Nukkuvien puolueesta, päivää

Teksti Suvi Auvinen

Suvi Auvisen Antivaaliblogi aloittaa eduskuntavaalien kynnyksellä.

Siellä ne nostavat korkeampaa palkkaa kuin kukaan rehellistä työtä tekevä. Tilailevat torkkupeittoja, kavaltavat omien urheiluseurojensa kassoja, kähmivät vaalirahaa ja lautakasoja. Ajavat omaa etuaan ja vaikka sisään mennessään olisivat kuinka radikaaleja, siirtyvät viimeistään toisena vuonnaan kuokkavieraista linnanjuhliin pokkuroimaan. Protestin äänet vaimenevat Adidaksien narskeeksi parketilla.

Eduskuntavaalit ovat oven takana. En aio äänestää niissä, kuten en ole äänestänyt aiemmissakaan. Miellän olevani poliittisesti valveutunut, olen äärimmäisen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja vahvasti kansalaisvaikuttamisen kannalla. En yksinkertaisesti usko edustuksellisen demokratian palvelevan minun – tai sen paremmin kenenkään muunkaan kuin eduskunnassa istuvien – etua.

Meitä on paljon. Nuoria, korkeasti koulutettuja, poliittisesti aktiivisia ihmisiä, jotka eivät äänestä. Meitäkin nimitetään halveksuen nukkuvien puolueeksi, kuin yrittäen leimata meidät osaksi sitä joukkoa, joka on yksinkertaisesti liian laiska tai välinpitämätön äänestämään. Jokaisten vaalien jälkeen mediassa kauhistellaan ”nukkuvien” äänestäjien määrää. Se kasvaa joka kerta. Viime eduskuntavaaleissa äänesti 67,9 prosenttia äänioikeutetuista, eurovaaleissa 44,3 prosenttia. Jos 30–55 prosenttia äänioikeutetuista kuuluu ”nukkuvien puolueeseen”, olemme kaikkein suurin puolue! Vapiskaa, päättäjät!

Suurin osa nukkuvien puolueesta ei todellakaan nuku. Me olemme erittäin hereillä. Niin hereillä, ettei meille voida enää uskotella poliittiseksi aktiivisuudeksi riittävän sen, että raapustaa ennalta annetusta listasta numeron paperiin neljän vuoden välein. Me haluamme vaikuttaa asioihimme oikeasti, emmekä näe eduskuntaa tai edustuksellista demokratiaa toimivana välineenä yhteisistä asioista päättämiseen. Me etsimme herkeämättä vaihtoehtoja vallalle. Me emme niele syytöstä, jonka mukaan porvari voittaa jos jätämme äänestämättä.

Äänestämättä jättäminen on poliittisesti aktiivinen teko. Se on miinusääni koko systeemille. Se on herätyshuuto äänestäjille, kutsu liittyä yhtä kasvavaan puolueeseemme. Antivaaliblogi tulee ruotimaan vaihtoehtoja äänestämiselle, edustukselliselle demokratialle ja nostamaan esiin sen, minkä kaikki me sisimmässämme tiedämme: edustuksellinen demokratia ei ole oikeastaan demokratiaa ollenkaan. Siitä on tehtävä loppu. Mielellään heti.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu