Aidsista on tullut tabu

Teksti Satu Taskinen

Kuka siitä hyötyy?

Wienissä järjestettiin heinäkuussa hyväntekeväisyystanssiaiset nimeltä Life Ball. Gaala järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1993 ja sen tarkoitus on kerätä rahaa aidsiin sairastuneita ja HIV-tartunnan saaneita ihmisiä tukevaan toimintaan.

Rahaa tarvitaan tiedon jakamiseen ja etenkin lääkkeisiin. Asiantuntijoiden mukaan HIV-tartunnan saaneiden elämä on lääketeollisuuden kehittämien kalliiden lääkkeiden varassa.

Life Ballin perustaja ja sen sielu on mies nimeltä Gery Keszler. Hänen on onnistunut kehittää alun perin yksityisellä rahalla järjestetystä juhlasta vuosi vuodelta kasvava kansainvälinen mediaspektaakkeli, jonka innostuneina vieraina nähdään monia maailmanluokan tähtiä kuten vaikkapa Sharon Stone ja Whoopi Goldberg. Juhlan tapahtumapaikkana oli tänä vuonna Wienin Rathausplatzin lisäksi ensimmäistä kertaa läheinen parlamentti ja Burgtheater. Sen yksi pääpuhuja oli Bill Clinton.

Rahaa Life Ballissa tuli taas kerättyä sievoinen summa, ja Wienissä järjestettiin myös kokonaisen viikon kestänyt aids-kongressi.

Hyvä niin.

Mutta.

Mitä, jos asiat eivät olekaan aivan sitä, kuin miltä ne näyttävät?

Nimittäin samoihin aikoihin Life Ballin ja aids-kongressin aikaan joukko muita lääkäreitä ja tutkijoita järjesti oman kaksipäiväisen kongressin nimeltä: ”Aids tiedon ja dogman välissä”.

Nämä lääkärit ja tutkijat ovat vakuuttuneita siitä, ettei tieto, jota aidsista ja HIV:stä yleensä tarjotaan, pidä sellaisenaan paikkaansa.

Olen poiminut alle kysymyksiä, jotka he esittävät kotisivullaan. (Suomennos on minun.)

Miksei Euroopassa ole aids-epidemiaa, vaikka meitä viimeisten 25 vuoden ajan on jatkuvasti varoitettu siitä?

Missä on HIV:n vastainen rokotus, josta on ilmoitettu 25 vuoden ajan yhä uudestaan?

Mihin ne suunnattoman suuret rahamäärät ovat virranneet, jotka aidsin vastaiseen toimintaan on 25 vuoden aikana käytetty?

Kuinka on mahdollista, että Afrikan väestö viimeisten 20 vuoden aikana on kasvanut kaksikertaiseksi, vaikka maanosa yleisen tiedon mukaan on aids-epidemian takia romahtamisen partaalla?

Kuinka on mahdollista, että Uganda, jossa on Afrikan mantereen maista eniten HIV-tartuntoja, kuuluu tänä päivänä maailman nopeimmin kasvavien maiden joukkoon? Kuinka maa on voinut selvitä aids-epidemiasta ilman lääkkeitä?

Miksi HIV:n löytäjä, professori Luc Montagnier väittää, että ihminen, jolla on hyvä immuunisysteemi voi selitä HIV-infektiosta vaurioitta parissa viikossa?

Näiden kysymysten esittäjien mukaan HI-virusta vastaan on mahdollista toimia ruokavaliolla. He eivät puolla kalliiden lääkkeiden ja pelkoskenaarioiden markkinointia.

Vahvoista väitteistä huolimatta tästä vastakongressista ei joukkotiedotusvälineissä ollut juurikaan kirjoituksia. Vähäiset maininnat suhtautuivat kyseenalaistajien joukkoon äärimmäisen negatiivisesti, torjuvasti ja – etten sanoisi – suorastaan kauhistuneesti.

En ole lääkäri. Huomaan kuitenkin, että aids täyttää tabun kriteerit.

Aids yhdistetään edelleen etenkin syntiseen ja liian vapaamieliseen seksiin, kiellettyyn homoseksuaalisuuteen, sanalla sanoen ”paheelliseen elämään”. Sen yhteydessä esitettyihin ja yleisesti hyväksyttyihin tieteellisiin väitteisiin ei saa suhtautua kriittisesti. Jokainen, joka näin tekee, leimataan kerettiläiseksi, tyhmäksi tai kyyniseksi ihmiseksi eikä hänen kysymyksiinsä voi vastata kuin päätä pudistamalla, silmiä pyörittelemällä tai säälien.

Minusta näiden toisinajattelevien lääkärien edellä esitettyihin kysymyksiin on tärkeää saada vastauksia. Minusta on tärkeää kysyä, miksi aidsista on tullut/tehty tabu ja kuka siitä hyötyy?

Kommentoi Facebookissa

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja: