Luokkataistelua ankkalammikossa

Teksti Otto Bruun

Miten tissit ja luokkaerot kohdataan suomenruotsalaisissa piireissä?

”Suomenruotsalaisten sekoilu kuuluu korkeintaan rapujuhlille.” Ystäväni saunalauteilla heittämän mielipiteen mukaan siis sinne kymmenen ravun, kuudentoista snapsin ja yhä epävireisempien juomalaulujen sekaan. Tämä tietysti olettaa, että suomenruotsalaiset merkittäissä määrin edes harrastavat rapujuhlia.

Nyt suomenruotsalaisten luokkaeroja on alettu käsitellä ihan valtakunnan tasolla. Kukaan tuskin on välttynyt kuulemasta, että tasa-arvoministeri Wallinin (rkp) valtiosihteeri Stefan Johansson kosketteli naisten rintoja Ruotsin suurlähetystön kutsuilla. Johansson erosi ja pyysi anteeksi.

Hufvudstadsbladet, suomenruotsalaisten oma Pravda, ei ottanut asiaa käsittelyyn viikkoon. Toimittaja Anne Suomisen mukaan lehti tiesi tapahtuneesta, mutta asia ei kuulemma sopinut juorupalstalle. Eikö siellä lehdessä ollut muita palstoja?

Homman paljastuttua muita teitä RKP:n kaupunginhallituksen jäsen Maria Björnberg-Enckell avasi sanaisen arkkunsa blogissaan – jo poistamassaan kirjoituksessa – ja myöhemmin Hufvudstadsbladetin haastattelussa: tapahtuneen taustalla ovat hänen mukaansa luokkaerot.

Björnberg-Enckellin mielestä Johanssonin käytöstä voi ymmärtää. Jos Johanssonin tavoin tulee Korppoon kaltaiselta pikkupaikkakunnalta niin kutsut Ruotsin suurlähetystöllä voivat olla kulttuurisesti aika vieras paikka. Vieras paikka johti tässä tapauksessa – niin – tissien kosketteluun. Hrm.

Sittemmin Björnberg-Enckell on pahoitellut lausuntojaan, ja sanoo vain yrittäneensä ymmärtää tuttua miestä, josta hänellä oli aiemmin niin erilainen kuva. Niinköhän suomalaiset kartanonomistajatkin aikanaan ajattelivat, vuonna 1918?

Kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (rkp) päätti lopettaa keskustelun. Wideroosin mukaan RKP:n sisällä on syytä toimia tiiviisti yhdessä ruotsin kielen puolesta riippumatta toimijoiden taloudellisesta tilanteesta. ”Luokkaeroista ei pidä puhuman”, hän totesi FST:lle.

Miten tämä siis nyt meni? Ensin ”alaluokkaa” syytetään, ja sitten sanotaan, että ei tässä mistään luokkataistelusta silti saa puhua – tuolla toisaalla uhataan taas meidän kieltämme! Ehkä kaikki olikin vain onnetonta viestintää? Vai siilipuolustusta? Talvisodan hengen tyyppinen ruotsin kielen varjelu ulkoisia uhkia rakentamallako tässä nousee esiin?

Suomenruotsalaisuutta RKP juuri pyrkii edustamaan myös valtakunnan tasolla. Mutta on se kummallista, että puolue, joka pyrkii edustamaan pienviljelijöitä ja huonosti toimeentulevia kielellisillä perusteilla on aktiivisesti ollut tukemassa varallisuusveron ja perintöveron poistoja.

Kannatan kyllä ruotsinkielisten palvelujen ylläpitämistä ja vahvistamista. Mutta palvelujen säilyminen perustuu mielestäni siihen, että suomenruotsalaiset yrittävät osoittaa muille sitä samaa suvaitsevaisuutta ja avarakatseisuutta ja solidaarisuutta, jota me suomenkielisiltä edellytämme. Siksi tissiseikkailuista paljastunut ankkalammen pohjamutien kaivelu on ollut erityisen kiusallista seurattavaa. Ruotsalainen kansanpuolue todella.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu