Teksti Jukka Vuorio

Suurin mielenosoitusmatka moniin vuosiin lähestyy. Mikä meitä odottaa Köpiksessä?

Olen lähdössä Kööpenhaminan ilmastokokoukseen 10.-15.12. Tätä kirjoittaessani olen vielä Suomessa, mutta silti jo jännittää. Ensinnäkin tietenkin siksi, että mahtavatkohan ne eri maiden johtajat saavuttaa Tanskassa sellaisen päätöksen, että maapallo jotenkuten pelastuu, vai jääköhän tavoite saavuttamatta.

Toiseksi jännittää se, että eri lähteistä riippuen Köpikseen odotetaan ilmastokokouksen aikana jopa 100 000 mielenosoittajaa ja tuhansittain mellakkapoliiseja järjestävän maan lisäksi myös Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Belgiasta ja Hollannista. Koiria, autoja ja muuta kalustoakin on kuulemma saapumassa vaikka millä mitoin.

Tanskan parlamentti on myöntänyt poliisille yli 83 miljoonan euron budjetin ilmastokokouksen turvallisuusjärjestelyihin. Budjetti käytetään kaikella todennäköisyydellä virallisten kokousvieraiden turvallisuudesta huolehtimiseen sekä omaisuuden suojeluun kaupungilla. Harmi on, että kokousvieraiden ja omaisuuden turvallisuus saattaa hyvinkin tarkoittaa mielenosoittajien turvattomuutta.

Kansalaisoikeuksia on ainakin jo rajoitettu ja lainsäädäntöä tiukennettu. Tanska on irtisanoutumassa Schengen-sopimuksesta kokouksen ajaksi, joten ilman passia ei Köpikseen ole asiaa. Vielä marraskuussa poliisin työn häiritsemisestä voi saada sakot, kokouksen aikana 40 päivän vankilatuomion.

Vaikka olen kiertänyt aika isojakin mielenosoituksia Suomen lisäksi Hollannissa, Belgiassa ja Skotlannissa, ollaan nyt tekemisissä ihan eri kokoluokan asian kanssa. Kun mellakkapoliisi lähtee hajottamaan mielenosoitusta, siinä ei paljon kysellä kukas teistä kadulla olevista ihmisistä nyt olikaan tehnyt mitä, pääasiahan on, että joukko hajoaa.

Rauhoittaakseni mielessäni vellovia uhkakuvia kyselin vastauksia nuorilta aktivisteilta ja poliitikoilta.

Useat ryhmät ovat ilmaisseet tyytymättömyyttään kokouksen alkuasetelmaan, jossa monet edustajat lähtevät siitä, ettei ilmastonmuutoksen hillitseminen saa estää talouskasvua. Kaikki mielenosoittajat eivät näe mielenosoitusten ja ilmastokokouksen välillä edes suoraa yhteyttä.

”Talouskasvukriittisten mielipiteiden tuominen yleiseen keskusteluun ja ihmisten tietoisuuteen on tärkeää, kun virallisessa politiikassa ja mediassa jatkuvan kasvun ihannetta ei kyseenalaisteta. Lähes kaikki kokoustajat ovat sitoutuneet talouskasvun ideologiaan, joten riittävien päästövähennyksien saavuttaminen heidän toimestaan ei onnistu. En usko mielenosoitusten merkittävästi vaikuttavan tämän kokouksen lopputulokseen, eikä se edes ole monen mielenosoituksen varsinainen tavoite”, ympäristötoimintaryhmä Hyökyaallon aktiivi Iikka Hynönen sanoo.

Mitä lähemmäs ilmastokokous on tullut, sitä enemmän ovat mielenosoittajien tavoitteet alkaneet mietityttää. Mitä hittoa ne mielenosoittajat siellä edes tekevät. Eivätkö ihan ammattipoliitikot tiedä mitä ovat tekemässä, kai ne tämän globaalin yhteiskuntajärjestyksen tahtovat säilyttää?

”Mielenosoittajien tavoite on tietysti kannustaa ja painostaa päättäjiä tekemään sitova sopimus ilmastokatastrofin välttämiseksi. Siinä missä monet neuvottelijat toimivat omien itsekkäiden ja lyhytjänteisten etujen ajajina, tekevät mielenosoittajat pyyteetöntä ja vapaaehtoista työtä maapallon ja tulevien sukupolvien pelastamiseksi. Tavoitteena on tietysti vaikuttaa itse neuvottelutulokseen myönteisesti”, Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius miettii.

”Kööpenhaminassa monia tapahtumia järjestävä Climate Justice Action-verkosto, johon Hyökyaalto kuuluu, ei pyri vaikuttamaan kokouksessa tehtäviin päätöksiin vaan kokoamaan ihmisiä, toimimaan yhdessä ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa. Haluamme ilmaista kantamme asioihin ja luoda ihmisten tasolta lähteviä ratkaisuja ilmastokriisiin. Monilla tapahtumilla on suora tavoite, esimerkiksi Hit the Production-toimintapäivän tapahtuman tavoitteena on blokata Kööpenhaminan Satama, ja Reclaim Power-aktiossa tarkoituksena on vallata kokouspaikka ja pysäyttää viralliset neuvottelut päiväksi”, Hyökyaallon Hynönen puolestaan kertoo.

Suomesta mielenosoittajia on lähdössä vähintään 300 henkilöä. Muutamat poliittisten puolueiden nuorisojärjestöt ovat järjestämässä jäsenilleen mielenosoitusmatkoja Kööpenhaminaan. Minkälaiseen menoon puheenjohtajat ovat nuoria mielestään lähettämässä?

”Toivon toki mielenosoitusten sujuvan rauhallisesti. Oma järjestömme lähtee osoittamaan täysin rauhanomaisesti mieltään. Koska mielenosoittajia on odotettavissa niin paljon ja niin eri taustaryhmistä, on mahdollista, että erilaisia välikohtauksia kuitenkin sattuu. Toivon kuitenkin, että rettelöinnillä ei pilata mielenosoitusten mainetta ja anneta neuvottelijoille mahdollisuutta ohittaa mielenosoitukset vain ääriainesten mellakkana”, mietti Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Sini Terävä.

”Uskon, että suurmielenosoitukset sujuvat pääosin rauhallisesti, mutta, että niissä ilmenee ylilyöntejä virkavallan taholta ja myös suoranaista poliisiväkivaltaa. Todennäköisesti myös jonkin asteista mellakointia. Kansalaistottelemattomuuteen uskon poliisin reagoivan mittavalla ylivallalla, kuten Tanskassa on viime aikoina nähty muutenkin esimerkiksi hiilivoimalan sulkemisen ja turvapaikanhakijoiden käännytysten yhteydessä”, puolestaan näki Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso.