Itävallan Urho Kekkonen

Teksti Satu Taskinen

Ja viisi muuta aihetta Itävallan päivänpolitiikasta.

1) Itävallan kansallislaulussa on tähän mennessä laulettu vain poikien – Söhne – kotimaasta, ja sanoista on kiistelty kauan. Nyt korkein oikeus on päättänyt, että tyttäret – Töchter – voidaan hyvin ottaa mukaan: Heimat bist du grosser Söhne und Töchter.

2) Koulutusjärjestelmän uudistaminen päiväkodista yliopistoon on yli vuoden ollut Itävallan merkittävimpiä päivänpoliittisia teemoja.

Päiväkotiasiaan on jo saatu uudistuksia: uusia paikkoja ja velvoittava päiväkotivuosi ennen kouluun menoa.

Monimutkaisesta oppivelvollisuussysteemistä sen sijaan väännetään kättä edelleen. Peruskoulutuksen uusiminen muuttaa yhteiskuntaa ja sen rakenteita. Siksi siihen kohdistuva vastustus on etenkin konservatiivien taholta erityisen vahvaa.

Kiistaa yliopistojen opiskelijapaikkojen määrästä aiheuttavat koulutuslaitosten rahapula ja toisista maista, etenkin Saksasta, tulevien opiskelijoiden jatkuvasti kasvava virta.

3) Viime viikolla paikallinen Yleisradio ORF järjesti keskustelun Kansalaisfoorumi: Turkkilaiset – ikuisia ulkopuolisia?

Keskusteluun osallistui kaikista pääpuolueista yksi edustaja. Sen lisäksi ääneen pääsivät erilaisia näkökantoja edustavia ihmisiä. Oli esimerkiksi alle kolmikymppinen korkeakoulutettu turkkilaismies, joka aikoo lähteä Turkkiin, koska ei näe mahdollisuuksia Itävallan työmarkkinoilla. Oli uskonnollisista syistä huivia kantava, itävaltalaiseen yhteiskuntaan syvästi pettynyt nuori turkkilaisnainen. Oli moderneja arvoja kannattavia turkkilaisia, jotka korostivat yksilöiden omaa vastuuta ja kielitaidon merkitystä.

Yllättävin haastateltava oli turkkilaistaustainen mies, joka oli ammattikouluttanut autoverstaassaan skinheadin. ”Tulimme hyvin keskenämme toimeen”, mies kertoi. Hän sanoi muutenkin kannattavansa eri ryhmien jäsenten yhteistoimintaa.

Televisio-ohjelmassa myös riideltiin, etenkin uskonnollisten rakennusten rakennusoikeuksista ja molemmin puolin vallitsevista ennakkoluuloista.

Ohjelmaa oli miellyttävä seurata, sillä siinä oli kaikille puhujille selvät säännöt eikä siinä siksi päädytty aivan loputtomiin vaalipuheisiin, omakehuun tai haukkumisiin. Se avasi tilaa kauan kaivatulle keskustelulle. Ohjelmaa seurasi monta sataa tuhatta ihmistä.

4) Sosiaalidemokraatit ajavat voimakkaasti yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista. Ehdotuksen vastustajat ovat huolissaan tähän asti siviilipalvelijoiden hoitamien, etenkin sosiaalisiin toimiin liittyvien tehtävien vuoksi.

5) Bruno Kreisky (1911–1990) oli intohimoinen sosiaalidemokraatti ja Itävallan liittokansleri vuosina 1970–1983. 22. tammikuuta Kreiskyn syntymäpäivästä oli kulunut sata vuotta. Hänen poliittista uraansa ja vahvaa persoonaansa muisteltiin niin nostalgisesti kuin myös kriittisesti.

Kreiskystä käytetään nimityksiä ”aurinkokuningas”, ”uudistaja”, ”mediakansleri”, ”valtaihminen”. Kreiskyn hahmoa Itävallan historiassa toisen maailmansodan jälkeen voi minusta merkitykseltään verrata Urho Kekkoseen Suomessa. Jos haluaa ymmärtää, miten Itävalta on viime vuosikymmeninä on kehittynyt, on välttämätöntä tutustua Kreiskyyn.

6) Lasten oikeudet on otettu mukaan Itävallan perustuslakiin. Asiasta käytiin parlamentissa kuukausien kädenvääntö. Silti esimerkiksi vihreät olivat solmittua kompromissia vastaan, koska heidän mielestään laki on liian ympäripyöreä. Se vaikuttaa lähinnä eleeltä oikeaan suuntaa vailla merkittäviä käytännön seurauksia.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu