Puolia sukupuolista

Teksti Jukka Vuorio

Caster Semenyaa tuskin päästetään enää kilpailemaan naisten sarjoihin. Silti hän on nainen.

Olen tällä hetkellä hämmentynyt urheilufani. Hämmennyksen aiheena eivät ole talouslaman nakertamat lätkäjoukkueiden pelaajabudjetit, sikainfluenssan asettama pelien jälkeinen kättelykielto tai pelaajayhdistyksen harkitsema lakko. Olen hämmentynyt asiasta, jonka en ihan heti ajatellut liittyvän ammattilaisurheiluun.

Eteläafrikkalaista juoksijaa Caster Semenyaa ollaan julistamassa Kansainvälisen Yleisurheiluliiton IAAF:n toimesta intersukupuoliseksi. Koko elämänsä tyttönä ja naisena eläneen Semenyan tilanteessa se tarkoittaa sitä, että kisat ainakin naisten sarjoissa on hänen osaltaan kisailtu. Yksinkertaiset asiat tässä tapauksessa loppuvatkin siihen.

Caster Semenya voitti kesällä Berliinin yleisurheilun MM-kisoissa naisten 800 metrin juoksukilpailun ylivoimaisesti. Vain päivää kisojen päättymisen jälkeen brittilehti The Daily Telegraph julkaisi uutisen, jonka mukaan Semenyan testosteroniarvot olivat kolme kertaa naisten normaalitasoa korkeammat. Siitä alkoi huhumylly, johon lapetaan lisää vettä joka päivä.

Joillakin eläimillä ei ole sukupuolta lainkaan, ja jotkut voivat jopa vaihtaa sitä. Ihmiset on jaettu naisiin ja miehiin. Sukupuolijaottelu ja -erottelu on niin syvällä kulttuurissamme, että merkittävä osa ihmisistä ei tule koskaan kyseenalaistaneeksi asiaa. Määritteleekö henkilön sukupuolen henkilö itse vai ulkopuoliset? Onko ratkaisevampi sukupuoli-identiteetti vai hormonit? Onko sukupuolia kaksi, kolme vai kenties jokin muu määrä?

Yleensä jakoperusteena käytetään hormonaalisen, anatomisen ja kromosomitason eroja. On olemassa kuitenkin monia, keulahahmonaan feministifilosofi Judith Butler, joiden mielestä on virheellistä sanoa sukupuolen olevan jokin ihmisen fyysinen ominaisuus. Sen sijaan sukupuoli olisi jotain mitä ihminen tekee. Sitä tuotetaan sosiaalisessa elämässä tiettyjä sääntöjä ja normeja toistamalla. Tiettyyn sääntöjärjestelmään liitetään tietynlaisen ruumiin kanssa syntynyt henkilö.

Minun mielestäni kummatkin näkemykset ovat mielekkäitä, mutta ne kuvaavat eri asioita. Toistaiseksi niihin viittaa vain yksi sana, sukupuoli. Ideaalitilanteessa kummallekin käsitteelle olisi olemassa oma sana. Englannin kielessä sosiaalista sukupuolta kutsutaan nimellä ”gender”, kun taas biologinen sukupuoli on ”sex”.

Myönnetään, ennen afrikkalaisjuoksijan tapausta olin itsekin ajatellut, että edes biologinen sukupuoli voitaisiin määritellä pikaisella vilkaisulla housuihin: löytyykö sieltä shortsien sisältä ruuvi vai mutteri? Olin väärässä. Intersukupuolisella henkilöllä voi syntyessään olla sekä miehen että naisen näkyviä mutta myös piilossa olevia sukupuolielimiä. Länsimaissa heidät kuitenkin leikataan plastiikkakirurgian avulla muistuttamaan ulkoisesti joko miestä tai naista. Suomessa syntyy vuosittain noin 20 intersukupuolista lasta.

Caster Semenyan housuihin kurkkaamalla ei esimerkiksi penistä näkyne. IAAF:ltä vuotaneiden tietojen mukaan hänellä olisi kuitenkin sisäiset kivekset, jotka erittävät mieshormonia. Se estää hänen osallistumisensa naisten sarjoihin, vaikka hänellä mitä ilmeisimmin on naisidentiteetti. Biologiset miehet kun ovat biologisia naisia vahvempia ja nopeampia.

En tietenkään yritä sanoa, että kaikki miehet olisivat nopeampia ja vahvempia kuin kaikki naiset. Ei se pidä paikkaansa. Melko suuri osa omankin tuttavapiirini naisista juoksisi minut helposti kiinni ja mättäisi sitten turpiin. Mutta vahvimmat ja nopeimmat miehet ovat vahvempia ja nopeampia kuin vahvimmat ja nopeimmat naiset. Siksi huippu-urheilussa ei ole kovin mielekästä yrittää yhdistää esimerkiksi miesten ja naisten jalkapallosarjoja.

Urheilumaailman lisäksi myös valtio ohittaa useimmiten sosiaalisen sukupuolen. Suomen lakiin on kirjattu, että miehiä koskee yleinen asevelvollisuus. Naisia ei koske. Voisiko sosiaaliturvatunnuksessaan mieheksi määritelty henkilö siis kieltäytyä palveluksesta, koska kokee olevansa sosiaaliselta sukupuoleltaan nainen?

Yleinen harhaluulo on, että useimmissa urheilulajeissa on sekä miesten että naisten sarjat. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan käytössä on yleiset sarjat ja naisten sarjat. Tätä ei välttämättä tarvitse nähdä epätasa-arvoisena ainakaan naisten kannalta, sillä naiset voivat kilpailla yleisissä sarjoissa niin halutessaan. Miehet eivät kuitenkaan voi osallistua naisten sarjoihin, josta palataankin ajankohtaiseen kysymykseen siitä, kuka nyt lopulta on mies ja kuka nainen ja miten sukupuoli määritellään.

Näillä näkymin Semenya ei ole menettämässä kultamitaliaan, koska kyse ei ole dopingista. Aihe on IAAF:n kannalta muutenkin kiusallinen. Naisten kisoihin juoksijalla ei enää kuitenkaan asiaa ole, vaikka nainen onkin.

Kommentoi Facebookissa
Lumme Energia
Provinssirock 2018