Neuvottelutilanne: vaiheessa

Teksti Samuli Sinisalo

Ilmastosopimustekstiä valmistellaan Bangkokissa. Aikaa on vähän.

Missä mennään? Ilmastoneuvottelujen osalta siis. Käydään vielä vähän läpi näitä neuvottelujen perusasioita, niin itse prosessia on sitten helpompi seurata Kööpenhaminassa.

Nyt, perjantaina 16. lokakuuta, on 51 päivää aikaa Kööpenhaminan kokouksen alkuun. Se ei ole paljon, kun ottaa huomioon, mikä neuvottelujen tilanne tällä hetkellä on.

Neuvottelut ovat nimittäin lievästi sanottuna vaiheessa. Ei ole ollenkaan varmaa, että Kööpenhaminassa saataisiin aikaiseksi sellainen sopimus, joka hidastaisi ilmaston lämpenemistä tai pysäyttäisi sen alle kahteen asteeseen. Kaksi viikkoa Kööpenhaminassa on lyhyt aika neuvottelupöydän ääressä.

Onneksi UNFCCC:n prosessi ei lepää laakereillaan vaan pyörät pyörivät koko ajan. Viimeisten kahden viikon aikana mainitsemani työryhmät, AWG-KP ja AWG-LCA, ovat kokoontuneet Bangkokissa. Tavoitteena molemmilla ryhmillä oli saada neuvottelutekstit mahdollisimman lyhyiksi, jotta niiden viimeistely ja allekirjoittaminen olisi mahdollista joulukuussa.

AWG-LCA:n, eli työryhmän joka perustettiin Balissa sopimaan päästövähennyksistä kaikkien maiden kesken, neuvotteluteksti on tällä hetkellä noin 200-sivuinen. AWG-KP, eli Kioton jatkosta neuvotteleva työryhmä, ei ole vielä saanut luotua edes neuvottelutekstiä, jota voitaisiin hioa. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Kioton sopimus on noin 30-sivuinen ja sen allekirjoittaminen vei kokonaiset pari viikkoa.

Kiire siis on, mutta suurin osa maista on osoittanut suurta halukkuutta saada aikaiseksi sopimus Kööpenhaminassa.

Mitä Bangkokissa sitten tehtiin?

AWG-LCA:n, eli pitkän tähtäimen yhteistyöryhmän, neuvottelut ovat jakautuneet kuuteen eri alaryhmään. Jokainen niistä on keskittynyt yhteen asiaan ja yrittää tuottaa niin sanottuja ei-dokumentteja, joita sitten käytetään apuna myöhemmissä neuvotteluissa, jotta kaikki eri näkemykset olisivat esillä lopullisessa sopimuksessa. Nämä työryhmät ovat sopeutuminen, lievennys, rahoitus, teknologian jakaminen, yhteinen näkemys sekä valmiuksien varmistaminen. Pahoittelut ehkä hieman tököista kaannoksista, mutta yritin suomentaa ne niin, etta työryhmien tehtävä kävisi jo nimestä ilmi.

Bangkokin neuvottelut kestivät kaksi viikkoa ja etenivät hitaahkosti. Vaikka sivumäärä neuvottelutekstissä ei huomattavasti vähentynyt, vaihtoehtoja saatiin selkeytettyä ja jopa vähennettyä. Näin siis kaikissa muissa AWG-LCA:n alaryhmissä, paitsi lievennys- ja rahoitusryhmissä. Ne ovat tällä hetkellä suurimmat esteet LCA:n neuvotteluissa, erityisesti USA:n ja kehitysmaiden välillä. AWG-KP eli Kioton työryhmä taas jakaantui Bangkokissa neljaan alaryhmään. Ne ovat Annex-1 maiden (eli kehittyneiden maiden poislukien USA) päästövähennykset, lainopillinen ryhmä, ilmastonmuutoksen vastatoimenpiteiden vaikutusten ryhmä seka muiden asioiden ryhmä. Kuten mainitsin, tämä toinen neuvottelukaista on pahemmin levällään. Keskustelu käy kuumana jo ylipäätään siitä, pitäisikö Kioton sopimusta jatkaa vai pitäisikö se haudata. Kehitysmaat ovat erittäin halukkaita pitämään Kioton hengissä, koska se on tehokas tapa velvoittaa kehittyneet maat vähentämään päästöjään. Seuraavaksi AWG-KP ja AWG-LCA jatkavat neuvottelujaan Barcelonassa 2.-6. marraskuuta. Seuraavan blogin taas ei pitäisi olla ihan yhtä kuiva kuin nämä pari edellistä. Luvassa olisi ensi käden kuulumisia Bangkokin neuvotteluista, sillä ryhmästämme kaksi, Juan Perusta seka Lauren USA:sta, kävivät paikan päällä seuraamassa neuvotteluja ja kerron hieman siitä, mitä he näkivät. Juttuja voi myös lukea ryhmämme kollektiivisesta blogista.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu