Soulissa on sielua

Teksti Salla Kärkkäinen

Etelä-Korean hengellisen monipuolisuuden takana on ihmisten joustava suhtautuminen uskontoon.

Soulin vilkkailla kaduilla voit nähdä eri uskontojen kirjon katukuvassa rintarinnan. Soul on suurkaupungiksi hämmästyttävän hengellinen, vaikka Koreassa ei ole valtauskontoa. Kristinusko (29,2 prosenttia) ja buddhalaisuus (22,8 prosenttia) ovat laajimmin tunnustettuja uskontoja, joiden taustalla konfutselaisuus vaikuttaa kaikkialla. Protestanttisuus koki ilmiömäisen kasvun 1900-luvulla, mutta noin 30 prosenttia kristittyjä ei yksin selitä Etelä-Korean hengellistä kulttuuria.

Etelä-Korean hengellisen monipuolisuuden takana on ihmisten joustava suhtautuminen uskontoon. Noin puolet korealaisista ei tunnusta mitään uskontoa virallisesti. Korealaiset yhdistävät usein konfutselaiset esi-isien palvontarituaalit ja samanismin johonkin muuhun Korean valtavirtauskontoon. Tästä syystä tilastot näyttävät hyvin erilaisia kannatuslukuja.

Tapasin korealaisen naisen vuorilla olevassa buddhalaisluostarissa. Keskustellessamme uskosta nainen totesi vakavana että hän uskoo siihen jumaluuteen jonka temppelissä milloinkin on. Suhtautuminen kuvastaa samanistista käsitystä useista jumaluuksista ja hengistä, jotka asuttavat tätä maailmaa. Korealaisen samanismin polyteistinen ja synkretistinen luonne ei rajaa pois muiden uskontojen jumalia. Samaanin alttarilta voi löytää muiden jumalien joukosta myös krusifiksin. Hengellinen sekasoppa tuo korealaisille harmonian.

Protestanttinen kirkko näyttää olevan ainoa, joka on jatkuvassa konfliktissa perinteisten uskontojen kanssa. Konservatiivisena pidetty katolinen kirkko on hyväksynyt samanismin osaksi korealaista uskontokulttuuria. Protestantit tuomitsevat samanismin edelleen primitiivisenä taikauskona. Samanismissa ei ole kyse mistään pikkubisneksestä. Yliopisto professorini mukaan Koreassa on tällä hetkellä 450 000–550 000 ennustamista harjoittavaa yrittäjää. Ennustajien ja samaanien vuotuisen yhteenlasketun liikevaihdon hän esitti olevan 1,7–3,3 biljoonaa dollaria.

Samainen professori kertoi naiskollegastaan, joka maksoi 5 000 dollaria samaanin loitsuista, jotta hänet jättänyt mies palaisi takaisin. Esimerkki kuvaa hyvin samanismin merkitystä korealaisille koulutustaustasta riippumatta. Samaanit ovat meedioita henkimaailman ja tämän maailman välillä, jonka vuoksi he ovat korvaamattomia myös konfutselaisten esi-isien palvontarituaalien kannalta. Samanismi ja esi-isien palvonta on sidottu kuukalenteriin, jonka mukaan kansalliset juhlapyhätkin sijoittuvat. Korea käyttää virallisesti gregoriaanista kalenteria. Yli puolet korealaisista perheistä järjestää säännöllisesti esi-isien muistamisriittejä, joita pidetään edelleen tärkeimpinä uskonnollisina rituaaleina.

Korean uskonnoista kristillinen kulttuuri on Soulissa parhaiten näkyvillä. Buddhalaisluostarit ovat vuoristoissa ja samaanit sivummalla arjen tohinasta. Kirkko käy myös kansalaisten kanssa aktiivista keskustelua ja on välillä vähän liiankin aktiivisena politiikassa. Yhdessä kaupunginosassa on useita seurakuntia, joiden pastorit kilpailevat alueen asukkaista. Korealainen protestanttinen kirkko näyttää onnistuneen siinä missä suomalainen kirkko on epäonnistunut: uskonnon popularisoimisessa.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu