Belgiasta eurooppalaisen islamofobian kehto

Teksti Eva Nilsson

Kuka voittaa, kun burkat kielletään?

Belgia yllättää taas. Viime viikolla Belgian sisäasianvaliokunta hyväksyi lakialoitteen, joka kieltää kasvot peittävien huivien käytön julkisissa tiloissa, niin kaduilla kuin busseissakin. Aloitteessa ei mainita burkaa ja niqabia nimeltä, mutta kaikki tietävät, että juuri niistä on kyse.

Lain astuessa voimaan sen rikkomisesta rangaistaisiin 15-30 euron sakoilla tai jopa seitsemän päivän vankilatuomiolla.

Itselleni uutinen tuli yllättäen. Kaikkihan tietävät, että Ranskassa keskustelu asiasta on käynyt kuumana jo kauan, mutta Belgian tilanne on jotenkin livennyt minulta ohi. Samaan aikaan kun Ranska on ollut suurennuslasin alla, on Belgiassa vaivihkaa kehitelty anti-islamistista lainsäädäntöä. Belgialainen ehdotus menee jopa pidemmälle kun Ranskassa kaavailtu laki, joka olisi kieltänyt burkan käytön vain kouluissa ja tietyissä julkisissa tiloissa – ei esimerkiksi kadulla.

Itse asiassa monet Belgian aluehallinnot ovat jo aikaisemmin kieltäneet burkan käytön julkisissa tiloissa turvautuen vanhaan lainsäädäntöön, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli kieltää ihmisten naamioituminen karnevaaleissa. Eipä sikäli ihme, onhan äärioikeistolainen Vlaamse Belang kasvattanut suosiotaan tasaisesti jo vuosien ajan. Puolue ei ainoastaan puolla flaaminkielisen Belgian itsenäisyyttä, vaan viljelee myös rasismia ja stigmatisoi islamia.

Yllättävää kuitenkin on, että tätä kyseistä aloitetta tukivat kaikki puolueet yli hallitus-oppositio-rajojen. Itse asiassa aloitteen taustalla oli ranskankielinen liberaali kansanedustaja Daniel Bacquelaine keskusta-oikeistolaisesta reformistiliikkeestä, eikä niinkäään Vlaamse Belang. Koska kaikki puolueet äänestivät valiokunnassa lain puolesta, on todennäköistä, että se myös menee läpi Belgian parlamentissa. Parlamentissa asiasta äänestetään jo huhtikuun aikana.

Mutta miten tämä vaikuttaisi Belgian tai Brysselin katukuvaan? Ei juuri mitenkään. Omassa kaupunginosassani kasvoja peittäviä huiveja näkyy erityisen harvoin, vaikka alueella asuukin jonkin verran muslimeja.

Tilastojen mukaan Belgiassa on noin 500 000 muslimia, ja heistä vain jokunen sata käyttää burkaa tai niqabia. Brysselin vapaan yliopiston tutkijan Caroline Sägesserin mukaan näistä henkilöistä noin puolet ovat varakkaiden saudiarabialaisten diplomaattien vaimoja, jotka liikkuvat burkissaan Brysselin hienosto-ostoskatu Avenue Louisalla shoppailemassa. On hieman vaikea kuvitella, että poliisit lähtisivät heitä pidättämään.

Millä argumenteilla lakialoitetta sitten perustellaan?

Lakialoitteen tehneen kansanedustaja Daniel Bacquelainen mielestä laki auttaa maahanmuuttajien integroitumisessa.

Saman puolueen Denis Ducarmia siteerattiin lehdistössä sanoin ”olen ylpeä siitä, että Belgia on ensimmäinen eurooppalainen maa joka uskaltaa säätää lain tästä arasta aiheesta”. Hänen mielestään yhtenäistä yhteiskuntaa ei voida rakentaa, jos maassa on samaan aikaan vaikutteita muista yhteiskunnista. Huivit ovat merkki fundamentalismista, hän jatkaa, ja vetoaa yhteiskunnalliseen turvallisuuteen.

Argumentteihin on myös kuulunut naisten emansipaatio.

Argumentit haiskahtavat äärioikeistoa kosiskelevalta populismilta ja monet ovat myös epäloogisia. Erityisen epäloogista on argumentti naisten asemasta. Kun burkaa ja niqabia käyttävät naiset ovat jo nyt vähemmistössä, he luultavasti lain myötä marginalisoituvat yhä enemmän, koska eivät voi lähteä kotoaan. Se siitä emansipaatiosta.

Lisäksi laki polarisoi, stigmatisoi muslimeja ja synnyttää islamofobiaa, vaikka se on lähes ”tarpeeton” ottaen huomioon sen, kuinka pieni määrä belgialaisista käyttää burkaa tai niqabia.

Samaan aikaan Brysselissä on käynnissä Malika El Aroudin oikeudenkäynti. El Aroudia syytetään itsemurhapommittajien rekrytoinnista niin Belgiassa kuin muuallakin. Naisen uskotaan rekrytoineen pommittajia internetin avulla ja luotsanneen erityisesti naisia mukaan pyhään sotaan. Uusi lakialoite edistää varmaan tehokkaasti El Aroudin mahdollisia rekrytointitoimia.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu