Hämeentie 48Kirjoittanut Anu Harju

Hadizhat Gatajevan piina

Lukuaika: 2 minuuttia

Hadizhat Gatajevan piina

Vellamonkatu 30Vellamonkatu 30

Vellamonkatu 30 on paikka, jossa Voimaa toimitetaan. Samassa toimistossa työskentelee kaikenkirjava joukko talouden, rauhantyön, luonnonsuojelun ja politiikan asiantuntijoita.

Teksti Anu Harju

Gatajevien taistelua Liettuan syyttäjänvirastoa vastaan on seurattu Fifissä puolentoista vuoden ajan.

Hadizhat Gatajeva ja Malik Gatajev hakivat lokakuussa 2009 turvapaikkaa Suomesta. Keskiviikkona 6. tammikuuta heidät pidätettiin Helsingissä eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella. Gatajevoja odottaa karkotus takaisin Liettuaan, jossa tapahtunutta vainoa he pakenivat Suomeen.

Gatajevit, jotka ovat vuodesta 1996 lähtien ottaneet hoiviinsa Tšetšenian sodissa hylätyksi tulleita lapsia, joutuivat viimeisimmässä asuinpaikassaan Liettuassa oudon ja ilmeisen perusteettoman oikeustaistelun keskelle.

mainos

Lokakuussa 2008 alkanut syyttäjänviraston ja turvallisuuspalvelun toimeenpanema jahti johti kesäkuussa 2009 annettuun 10 kuukauden tuomioon kotidespotismista. Syyskuussa 2009 heidät tuomittiin 1,5 vuodeksi vankeuteen rahankiristyksestä. He eivät olleet enää tuolloin Liettuassa, ja siitä syystä Liettuan poliisi antoi heistä kansainvälisen pidätysmääräyksen, jota Suomen poliisi nyt toteutti.

Gatajevien oikeuskäsittely ei ole ollut oikeudenmukainen, muun muassa puolustuksen todisteita ja todistajien lausuntoja ei ole tuomioissa huomioitu. Alemman oikeusasteen yksi käsittely jopa todettiin laittomaksi korkeammassa oikeusasteessa. Gatajevien puolesta todistaneita ystäviä ja perheenjäseniä on uhkailtu ja pidätetty ja heidän omaisuuttaan takavarikoitu. Perheen aikuisiin lapsiin on kohdistettu karkotusuhkauksia ja perusteettomia syytöksiä niinikään rahankiristyksestä sekä väkivallasta poliisia vastaan.

Inhimillistä tragediaa lisää perheen alaikäisten lasten erottaminen toisistaan vanhempien vangitsemisen myötä. Kolme lapsista on Malik Gatajevin veljen perheen luona, kuusi Vilnan SOS-lapsikylässä. Lisäksi Groznyissa Malikin sisaren hoivissa on vielä yksitoista alaikäistä lasta, jotka oli tarkoitus siirtää Liettuaan.

Sotien traumatisoimilta lapsilta on jälleen viety vanhemmat. Huolta lisää vastikään kuullut kokemukset SOS-lapsikylästä: Gatajevien 6–14-vuotiaita lapsia on pahoinpidelty ja jopa seksuaalista väkivaltaa on esiintynyt. Siis SOS-lapsikylän seinien sisällä. SOS! Perheen ystävät ja tukijat vetoavat nyt Suomen viranomaisiin, jotta Dublin-säädöksiä ei luettaisi kirjaimellisesti ja Suomi myöntäisi turvapaikan Gatajeveille. Toisesta EU-maasta tulleina pariskuntaa uhkaa pikakäännytys Liettuaan, jossa tapahtunutta vainoa he joutuivat pakenemaan Suomeen. Liettuaan he olivat asettuneet, koska Tšetšenia ei ollut turvallinen paikka hoitaa lapsia eikä siellä pystytty tarjoamaan heille riittävää sairaanhoitoa. Lisäksi heillä oli kokemuksia siitä, että aikuisiksi perheen hoivissa kasvaneet pojat joutuivat presidentti Kadyrovin joukkojen silmätikuiksi. Päätös hakea turvapaikkaa Suomesta tehtiin syksyllä, koska vaihtoehdot olivat vähissä ja suojelun tarve todellinen. Gatajevien tapauksen syyttäjän Nomeda Oskutyten on kuultu vakuuttavan, että heidät tullaan lopuksi karkottamaan Tšetšeniaan, jossa kuolemanvaara on ilmeinen. Gatajevit eivät ole Tšetšenian nykyhallinnon suosiossa.

”Emme paenneet Suomeen vankeustuomiotamme, tulimme pyytämään oikeutta, jota Liettuassa emme ole saaneet”, kertoo Groznyin enkelit -kirjasta tuttu kahden lastenkodin äiti Hadizhat Gatajeva, 45. Hän kärsii vakavista terveysongelmista ja syvästä masennuksesta, jota on tutkittu ja hoidettu myös Suomessa ja jota koskevat lääkärinlausunnot on toimitettu viranomaisille. Gatajevan ei arvella kestävän toista vankilatuomiota. Nyt hän kuitenkin jälleen telkien takana.

”Gatajevien työ kovia kokeneiden lasten hyväksi on ollut fyysisesti ja psyykkisesti kuluttavaa, mutta samalla se on antanut voimia auttaen heitä kaikkia uskomaan parempaan tulevaisuuteen. Tavattuani Gatajevit ja heidän lapsensa olen huomannut, että kasvattivanhemmat ovat olleet turvallisen lapsuuden peruspilari”, kertoo psykologi Kirsti Palonen, joka on vieraillut perheen luona useita kertoja.

”Pidän heidän kaikkien mielenterveyden kannalta ainoana kestävänä ratkaisuna, että he voivat jatkaa yhteistä perhe-elämää turvalliseksi kokemassaan ympäristössä”, Palonen jatkaa.

Toivon Suomen viranomaisten osoittavan inhimillisyyttään ja antavan suojaa Gatajevien perheelle.

Lue Fifistä aikaisempia juttuja Gatajevien tilanteesta: Hanna Nikkanen: Groznyin enkeli hakee turvapaikkaa Suomesta, Anu Harju: Gatajevit vapaiksi odottamaan tuomiota, Oksana Tšelyševa: Tšetšenian enkeli vai Kaunasin vakooja?, Susanna Kuparinen: Kolme kohtaloa.