“Laki totteli meitä”

Teksti Fanny Malinen

Guardianin & LSE:n tutkimus kertoo, mitä oli kesän mellakoiden takana.

Elokuussa Britanniaa ravistelivat rajuimmat mellakat vuosikymmeniin. Ne saivat alkunsa Lontoon Tottenhamista, jossa musta mies kuoli poliisin luoteihin – ei valitettavasti ainutkertainen tapahtuma. Sosiaalisen eriarvoisuuden ja tyytymättömyyden merkitys lakaistiin jengiväkivallan, moraalisen rappion ja huonon kasvatuksen alle, kun pääministeri Cameron palasi lomaltaan tuomitsemaan epäjärjestyksen, ja media revitteli tarinoilla keskiluokkaisista teineistä, jotka kommunikoivat älypuhelimilla ja ryöstivät merkkikenkiä. Nyt neljä kuukautta myöhemmin The Guardian ja London School of Economics ovat perehtyneet mellakoiden taustoihin ja löytäneet syiksi juuri ne tekijät, joita Cameron yritti vähätellä.

Guardianin ja LSE:n tutkimuksessa haastateltiin 270 henkilöä, jotka osallistuivat mellakoihin eri puolilla Britanniaa. 86 prosenttia vastasi köyhyyden olleen tärkeä tai hyvin tärkeä tekijä. Sisäministeriön pidätetyistä kokoama aineisto tukee tätä kuvaa: oikeuteen joutuneista mellakoijista yli puolet asuu maan köyhimmillä alueilla, ja he saavat kolme kertaa todennäköisemmin työttömyystukea kuin väestö keskimäärin.

Yksi haastatelluista, etelälontoolainen 22-vuotias mies, sanoo ettei olisi osallistunut mellakoihin jos ei olisi työtön. “Kirjaimellisesti, menin mukaan koska ajattelin okei, kaikki saavat tavaraa ilmaiseksi, menen mukaan… Nämä vitun kaupat, olen vienyt niihin sadoittain CV:itä enkä saanut yhtäkään duunia…” 19-vuotias opiskelija taas kertoo, ettei edelleenkään hyväksy tekojaan, mutta tienasi 2 500 puntaa myymällä varastettua tavaraa eteenpäin.

Yhtä moni, 85 prosenttia vastaajista, nimeää poliisin toiminnan syyksi mellakointiin. Kertomukset kuvaavat hämmästyttävän vahvoja vapautumisen ja hallinnan tunteita. 20-vuotias lontoolainen kertoo, että vaikka opiskelee oikeustiedettä, kokee hän silti tehneensä oikein ja vapautuneensa hihnasta, jossa oli ollut vuosia: “Olin onnellinen. Ylitsevuotavan. Se vain tuntui niin hyvältä… Tuntui, että vittu nyt saatte opetuksen. Monet kavereistani ovat joutuneet poliisiväkivallan uhreiksi, ja he olivat onnellisia. Vaikkei siinä ollut sama henkilö joka heidät oli hakannut, se oli ihan sama. Loppupeleissä ne ovat kaikki poliiseja.”

Birminghamilainen teinipoika ei ole kertonut kavereilleen joutuneensa oikeuteen. Hän sanoo, ettei ole ylpeä rikoksistaan mutta olisi varmaan jatkanut niitä, jos ei olisi jäänyt kiinni. Silti hänkin kuvaa hallinnan tunnetta ja sen tuomaa hyvää oloa. “Saatoimme tehdä niin paljon tuhoa kuin halusimme ilman, että kukaan pysäytti meitä. Yleensä poliisi kontrolloi, mutta nyt laki totteli meitä, ymmärrätkö?”

Suurin osa Guardianin ja LSE:n haastattelemista sanoo, ettei osallistuisi mellakoihin uudelleen, ja monesta kertomuksesta heijastuu ainakin jonkinlainen katumus. Köyhyyden ja vaihtoehdottomuuden tunteiden lisäksi mellakoissa vaikuttaisikin olleen kyse myös opportunismista, jonka uhriksi joutui elektroniikka- (13 prosenttia ryöstetyistä liikkeistä) ja vaatekauppojen (10 prosenttia) lisäksi myös yksityisyrittäjien pieniä kulmakauppoja (9 prosenttia). Mellakoissa kiinniotetuille on myös langetettu keskimäärin 25 prosenttia kovempia tuomioita kuin samoista rikoksista keskimäärin, mikä varmasti vaikuttaa siihen, miten ihmiset jälkikäteen näkevät tekonsa.

Kuitenkin ottaen huomioon, että tutkimus julkaistiin samalla viikolla, kun OECD raportoi eriarvoisuuden kasvaneen Britanniassa nopeammin kuin missään muussa rikkaassa maassa ja hallitus sanoi jatkavansa leikkausohjelmia suunniteltua pidempään, vuoteen 2017, ei yllätä, että 81 prosenttia vastanneista ennustaa mellakoiden toistuvan.

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu