1.jpg

Hiilipommia purkamaan

Teksti Maria Haanpää

Ilmastouutisia 8.–14.11.

Hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin määrä ilmakehässä kasvoi taas viimekin vuonna. Tällä kertaa tämä uutinen tulee Yhdysvaltain Noaalta, joka julkisti viime viikolla vuosittaisen kasvihuonekaasuindeksinsä, Annual Greenhouse Gas Index.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus oli vuonna 2010 keskimäärin 389 miljoonasosaa (ppm). Vuonna 2009 se oli vielä noin 386 miljoonasosaa. Viime vuosikymmeninä pitoisuuden kasvunopeus on kiihtynyt.

Metaanin määrä ilmakehässä kasvoi vuonna 2010 jo neljäntenä perättäisenä vuonna sen jälkeen, kun metaanipitoisuus oli ensin pysynyt lähes muuttumattomana vuosikymmenen ajan. Nyt pitoisuus on noussut 1799 miljardisosaan (ppb). Edellisenä vuonna eli 2009 pitoisuus oli 1794 miljardisosaa.

Hiilidioksidi ja metaani ovat tämänhetkiseltä ilmastovaikutukseltaan ylivoimaisesti tärkeimmät kasvihuonekaasut.

Muista kasvihuonekaasuista mainittakoon erikseen vielä kloorifluorihiilivedyt CFC-11 ja CFC-12. Ne ovat jatkaneet hidasta vähentymistään, kiitos Montrealin pöytäkirjan.

Kasvihuonekaasuindeksin arvo vuosina 1979–2010. Indeksin arvo kuvastaa kahdenkymmenen tärkeimmän kasvihuonekaasun yhteenlaskettua säteilypakotetta eli ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Vuosi 1990 on sovittu vertailuvuodeksi eli sen indeksiarvo on yksi. Vuonna 2010 indeksin arvo oli 1,29 eli säteilypakote oli 29 prosenttia suurempi kuin vuonna 1990. (Kaavio © Noaa)

Vuoden 2010 kasvihuonekaasuindeksistä uutisoi Los Angeles Times.

Hiilidioksidin esiteollinen pitoisuus ilmakehässä, 280 miljoonasosaa, on siis jäänyt todella kauas taakse, eikä tämän tupruttelun loppu ole vieläkään näkyvissä. Viime vuonna maailmantalouden hiili-intensiteetti kasvoi eli maailman hiilipäästöt kasvoivat nopeammin kuin talous, kertoo konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopersin (PwC) laskema hiili-indeksi PwC Low Carbon Economy Index 2011.

Tätä ei-toivottua käännettä edelsi vuosikymmenen mittainen jakso, jonka aikana maailmantalouden hiili-intensiteetti pieneni, vaikkakin hyvin hitaasti, keskimäärin vain 0,7 prosenttia vuodessa. Viime vuonna maailmantalouden hiili-intensiteetti sitten nousikin äkisti 0,6 prosenttia. Siinä missä bruttokansantuote kasvoi 5,1 prosenttia, hiilipäästöt kasvoivat 5,8 prosenttia.

Maailmantalouden hiili-intensiteetin viimevuotinen nousu johtuu osittain siitä, että talous kasvoi maissa, joiden hiili-intensiteetti on muutenkin korkea.

Aivan erityisesti viime vuoden nousu johtuu kuitenkin siitä, että kun talous toipui vuosien 2008–2009 notkahduksesta, monissa G20-maissa se tapahtui ”likaisella” tavalla eli myös talouden hiili-intensiteetti kasvoi.

Vain seitsemässä G20-maassa talouden hiili-intensiteetti pieneni viime vuonna: Argentiinassa, Australiassa, Etelä-Afrikan tasavallassa, Intiassa, Kanadassa, Meksikossa ja Turkissa. Talouden hiili-intensiteetti nousi keskiarvoa enemmän (eli talouden kehitys oli erityisen ”likaista”) Brasiliassa, Etelä-Koreassa, Britanniassa, Japanissa, Saudi-Arabiassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa.

Jotta maailman keskilämpötilan nousu saataisiin pidettyä alle kahdessa celsiusasteessa, olisi maailmantalouden hiili-intensiteetin alettava nyt heti pienentyä 4,8 prosentilla vuosittain. Niin nopea prosentuaalinen muutos ei ole valtiotasolla ennennäkemätöntä, mutta nyt sitä tarvittaisiin maailmanlaajuisesti ja todella pitkään, nimittäin vuoteen 2050 asti.

Minkä maan bruttokansantuote kasvoi vuonna 2010 viisi ja puoli prosenttia mutta hiilipäästöt vain 0,1 prosenttia? Vihje löytyy kuvasta ja vastaus kuvan alta:

Oikea vastaus: Meksiko (keskimmäinen lippu). Meksikon talouden hiili-intensiteetti pieneni vuonna 2010 esimerkilliset 5,1 prosenttia. (Kuva: Ken Bosma/Creative Commons)

PwC:n hiili- ja talousraportista kirjoittivat BBC ja The Guardian.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Louserit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *