Elvytystä isoille

Teksti Mikael Kallavuo

60 miljardia suurille yksiköille ja murusia muille.

Suomen eduskunta antoi jo syksyllä valtuudet 50 miljardin euron pankkitakuisiin ja vuoden alussa yrityksillekin on ehdotettu useiden miljardien pelastuspakettia. Palkansaajien tutkimuskeskuksen johtaja Jaakko Kianderin mukaan tällaista pakettia on pakko ehdottaa, jos halutaan huolehtia taloudesta.

Kun pankkeja ja yrityksiä aiotaan tukea noin 60 miljardilla, niin muuhun elvytykseen ei valtiovarainministeriössä ole liiemmin halua. Nykyisen budjetin kehyksissä siihen on varattu vain kaksi tai kolme sataa miljoonaa. Jyrki Katainen on nimittänyt ”elvyttäjäksi” Raimo Sailaksen, jonka mukaan ”nykyisillä kehyksillä ei voi elvyttää mittavasti. (..) Yhtenä vaihtoehtona on, että jos kehys tänä vuonna ylittyy, syntyy vastaavasti aihe alittaa se vuonna 2011.” (HS 10.1.09)

Tällaisella minielvytyksellä valtiovarainministeriö ohjaa merkittävät tukivirrat vain suurille talousyksiköille eikä työttömyyttä torjuta päättäväisesti. Tämän vuoden kahden ensimmäisen viikon aikana jo 10 000 ihmistä on saamassa lomautus- tai irtisanomisilmoituksen.

Mitä ongelmia kansainvälisessä rahoitusmaailmassa vielä piilee, kun jopa Paavo Lipponen on puhunut tulevasta Harmageddonista?

Muutamassa vuodessa kurssiriskeiltä suojautumiseen tarkoitutetut instrumentit Credit Default Swaps (CDS) ovat räjähtäneet tähtieteellisiin lukuihin. Vuoden 2004 alkupuolella niiden arvo oli 6 396 miljardia dollaria, mutta hieman alle neljässä vuodessa niiden määrä oli noussut 57 325 miljardiin dollariin. Tämä suuruusluokka vastaa koko maailman bkt:ta, joka oli 54 312 miljardia vuonna 2007.

Suuri osa näistä johdannaisista on erittäin riskialttiita. Saksalaisen Bewertungsagentur Fitchin mukaan noin 40 prosenttia CDS- johdannaisista on suojauksia yrityksille ja arvopapereille, jotka eivät ole sijoittamiskelpoisia tai omaavat korkean riskin. (Der Spiegel nro 47/2008, s. 79–80)

Suuryritykset, pankit, rahoituslaitokset, eläkerahastot ja sijoitusrahastot ovat keskinäisessä omistus- ja velkasuhteessa. Paheneva globaali talouslama syö koko ajan osakkeiden arvoa, jonka myötä luottamus CDS-johdannaisiin heikkenee. Jos luottamus koko maailmaan bkt:ta vastaaviin johdannaismarkkinoihin katoaa, niin pahimmassa tapauksessa saatavat, velat ja säästöt sotketuvat hetkellisesti tai pidemmäksi aikaa pahanlaatuiseen umpisolmuun.

Nyt olisi passeli hetki kohdentaa elvytys tulevaisuuteen ja sijoittaa muutama miljardi kotimaisen tuuli-, aurinko- ja maalämpöenergian kestävään tuotantoon.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu