1.jpg

Laivat paranevat, sää tempoilee

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 15.–21.11.

Koillisväylän purjehduskausi venyi tänä vuonna ennätyksellisen pitkäksi. Kausi alkoi, kun belgialaisomisteinen säiliöalus Perseverance suuntasi kesäkuun 29. päivänä Murmanskin satamasta kohti Kiinaa.

Samainen Perseverance oli sattumoisin myös kauden päättäjänä, kun se kulki 18. marraskuuta taas kerran Beringinsalmesta Tyynellemerelle. Purjehduskaudesta tuli näin peräti kuukauden verran pidempi kuin vuonna 2010.

Tänä vuonna Koillisväylällä kulki myös aiempaa suuria säiliöaluksia. Jättitankkereiden käyttö oli mahdollista, koska ahtojäätä oli niin vähän tietyissä paikoissa missä vesi on syvempää, kauempana mantereesta. Koillisväylällä on tällaisia vaihtoehtoisia reittejä esimerkiksi Uuden-Siperian saarten tienoilla.

Venäjän liikenneministeriössä odotetaan, että viimeaikainen suuntaus jatkuu ja vuoteen 2020 mennessä Koillisväylää pitkin kuljetetaan vuosittain yli 30-kertainen määrä rahtia viimevuotiseen verrattuna. Murmanskin ja Koillisväylän kautta kuljetetaan nykyään muun muassa maakaasua ja öljyä, jotka on porattu Venäjän länsipuoliskosta.

Murmanskin satama-aluetta vuonna 2007. (Kuva: Antonio Bonanno/Creative Commons)

Laivaliikenne on kasvamaan päin muuallakin kuin Koillisväylällä. Mitä päästöjä siitä syntyykään?

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti heinäkuussa, että uusien alusten on täytettävä tietynlaiset energiatehokkuuden vaatimukset. Nyt on valmistunut arvio siitä, miten uudet säännöt vaikuttavat kansainvälisen laivaliikenteen ilmastopäästöihin. Energiatehokkuusvaatimus vähentänee laivaliikenteen hiilidioksidipäästöjä vuosittain keskimäärin noin 150 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä.

Laivaliikenne ei tällä toimenpiteellä vielä puhtaaksi muutu, mutta onhan se hienoa että asiassa on päästy edes alkuun. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansainvälisen laivaliikenteen energiatehokkuudesta on tehty sitovia päätöksiä. Nämä historialliset säännöt astuvat voimaan vuoden 2013 alussa.

Sään päivittäisen vaihtelun voimakkuus on muuttunut noin kolmasosassa maailmaa tilastollisesti merkittävässä määrin. Vuosien 1984–2007 auringonpaisteisuutta koskevista satelliittihavainnoista paljastuu, että etenkin Afrikan ja Aasian trooppisilla alueilla äärimmäisen aurinkoiset ja äärimmäisen pilviset päivät ovat nykyisin yleisempiä kuin 1980-luvulla.

Aurinkoisuuden ja pilvisyyden ääripäiden päivittäinen esiintyminen vuosina 1984–2007. Kartan vihreillä alueilla ääripäät kävivät yleisemmiksi, punaisilla alueilla ääripäät harvinaistuivat. Alue jolta dataa ei ollut riittävästi on jätetty kartassa mustaksi. (Kartta &copy: David Medvigy)

Samassa tutkimuksessa tarkasteltiin myös sademäärän päivittäistä vaihtelua vuosina 1997–2007. Sateisuudessa nähtiin samansuuntainen muutos kuin aurinkoisuudessakin. Sademäärän päivittäinen vaihtelu kasvoi suuressa osassa maailmaa, etenkin tropiikissa.

Tutkijat muistuttavat lehdistötiedotteessa, että tällaisella sään tasaisuuden vähenemisellä voi olla käytännön merkitystä esimerkiksi aurinkovoimaloille, maanviljelykselle ja trooppisten tautien esiintymiselle.

Säätutkimus julkaistiin Journal of Climate -lehdessä.

Hallitustenväliseltä ilmastopaneelilta (IPCC) on tulossa helmikuussa laaja raportti, joka käsittelee varautumista sään ääri-ilmiöihin. Raportista julkistettiin viime viikolla ennakkoon päättäjille tarkoitettu yhteenveto (ulkoasultaan luonnosmainen pdf) ja lyhyt ”fact sheet” (lukijaystävällisempi pdf).

Yhteenveto sisältää arvioita sään ääri-ilmiöiden todennäköisyyksistä ilmaston muuttuessa. Sen mukaan on muun muassa ”käytännössä varmaa” (99–100 prosentin todennäköisyys) että äärimmäisen kuumia päiviä tulee olemaan tällä vuosisadalla useammin kuin nykyisin, ja äärimmäisen kylmiä päiviä harvemmin kuin nykyisin.

Varmimmasta päästä on myös helleaaltojen paheneminen. On ”erittäin todennäköistä” (90–100 prosentin todennäköisyys) että suurimmalla osalla maa-alueista sattuu helleaaltoja entistä useammin tai että ne ovat entistä pidempiä tai entistä intensiivisempiä.

IPCC:n ennakkoyhteenvedosta kirjoittivat muun muassa AlertNet, BBC News, The Guardian, Dr. Jeff Masters’ WunderBlog, Nature News, WWF Climate Blog, Dot Earth ja Knight Science Journalism Tracker. Suomessa siitä tiedotti Ilmatieteen laitos.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu