Oikeus hajaantua

Teksti Oksana Tšelyševa

Strategia 31 puolustaa Venäjällä menetettyä kokoontumisvapautta.

Venäjän perustuslain 31. artikla takaa kansalaisille kokoontumisvapauden. Venäjän valtaapitävät eivät ole kuitenkaan pitkään aikaan epäröineet rikkoa tätä oikeutta vastaan.

Heinäkuusta 2009 alkaen Venäjän oppositio on järjestänyt rauhanomaisia mielenosoituksia uhanalaisen kokoontumisvapauden puolesta. Kampanja kulkee nimellä Strategia 31.

Strategia 31 sai alkunsa toukokuun 31. päivänä 2009 järjestetystä mielenosoituksesta, joka hajoitettiin poliisin toimesta. Kampanja vaatii Venäjää johtavalta kaksikolta kunnioitusta perustuslakia ja sen 31. artiklaa kohtaan.

Strategia 31:n uusin mielenosoitus pidettiin 31.1.2010 samanaikaisesti useammissa Venäjän kaupungeista. Sain tuona päivänä puhelun Moskovasta.

Puhelu tuli Sergei Aksjonovilta, yhdeltä mielenosoituksen organisoijista. Hän soitti poliisin bussista. Hän kertoi joutuneensa kiinniotetuksi heti astuttuaan Triumfalnaja-aukiolle, mielenosoituksen suunnitellulle paikalle.

Kuulin hädin tuskin Sergein ääntä. Jotkut tytöt huusivat taustalla: ”Fasistit! Roistot!” Sergei huusi puhelimeen, että bussin ulkopuolella poliisit pieksivät tyttöä pampuilla.

Paikalla pidätettiin myös Memorial Human Rights Centerin puheenjohtaja Oleg Orlov ja Solidaarisuus-liikkeen johtokunnan jäsenet Boris Nemtsov ja Ilja Jashin. Eduard Limonov tuli tällöin Triumfalnajalle.

Aikaisemmissa mielenosoituksissa poliisi oli pidättänyt hänet, kun hän oli vasta matkalla tapahtumapaikalle. Tällä kertaa Limonov ehti myös vastata yhteen lehdistön kysymykseen.

”Olemme Venäjän kansalaisia. Meillä on oikeus olla tällä aukiolla. Epäilen että poliisilla ei ole tätä oikeutta”, Eduard ehti sanoa. Sitten poliisi potkaisi jalat häneltä jalat alta ja raahasi hänet pois. Tämä ei ollut vaikeaa: Limonov on 67 vuotta vanha.

Boris Nemtsov vastasi puheluuni. Hän oli Moskovan Tverskoin poliisipiirin vankilassa 22 muun pidätetyn mielenosoittajan kanssa. ”Millaisessako tilanteessa minut pidätettiin? Ilja Jashin ja minä yritimme suojella Ljudmila Aleksejevaa joukolta hulluja poliiseja.”

”Poliisit olisivat voineet murskata hänet pelkällä massallaan”, Nemtsov jatkoi. Poliisi oli töninyt Aleksejevaa, vaikka hänestäkään ollut poliisille juuri uhkaa. 82-vuotias Aleksejeva käyttää kävelykeppiä.

Karkean arvion mukaan noin tuhat ihmistä saapui Triumfalnajan aukiolle tammikuun 31. päivänä. Mielenosoitus kesti yli kaksi tuntia vaikka ihmisiä pidätettiin ennennäkemätön määrä: noin 150. Useimpia vastaan nostettiin syytteet luvattoman mielenosoituksen järjestämisestä. Nyt he odottavat oikeudenkäyntejä.

Kaksi tuntia ennen Triumfalnaja-aukion mielenosoitusta noin 50 solidaarisuus-liikkeen jäsentä marssi Sadojove Koltsoa pitkin, huutaen ”Venäjä ilman Putinia”, ”tsekistit pois vallasta”, ”tarvitsemme toisenlaisen Venäjän”.

Kun marssijat saapuivat Paveletskajan metroasemalle, heidän kimppuunsa hyökkäsi noin 25 mustiin pukeutunutta ja naamioitunutta nuorta miestä. Joukko oli aseistautunut kepein. Poliisi saapui vasta kun pahoinpitelijät olivat paenneet metrolla.

Seuraavana päivänä Itar-Tass kertoi Moskovan poliisin tiedottajan ilmoittaneen, että Paveletskajan metroasemalla ei ollut tapahtunut mitään. Todistajalausunnot sekä kuva- ja videomateriaali tapahtumista kertovat toista.

Moskovan tapahtumat 31. tammikuuta osoittavat Venäjän valtaapitävien pyrkivän jyrämään protestiliikkeen. Kreml huolehtii asioistaan jälleen väkivallalla, vaikka menetelmä vain luo vain enemmän vastustusta hallitusvaltaa kohtaan.

Tammikuun 31. päivänä Strategia 31 -liikettä tukevia mielenosoituksia pidettiin paitsi Moskovassa myös Vladivostokissa, Jekaterinburgissa, Samarassa, Nižni Novgorodissa, Krasnojarskissa, Murmanskissa, Uljanovskissa, Rostov-na-Donussa, Omskissa, Astrahanissa ja Volgogradissa.

Kaikkiaan 18 alueella osoitettiin mieltä kokoontumisvapauden puolesta. Esimerkiksi Pietarissa yli 200 ihmistä osallistui mielenosoitukseen. 40 heistä pidätettiin.

Sergei Aksjonov sanoi mielenosoitusta seuraavana päivänä Live Journal -sivullaan, että ”mielenosoitus oli menestys, sillä se keräsi entistä enemmän ihmisiä.”

”Poliisijoukot demoralisoituivat itseasiassa täysin. He olivat julmia mielenosoittajia kohtaan aukiolla, mutta kun he kuljettivat pidätettyjä poliisiasemalle, heistä tuli lauhkeita kuin lampaat. Nuoremmat soittelivat kavereilleen ja kyselivät miten tapahtumia Triumfalnaja-aukiolla kuvattiin netissä. He näytivät hämmentyneiltä.”

Oksana Tšelyševa on kirjoittanut Strategia 31 -liikkeestä aikaisemmin mm. jutussa 31. päivä.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu