Kohtauksia eräästä avioliittokeskustelusta

Teksti Aija Salo

Ruotsi sai vihdoin sukupuolineutraalin avioliittolain.

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi 1.4. avioliittolakiin muutokset, jotka tekevät laista sukupuolineutraalin. Toukokuun 2009 alusta alkaen kaksi henkilöä voi Ruotsissa avioitua keskenään sukupuolestaan riippumatta. Laki rekisteröidystä parisuhteesta kumoutuu samalla. Parisuhteensa aiemmin rekisteröineet voivat joko pysyä rekisteröidyssä parisuhteessa tai siirtyä omalla ilmoituksellaan tai vihkimisen kautta avioliittoon.

Uskonnolliset yhteisöt ratkaisevat kukin itse, ryhtyvätkö ne vihkimään avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Svenska kyrkanin eli Ruotsin suurimman protestanttisen kirkon arvellaan hyväksyvän nais- ja miesparien vihkimisen.

Ruotsi on viides Euroopan maa ja neljäs EU-maa, joka avaa avioliiton nais- ja miespareille.

Seitsemästä eduskuntapuolueesta kuusi oli sukupuolineutraalin avioliiton takana, useimmat yksimielisesti. Valtiopäivien käymässä keskustelussa äänensävyt olivat puoluekartan laidalta toiselle enimmäkseen liikuttuneen ylpeitä ja iloisia, paikoin lähes hartaita. Debatista löytyi myös annos – ruotsalaiseen tapaan sivistyneen ja poliittisesti korrektin kielenkäytön taakse kätkettyä – suvaitsemattomuutta ja heteronormittamista. Etupäässä kristillisdemokraatteja edustavat lain vastustajat etsivät argumenttinsa avioliitto-käsitteen muuttamattomuuteen muun muassa lapsen edusta, sukututkimuksen vaikeutumisesta, perinteiden turvallisuudesta, väitteestä, että avioliitto on uskonnollinen käsite sekä siitä, että kirkko ja valtio on Ruotsissa virallisesti erotettu toisistaan.

Hallitukseen kuuluvien kristillisdemokraattien vastaehdotus oli muuttaa koko avioliiton solmimismenettely niin, että kaikki parit rekisteröivät liittonsa siviilissä, ja uskonnolliset seremoniat ovat erikseen eikä niillä olisi juridista vihkimisvoimaa. Siviililiittoja ei kuitenkaan kristillisdemokraattien mielestä olisi pitänyt kutsua avioliitoiksi vaan ”yhteiselämäksi” (samlevnad) tai ”naimisiinmenoksi” (giftermål).

On mielenkiintoista, että nimenomaan kristillisdemokraatit tukeutuivat tässä kysymyksessä kirkon ja valtion eroon. Toisaalta oppositionkin piiristä vihreät olisi halunnut muuttaa avioliiton kokonaan siviiliprosessiksi. Keskeinen ero kristillisten esitykseen vihreiden kannassa oli se, että kaikkia liittoja olisi kutsuttu avioliitoiksi. Samoin oppositioon kuuluva vasemmistopuolue taas olisi halunnut kirkollisille yhteisöille samaa sukupuolta olevien parien vihkimisvelvoitteen ehtona vihkimisoikeuden säilyttämiselle. Vihreät ja vasemmistopuolue kuitenkin luopuivat radikaalimmista tavoitteistaan tässä vaiheessa, jotta lain taakse saatiin mahdollisimman laaja rintama.

Suomessa sukupuolineutraalista avioliittolaista on vireillä Oras Tynkkysen lakialoite. Vaikka avioliitto ja rekisteröity parisuhde lähestyvät toisiaan tänä vuonna entisestään, jos eduskunta hyväksyy perheen sisäisen adoption suhteensa rekisteröineiden nais- ja miesparien perheissä, avioliittokysymyksestä käytäneen lähivuosina Suomessa vastaava poliittinen keskustelu kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on käyty ensin useaan kertaan parisuhdelaista ja sittemmin hedelmöityshoitolaista.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Louserit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *