YleinenKirjoittanut minna sumelius

Yle ja pseudotiede

Lukuaika: 2 minuuttia

Yle ja pseudotiede

SääasemaSääasema

Sääasema tarjoaa ilmastouutisia ja ympäristöanalyysiä Fifin asiantuntijoilta.

Teksti Minna Sumelius

MOT kiisteli taas lätkämailasta.

Maanantaina Yle TV 1:lla esitetty MOT-ohjelma päästi ääneen ilmastoskeptikot. Siinä kyseenalaistettiin maailman ilmastotieteen ja -politiikan perusta, hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n 10 vuotta sitten Michael Mannin toteuttamana julkaisema arvio maailman keskilämpötilan kehityksestä kuluneen tuhannen vuoden aikana. Graafia kutsutaan ”lätkämailaksi” nopeasti loppupäässä kohoavan loppupäänsä takia.

Eniten ohjelmassa oli äänessä kanadalainen tilastomatemaatikko Stephen McIntyre.

mainos

MOT:n toimittaja Martti Backman komppaa ohjelmassa McIntyrea, joka väittää ”lätkämailan” menneen ajan ilmastotutkimuksen perustuvan ainoastaan yhteen korvikemittariin, amerikkalaisen vihnemännyn lustotutkimukseen, siinäkin vain muutamaan puuyksilöön. McIntyre kuitenkin on tässä asiassa väärässä. Tutkimuksessa on käytetty satoja puita ympäri maailman, ja todisteet menneiden lämpötilan mittauksissa käytetyistä useista mittausvälineistä löytyvät jo Wikipediastakin. Ilmastotiedesivu RealClimatesta löytyvät faktat siihen, että ”lätkämaila” pitäisi paikkansa myös pelkästään muiden mittavälineiden, kuten jäätikön vetäytymisen ja porausten perusteella.

McIntyre räimii kovalla kädellä myös lätkämailan lähdeaineiston läpikäynyttä tehnyttä Keith Briffaa. Briffa on itsekin vastannut McIntyrelle tämän väitteet melko lailla kumoavalla tavalla. Ohjelman yksi pääargumenteista on se, että ilmaston lämpenemiskehitys on pysähtynyt, ja 12 vuoteen ei ole havaittu merkittävää lämpenemistä. Tässä viitataan siihen, että huippulämpötilavuoden 1998 jälkeen laskua on tapahtunut. Ilmastotieteessä 12 vuoden aikaväli on melko mitätön aika, eikä ainakaan todista mitään puolesta tai vastaan.

Tiede ei ole ollut mistään asiasta niin yksimielinen kuin ilmastonmuutoksesta, ja siitä, että se on ihmisen tuottamaa. IPCC:n lisäksi kaikki maailman johtavat yliopistot ja lukuisat määrät itsenäisiä tutkijoita ovat sen myöntäneet. Yhtenä muiden joukossa maailman johtavassa tiedelehdessä Sciencessä asia on todistettu niin tyhjentävästi kuin mahdollista on.

Stephen McIntyrella on alempi korkeakoulututkinto matematiikasta ja hän on toiminut 30 vuotta kaivosalalla. Ilmastotieteestä hänellä ei ole koulutusta. Sen sijaan mm. Mannilla ja Briffalla on. McIntyre näki joskus IPCC:n graafissa lukuja, joita piti virheellisenä ja jotka jäivät vaivaamaan häntä. Niiden takia luuli päässeensä mahtavan uutisskuupin jäljille: kumoavansa ilmastotieteen.

McIntyrea tavallaan ymmärtää; kyseenalaistaminen on terveen ihmisen merkki. Hän on tainnut säikähtää omaa löydöstään sen verran, ettei ole osannut lopettaa ajoissa, senkään jälkeen kun Mann ja Briffa ja lukuisat muut ovat kirjoittaneet hänelle vastineet ja todistaneet, ettei ”lätkämailaa” voi kumota.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun MOT:ssa esitellään ilmastoskeptikkonäkemyksiä. Itseasiassa seitsemän aiempaa jaksoa ovat tarjonneet ilmastoskeptisen näkökulman, vuodesta 1997 alkaen. Kaikkien paitsi yhden toimittajana on Martti Backman, joka on itse todennut: ”Länsimaista ympäristöaatetta rasittaa voimakas pyrkimys ihmisen syyllistämiseen. Ympäristöaate on tämän ajan mahti-ideologia ja se ulottaa vaikutuksensa myös tutkimukseen”.

Backmanin ja MOT:n tyyli on kaukana objektiivisuudesta. Mutta tämä ei riitä, ohjelmassa tehdään juuri se, mistä ilmastotiedettä syytetään: valikoidaan tutkimuksista itselle parhaiten sopivat palat ja jopa käännellään niitä ylösalaisin.

Kerro minulle, YLE, verorahoillamme pyörivä, epäkaupallinen asiajournalismin lippulaiva, miksi esität tällaista? Miksi, hetkellä jolloin päätöksenteko on ihan ovella ja päästövähennysvelvoitteissa mennään sieltä, mistä aita on matalin, haluat antaa pseudotieteelle keppihevosen?