Pyöröovipolitiikkaa Tšetšeniasta

Teksti Anu Harju

Kadyrovin edustustot herättävät pelkoa tšetšeenipakolaisten kyttäämisestä.

Syyskuun alussa Euroopassa saatiin ihmetellä Tšetšenian presidentin Ramzan Kadyrovin tuoreinta ideaa. Kadyrov aikoo perustaa kuuteen Euroopan maahan Tšetšenian ”edustustot”, joiden virallisina tehtävinä on auttaa tšetšeenipakolaisia palaamaan kotimaahansa tai vaihtoehtoisesti integroida heitä uusiin asuinpaikkoihinsa. 11. syyskuuta Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Igor Liakin-Frolov vahvisti, että ulkoministeri Sergei Lavrov on antanut luvan edustustojen perustamiseen, mutta että niitä pitäisi kutsua ”informaatiokeskuksiksi” ja ne toimisivat tiukasti aluehallinnon tasolla.

Kadyrovin suunnitelman mukaan Tšetšenia avaa edustustot Saksaan, Itävaltaan, Tanskaan, Belgiaan, Puolaan ja Ranskaan. Presidentti maalaili kuvaa surkeissa oloissa ulkomailla elävistä maanmiehistään, joita varten hän on valmis perustamaan jopa satelliitti-TV-aseman. Sen kautta tšetšeenit näkisivät, millaisia myönteisiä muutoksia Tšetšeniassa on tapahtunut heidän lähtönsä jälkeen.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat reagoineet voimakkaasti Kadyrovin suunnitelmaan. Pelättävissä on, että esitetyn kaltaisten edustustojen perustamisen varjolla Tšetšenian hallinto vakiinnuttaa Eurooppaan oman turvapaikanhakijoita vakoilevan ja uhkailevan verkostonsa. Jo nyt arvioidaan, että Kadyroville tietoa pakolaisista hankkivia on pesiytynyt suurimpiin tšetšeeniyhteisöihin ainakin Puolassa, Itävallassa ja Ranskassa.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat myös muistuttaneet, että Tšetšeniassa poljetaan jatkuvasti ihmisoikeuksia. Ihmisiä katoaa, kidutetaan ja murhataan ilman että todellisia syyllisiä koskaan asetetaan vastuuseen. Kadyrovin ilmoitus edustustojen perustamisesta tuli kaksi kuukautta ihmisoikeustyöntekijä Natalja Estemirovan ja kuukausi avustustyöntekijä Zarema Sadulajevan ja tämän miehen sieppauksen ja murhan jälkeen. Kaikista kolmesta murhasta epäillään vahvasti presidentti Kadyrovin joukkoja.

Ihmisoikeustyöntekijöiden murhien saaman huomion varjoon jäävät kymmenien tavallisten siviilien katoamiset, sieppaukset ja tapot. Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial, jolle Estemirova työskenteli, julkisti 15. syyskuuta uusia lukuja Tšetšeniassa siepatuista. Järjestön tietoon tulleita sieppauksia tapahtui 35 vuonna 2007, 42 vuonna 2008, mutta tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla siepattuja oli jo 79. Kadyrovin puheita olojen kohenemisesta voidaan siis ihmisoikeusloukkausten valossa pitää outoina.

Samaan aikaan kun presidentti Kadyrov ilmoitti edustustojen perustamisesta Eurooppaan, tekivät hänen joukkonsa tervehdyskäynnin Tšetšeniasta paenneen Muradin (nimi muutettu) äidin ovelle Groznyin liepeillä. Vieraat vilauttivat naiselle paperilappua, jolle oli kirjoitettu Muradin salainen puhelinnumero. Miehet kertoivat tietävänsä, missä Murad on, ja ilmoittivat, että äidin olisi parasta poistua Venäjältä.

Murad on yrittänyt kaikin tavoin salata nykyisen olinpaikkansa jo senkin takia, että hänen tapauksensa on viety Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Tiedossa on useita tapauksia, jolloin EIT:sta myönteisen päätöksen saaneiden tšetšeenien Tšetšeniassa asuvia sukulaisia on uhkailtu ja jopa tapettu. Myös juttunsa ihmisoikeustuomioistuimeen vieneitä on murhattu. Nimekkäin heistä lienee tammikuussa Wienissä tapettu Umar Israilov, joka oli Kadyrovin entinen henkivartija.

Nyt Muradin äiti pakoilee ja pelkää kuollakseen, eikä Murad itsekään ole turvassa, vaikka Venäjän rajojen ulkopuolella onkin.

Näin siis toimii presidentti Ramzan Kadyrovin maahanmuuttopolitiikka: houkutellaan Tšetšeniasta perustellusti paenneita takaisin, ja samaan aikaan uhkaillaan siellä vielä asuvia poistumaan.

Merkillisen holtitonta pyöröovipolitiikkaa.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu