Teksti Peristerakis

Talouskriisi kurittaa mielenterveyspalveluja. Nyt mielisairaiden kimpussa ovat myös uusnatsit.

Kreikassa ryhdyttiin puhumaan mielenterveyspalveluista 1980-luvulla. Ennen sitä vakavasti psyykkisesti sairaat lähetettiin suljettuihin laitoksiin, jotka olosuhteiltaan muistuttivat rangaistuslaitosta tai vankilaa.

Pahamaineisin näistä oli Leroksen saarelle 1959 perustettu painajaismainen mielisairaalakompleksi, jonne lähetettiin myös poliittisia vankeja Kreikan sotilasjuntan (1967–1974) aikana. Leros nousi kansainväliseen julkisuuteen 1989, kun laitoksen rahoitukseen liittyvän skandaalin myötä paljastui myös noin 3000 potilasta käsittävän sairaalan keskitysleirimäiset hoito-olosuhteet sekä puitteita vastaavat ”hoitokeinot”.

Nykyisin Kreikan julkiset mielenterveyspalvelut rakentuvat pääosin valtio- ja EU-rahoitteisten, voittoa tavoittelemattomien mielenterveysjärjestöjen varaan. Järjestöt vastaavat avohoitosektorista, ylläpitävät erilaisia asuntoloita ja kouluja sekä tarjoavat palveluja erikoisryhmille, kuten autistisille ja psykoottisille lapsille, narkomaaneille sekä vanhuksille.

Suljettuja valtiollisia laitoksia toki edelleen on, mutta lähtökohtaisesti potilaiden hoidossa suositaan avoimia instituutteja tai avohoitoa. Tämän takia mielenterveysreformin merkittävimmät vaikutukset näkyvät sosiaalisella tasolla. Mielenterveysongelmaiset sekä muuten psyykkisesti integroitumattomat ihmiset ovat nykyisin normaali ja jokseenkin hyväksytty osa yhteiskunnan sosiaalista kirjoa.

Viime kuukausina on alkanut näyttämään siltä, että 40 vuoden työ on valumassa hukkaan. Kiristyvä talouskuri ja terveydenhoidon rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset uhkaavat koko nykyistä mielenterveysjärjestelmää. Vuonna 2011 mielenterveyssektorilta leikattiin 55 prosenttia sen saamasta valtion rahoituksesta. Tänä vuonna budjetti on niukentunut entisestään ja parlamentin viime viikolla hyväksymät säästöt supistavat terveydenhuollon rahoitusta kaikkiaan noin miljardin verran.

Tilanne on kärjistynyt niin pitkälle, että mielenterveysjärjestöjen kattojärjestö Diktyo ARGO jätti viime kuussa terveysministeriölle kirjeen, jossa se totesi koko järjestöpohjaisen mielenterveystyön loppuvan, ellei rahoitusta pystytä turvaamaan. Jos uhkaus toteutuu, tarkoittaa se käytännössä vakavaa humanitaarista kriisiä. Järjestöjen asuntoloissa asuu tällä hetkellä noin 1 600 psykiatrista potilasta ja avohoidon palveluita käyttää yli 35 000 kuntoutujaa.

Mutta ei tässä kaikki. Omaa kauhaansa sopassa uittaa kreikkalainen radikaali äärioikeisto, jonka suosion räjähdysmäinen kasvu on tuonut eugenistisia piirteitä mielenterveyskeskusteluun. Uusnatsipuolue Kultaisen aamunkoiton ympäristöosaston blogissa julkaistiin vastikään kirjoitus, jossa puhuttiin kehitysvammaisten ja vakavasti mielenterveysongelmaisten pakkosterilisoinneista ja eutanasiasta.

Sairainta tässä on, että otsikolla ”Demokratia tuomitsee viattomat olennot elinikäiseen kidutukseen” varustetun tekstin pääargumentti esitti sterilisoinnin ja eutanasian olevan kehitysvammaisten tai mielisairaiden omaksi parhaaksi. Ja kuten aina tällaisia lausuntoja levitettäessä jaksetaan muistuttaa: tämä ei ole puolueen virallinen kanta.

Siinä missä talouskriisi läpäisee koko kreikkalaisen yhteiskuntakerrostuman, läpäisee sitä myös uusnatsismi. Attikan psykiatrisen sairaalan Dafnin johtava psykiatri Kostas Paraschakis on Kultaisen aamunkoiton jäsen ja viime parlamenttivaalien ehdokas.

***

Kattava dokumentti Leroksen mielisairaalasta, tekstitys englanniksi:

Muut osat: täällä 2/3 ja täällä 3/3.

***

Mielenterveysjärjestöjen edustajat osoittivat mieltään terveysministeriön edessä lokakuussa 2012.