Säteilevää sotkua

Teksti Hannele Huhtala

Japanin ydinvoimasotkua siivotaan pitkään.

Australian Melbournessa on sähkötolpassa kirjoitus: Fuckushima. Päin honkia Japanin itärannikolla kaikki menikin tsunamin myötä, ja jälkipyykkiä pestään pitkään.

Sunnuntaina 17.4. ydinvoimalayhtiö Tepco ilmoitti, että Fukushiman voimalan reaktorit saadaan sammutustilaan tämän vuoden loppuun mennessä. Arviolta puoli vuotta menee myös siihen, että osa alueelta evakuoiduista pääsee takaisin koteihinsa. Samaan aikaan on vaadittu, että suoja-aluetta pitäisi suurentaa ja voimalan läheltä evakuoida enemmän ihmisiä. Miten pitkään tilanne jatkuu epävakaana, siitä ei ole kenelläkään tietoa.

Taideteoksessa näkemäni sanaleikki ”unclear nuclear” kuvaa koko maailman tämänhetkistä suhtautumista ydinvoimaan. Rakenteilla olevista ja puuhatuista ydinvoimaloista tuli heti maaliskuun 11. päivän tsunamin jälkeen kuuma puheenaihe. Esimerkiksi Australiassa ydinvoimasta intoilu lopahti ja herätti kriittistä keskustelua, kuten Mirka Kartano kirjoitti Fifissä. Suomen eduskuntavaalien tuore tulos sunnuntailta 17.4. ilahduttaa sillä, että enemmistö kansanedustajista ei antaisi lupia ydinvoimalle.

Japanin ydinvoimalan onnettomuus on nostettu nyt samaan vakavuusluokkaan kuin Tshernobylin onnettomuus vuonna 1986. Oman jännityksensä Japanin tilanteeseen luo se, että alueella maanjäristykset jatkuvat. Itärannikolla on viime viikon aikana ollut yli 40 yli neljän magnitudin järistystä. Voi vain miettiä, mitä tuhoa uusi tsunami jo riekaleina olevalle Fukushimalle ja voimalalle tekisi.

Kuitenkin ydinvoimaloiden vastustaminen käyttämällä suoraan vertailukohtana Japanin tilannetta arveluttaa. Oikeastaan Fukushiman tilanne käy vastineeksi vain ydinvoimaloiden turvalliselle sijoittamiselle ja rakentamiselle – sehän tässä tapauksessa oli ongelma, ei niinkään itse ydinvoima. Huhtikuussa uutisoitiin, että Japanin rannikkolla sijaitsee useita muinaisia kivitauluja, joissa varoitetaan rakentamaan taulun osoittaman linja alapuolelle juurikin tsunamien takia. Fukushimassa esi-isien oppeja ei noudatettu. Suomessa ydinvoimaloiden rakentamista merenrannoille on kritisoinut useaan otteeseen artikkeleissa ja kirjoissaan Risto Isomäki (lue lisää esimerkiksi Hyökyaalto-sivustolta).

Suomen suurlähetystö Tokiossa aukaisi ovensa jälleen maaliskuun viimeisenä päivänä. Lähetystö kuitenkin pitää myös Hiroshimassa avoinna uutta toimipistettä, joka aukaistiin pian tsunamikatastrofin jälkeen ja jonne Tokion toiminnot siirrettiin hetkeksi kokonaan. Tällä hetkellä Tokiossa ei ole poikkeuksellista säteilyä, edes hanavedessä. Tokiolaisille yksi ongelma on, että Fukushiman alueella tuotettiin huomattavia määriä hedelmiä ja kalaa muun muassa nälkäiselle pääkaupungille. Säteilyn pelossa alueen tuotteet jäävät hyllyihin. Fukushiman maanviljelijät ovatkin pulassa, kun kaikkea alueelta tulevaa pidetään vaarallisena. The Japan Times uutisoi huhtikuun alussa, kuinka fukushimalaiset maanviljelijät esittelivät tuotteitaan geiger-mittareiden kanssa toritapahtumassa Tokiossa.

Säteilypelon takia useat maat ovat kieltäneet ainakin osittain japanilaisten elintarvikkeiden tuonnin maahan (muun muassa Kiina, Brasilia, Venäjä ja USA). Tässä asiassa kannattaa huomioida myös se, minkä verran kyse on maiden välisestä politiikasta (ainakin Venäjän ja Kiinan kohdalla) ja minkä verran todellisesta uhasta. Mielikuvamarkkinoinnin sijaan todellinen tieto säteilystä on kiinnostavinta, ja heittelehtivät uutisoinnit säteilymääristä voimalassa ja vedessä voimalan edustalla eivät anna luotettavaa kuvaa Tepcon tai Japanin viranomaisten mittauksista. Greenpeace on tehnyt Japanissa omia mittauksia, jotka eivät puhu paikallisten tuotteiden turvallisuuden puolesta.

Edellinen vakava maanjäristys Japanissa tapahtui vuonna 1995 Kobessa. Muistelmatekstit Koben jälleenrakentamisesta korostavat yhteistyön voimaa: kansa keskittyi yhdessä rakentamaan turvallista ja parempaa maailmaa. Yhteistyön henki näkyy myös nyt Japanissa: kaikkialla on erilaisia avustusprojekteja, voi ostaa CD-levyjä ja T-paitoja, osallistua konsertteihin tai muilla tavoilla antaa rahaa tai tavaraa hyväntekeväisyyteen. ”Japani ottaa tästä opikseen ja nousemme taas”, tokiolainen tuttava sanoo. Hetki siihen menee ja itsetutkiskelu saattaa olla syvää, mutta en epäile kaverini sanoja. Jään odottamaan uutta, entistä turvallisempaa ja vähemmän katastrofialtista Japania.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu