Midaksen vuotava kosketus

Teksti Hanna Kuusela

Brittien turvallisuutta varjellaan sormenlukijoilla ja vuotavilla tietokannoilla.

Luin viime viikolla kaupunginosani Tower Hamletsin sanomalehteä. Siinä ilmoitettiin ilouutinen: kaupunginosa saa lisää poliiseja 600 000 punnan edestä. Poliiseja lisätään siitä huolimatta, että rikollisuuden määrä on laskenut ainakin viimeiset viisi vuotta.

Kriittiselle journalistille ei jää paljon paljastettavaa, kun poliisihallinto tekee paljastukset itse. Lisäpoliiseja kuulemma tarvitaan, koska turvattomuuden tunne on lisääntynyt. Viime vuonna kaupunginosassa tehtiin rikoksia vuodessa tuhatta asukasta kohden 145. Luku kuulostaa suurelta, mutta esimerkiksi Suomessa vastaava luku on 165.

Tämän viikon maanantaina tuli uusi ilouutinen. Briteissä aloitetaan ”Projekti Midas”. Kornimpaa nimeä sormenjälkien tunnistuslaitteille on vaikea keksiä. Brittipoliisit alkavat kantaa partioidessaan laitteita, joilla voidaan lukea kadulla kulkevien sormenjälkiä. Näin poliisi sanoo nopeuttavansa tunnistusprosessia ja säästävänsä työtunteja. Melkoista säästöä saakin odottaa, jotta projektin aiheuttamat 30–40 miljoonan punnan (noin 40–55 miljoonan euron) kulut saadaan korvattua.

Poliisijohdon mukaan nykyisin sormenjälkien tunnistamiseen käytetään keskimäärin 67 minuuttia. Uusien laitteiden avulla koko maassa säästettäisiin 366 poliisin työtuntien verran työaikaa. Säästö ei kuulosta kovin suurelta, sillä Englannissa ja Walesissa oli toissavuonna yhteensä 141 000 poliisia – ja määrä on kasvanut muutaman tuhannen poliisin vuosivauhtia.

Midaksen kannattajien mielestä kansalaisoikeudet eivät tietystikään ole vaarassa, koska asiahan koskee vain rikollisia – niitä, joiden kuuluukin olla rekistereissä. Jos tämä pitää paikkansa, mitä pitäisi ajatella siitä, että brittien sormenjälkipankissa on yhteensä 7,5 miljoonan ihmisen sormenjäljet? Reilun 60 miljoonan ihmisen maassa tämä tarkoittaa sitä, että aika moni naapureistani lienee vähintäänkin sarjamurhaaja.

Kolmas ilouutinen tuli eilen keskiviikkona. Hallituksen itsensä tilaama raportti totesi, että keskitettyjen tietokantojen yleistyminen on lisännyt ihmisten yksityistietojen katoamisia tai niiden hyväksikäyttöä. Tietosuojavaltuutettu Richard Thomasin mukaan tietovuotojen määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Kuluneena vuonna vuotoja oli yhteensä 277, joista vakavimmassa 25 miljoonan lapsen luottamukselliset lapsilisätiedot pulpahtivat ulos rekisteristä.

Raportti tuli ulos ikävään aikaan, sillä sisäministeriö on juuri suunnittelemassa uutta massiivista tietokantaa, johon tallennettaisiin kaikki tiedot matkapuhelin-, internet- ja sähköpostiliikenteestä. Tämä tarkoittaa puheluiden aikoja, paikkoja, kestoja ja soitettuja numeroita, vierailuja verkkosivuilla ja lähetettyjen sähköpostien tietoja. Kansalaisia rauhoitellaan sillä, että viestien tai puhelujen sisältöjä ei tallenneta. Samoin rauhoittavaksi uutiseksi sormenjälkilaitteita pelkääville tarjotaan sitä, että laitteet eivät tallentaisi sormenjälkiä – ainoastaan tunnistaisivat ne.

Niinpä niin. Ellei tilanne olisi niin vakava, hallitusta voisi vain syyttää pienestä suhteellisuudentajun menettämisestä. 366 poliisin työtuntien irrottaminen sormenjälkien tunnistustyöstä ei tunnu ihan tarpeeksi suurelta säästöltä, jotta jälleen yhdestä kansalaisoikeudesta kannattaisi luopua. Eikä sähköpostien sisältöjen suojeleminen paljoa lohduta, jos seulana vuotavissa tietojärjestelmissä on kaikki muut tiedot henkilökohtaisen elämän liikkeistä. Ja kyllä: voisin keksiä 600 000 punnalle muitakin käyttötarkoituksia kaupunginosassani.

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu