Ydinvoimalobbauksen päämajassa

Teksti Kimmo Jylhämö

Tilastotieteestä ja joukkotuhon mahdollisuudesta.

Muutama päivä sitten Säteilyturvakeskus (STUK) järjesti keväisen tapaamisen uusille kurssilaisille ja aiemman kurssin käyneille toimittajille. Puheen piti entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara.

Soininvaara piti erinomaisen tilastotieteellisen riskianalyysin, jossa arvioitiin yleisesti riskien hallintaan liittyviä todennäköisyyttä ennustavia perusmalleja.

Soininvaara viittasi muun muassa ensimmäiseen ydinkokeeseen liittyvään anekdoottiin. Räjäytettäessä ensimmäistä ydinpommia ei tiedetty varmasti, syttyykö ilmakehän typpi palamaan. Eli koko ilmakehä olisi voinut periaatteessa räjähtää.

Alusta alkaen ydinvoimalla on pelattu riskien ja todennäköisyyksien peliä.

***

Itse ydinvoimateollisuus on Soininvaaran mukaan kehittynyt paljon. Vielä 1980-luvulla teknologian ja valvonnan taso oli niin heikkoa, että ydinvoimakielteisyys oli perusteltua.

Esimerkiksi Tšernobylissä Soininvaaran mukaan onnettomuutta enemmän yritettiin kuin estettiin. Huolimattomuus ja välinpitämättömyys rehottivat.

”Ydinvoimaonnettomuuden riskiä ei osattu 1980-luvulla laskea”, Soininvaara sanoo. Nyt Soininvaara arvioi sen olevan välillä yksi kymmenestätuhannesta ja yksi miljoonasta.

Suomessa laatukriteerit ovat niin korkealla, että ranskalaisella ydinvoimayhtiö Arevalla on ollut tekemistä standardien täyttämisessä. Soininvaaran mukaan Ranskan päässä Arevassa luistetaan suomalaisista laatukriteereistä roimasti.

***

Jokin on pahasti Soininvaaran optimismissa vialla. Miten voi olla varma, että omat laatukriteerit ovat pettämättömät? Miten voi naureskella Arevan kriteereille Ranskassa, kun Areva rakentaa Olkiluodon ydinvoimalaa?

Entä mitä väliä, että jos Suomessa oltaisiinkin tarkempia kuin Ranskassa tai naapurimaissa? Ydinvoimaturvallisuus ei ole yhden maan sisäinen asia.

Suomi toimii tällä hetkellä aktiivisena ydinvoiman edistäjänä. Suomen esimerkkiä seurataan ja tästä roolista on kannettava myös vastuu. Jos jossain asioita ei hoideta yhtä hyvin kuin Suomessa, ja onnettomuus sattuu, niin siitä saattavat kärsiä oman maan lisäksi useat lähialueet muutaman tuhannen kilometrin säteellä.

***

STUK on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva Suomen säteilyvalvonnasta ja ydinturvallisuusvalvonnasta vastaava viranomainen. Käytännössä sen asema on kuitenkin hallinnollisesti epämääräinen, koska sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole resursseja eikä osaamista valvoa ja ohjata säteilyturvakeskusta. STUK:ia ohjaakin tosiasiassa työ- ja elinkeinoministeriö.

Ja se tekstin alussa mainittu kurssi? STUK järjestää toimittajille vuosittain Säteilyn salat -kurssin, jonka tarkoitus on opettaa toimittajille säteilystä kirjoittamisen perusteita. Itse kävin kurssin pari vuotta sitten, ja kirjoitin siitä Voimaan.

Käytännössä kurssi helpottaa toimittajia kirjoittamaan vaikeista ydinvoima-asioista myönteisesti. Ymmärtäminen helpottaa hyväksymistä.

***

Osmo Soininvaara aloitti maaliskuussa STUK:in neuvottelukunnan puheenjohtajana. STUK:in yhteiskuntasuhteiden ydintä oleva ”neuvottelukunta edistää STUKin ja ympäröivän yhteiskunnan välistä yhteistyötä”. Jäsenenä on muiden muassa Aamulehden päätoimittaja Matti Apunen.

Soininvaara on entinen ministeri ja entinen ydinvoiman vastustaja. Hän on lisäksi koulutukseltaan tilastotieteilijä. Kokonaispakettina Soininvaara on on STUK:in etujen kannalta siis ideaalinen.

Kommentoi Facebookissa
Graffiti HAM
Route Couture