Kaikki maailman kirjat yhtykää

Teksti Hanna Kuusela

Google haluaa kirjasi. Ja ehkä myös rahasi.

Kirjan kuolemaa ja kuolemattomuutta on julistettu viimeiset parikymmentä vuotta. Ne, jotka tietävät, että kirjat eivät kuole, sanovat paperin tuoksun ja nahkaisten kansien voittavan kaiken elektronisen. Ne jotka ovat heittäneet multaa kirjojen kansille ovat sitä mieltä, että digitaaliset kirjat ovat ainoa järkevä tulevaisuudenvisio kirjallisuudelle.

Ja nyt kun ilmastonmuutoksella voidaan argumentoida minkä tahansa elektronisen laitteen ostamista (myös kirjojen lukulaitteen), digitaalisista kirjoista on tullut myös ympäristömarkkinoinnin kohde.

Kuolevat tai eivät, kehitys tietysti pitää sisällään myös muita kuin ympäristöllisiä ongelmia. Eikä monellekaan pitäisi tulla yllätyksenä se, että kaiken takana on Google.

Google on digitalisoinut viime vuosina miljoonia kirjoja isojen tutkimuskirjastojen kokoelmista ja laittanut ne saataville verkkoon. Mahtavaa ja ihanaa. Kirjat ovat kaikkien saatavilla kaikkialla. Vai ovatko sittenkään?

Kuten lähes aina internetin kanssa käy, tiedon digitalisointi tarjoaa suuria mahdollisuuksia ja epäilyttävää todellisuutta. Ja kukas muukaan sitä todellisuutta tarjoaisi kuin Google. Vaikka Google on taas huseeraamassa kaiken keskellä, tällä kertaa syyllisiä ovat paradoksaalisesti myös muut kuin Google.

Joukko amerikkalaisia kustantajia ja kirjailijoita nimittäin nostivat Googlea vastaan vuonna 2005 joukkokanteen, jonka päätös tuli vuoden lopussa. Sen seuraukset jäävät vielä nähtäviksi, mutta pahalta näyttää.

Amerikkalaisen oikeuspäätöksen tuloksena perustetaan rekisteröintiyritys, johon kanavoidaan Googlen digitalisoimien kirjojen tuomat varat, jotka sitten jaetaan Googlen ja tekijänoikeuksien haltijoiden kesken – siis niiden, jotka ovat osallisina rekisteröintiyrityksessä. Periaatteessa reilua, mutta käytännössä päätös ohjaa digitaalisten kirjojen tulevaisuutta.

Uuden varoja jakavan yrityksen ansiosta yhä useamman tekijän kannattaa antaa kirjansa juuri Googlen digitalisoitavaksi – onhan sen kirjasto jo nyt suurin ja kaunein. Se on digitalisoinut jo yli 7 miljoonaa kirjaa ja painii siis täysin eri sarjassa mahdollisten kilpailijoidensa kanssa.

Digitaalisia oikeuksia ei enää pahemmin kannata antaa muille kuin Googlelle. Ja kun yhä enemmän on lopulta Googlen ja uuden rekisteröintiyrityksen käsissä, myös hinnat voidaan määritellä miten huvittaa. Tämä saattaa olla hyvä uutinen tekijänoikeuksien haltijoille, mutta vähän huonompi lukijoille ja etenkin kirjastoille. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kirjastot käyttävät yhä suuremman osan varoistaan lisensseihin ja digitaalisiin lukuoikeuksiin, jotka taas ovat tiukkojen rajoitusten alaisia: kun vielä vähän aikaa sitten puolet kirjastojen varoista käytettiin kirjojen hankintaan, nyt siihen on varaa käyttää vain 25 prosenttia.

Vapaan markkinatalouden unelma on taas törmännyt yhteen uuteen monopoliin.

Googlen tavoitteena ei välttämättä ollut luoda monopolia (tai no mistäs sitä tietää), mutta tämänhetkinen kehitys ja joukkokanteen tulos ovat johtamassa siihen, että meillä on kehitteillä jälleen uusi tietoa monopolisoiva hanke.

Jos kirja kuolee ja löytää hautapaikkansa Googlen maailmankirjastosta, jäljelle jää kai enää yksi vaihtoehto. Kuten niin usein ennenkin, tarvitaan vain taitavia hakkereita ja tiedostojen jakamista eli kirjapiratismia.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu