YleinenKirjoittanut tuuli hakulinen

Kriisi ja antikriisi

Lukuaika: < 1 minuutti

Kriisi ja antikriisi

KirjeenvaihtajatKirjeenvaihtajat

Kirjeenvaihtajat ovat yhteytemme maailmalle. He kirjoittavat maailmasta, elämästä ja yhteiskunnasta sellaisena, kuin se heidän asemapaikastaan näyttäytyy.

Teksti Tuuli Hakulinen

Venäjällä suuri myyttinen kriisi on aina tuloillaan.

Kriisi on päivän sana. Viimeisten kuulumisten tai säästä puhumisen sijaan keskustelun voi aloittaa utelemalla ”Mitenkäs kriisi on vaikuttanut?” Lauseeseen vastataan kyllä yleensä aika tyhjänpäiväisen muodollisesti: ”No mitenkäs se”, ”No onhan se vaikuttanut”.

Yritykset seuraavat kilvan ja välillä jopa vahingoniloisina toinen toistensa kriisiin valmistautumista: ”Kas, onpa tämä lehti nykyään ohut, heh heh.” ”Ai, firma on muuttanut pienempiin tiloihin, ei taida mennä kovin hyvin niilläkään…”

mainos

Viime aikoina kriisin rinnalle on ilmestynyt uusi käsite: antikriisi. Kaupassa on antikriisialennukset. Ravintolassa on uudet antikriisiruokalistat. Työpaikalla harjoitetaan antikriisipolitiikkaa. Kännykkään voi ostaa uuden antikriisipuhelinliittymän. Kriisin vastustamisesta on tullut kunnon markkinatäky.

Kriisin varjolla on työnantajan on helppo tehdä niitä asioita, mitä ei noususuhdanteen aikana oikein olisi kehdannut: irtisanoa ylimääräiset työntekijät, alentaa palkkoja ja laittaa hiljaisella kaudella työntekijät palkattomalle pakkolomalle.

Vähän väliä lehdistö, asiantuntijat tai naapurin mummo analysoivat ja ennustelevat kovaan ääneen, milloin se kriisi alkaa. Siis eihän kriisi ole vielä edes alkanut, kriisin huippu on tulossa keväällä / kesällä / syksyllä / ensi vuonna… Kunnon kriisiä siis vasta odotellaan.

Suomalaiset mediat ovat tainneet myös nielaista syötin Venäjää uhkaavasta muutoksesta pureskelematta. ”Venäjän oppositio rajussa kasvussa”, julisti Helsingin Sanomatkin joku aika sitten niin, että jopa vanhempani innostuivat soittamaan, että onkos Pietarin kadut täynnä mielenosoituksia. No, ilmeisesti Hesarikin vain ennusti, mitä tuleman pitää sitten, kun itse kriisi lopulta koittaa.

Venäjällä kriiseihin ollaan kyllä myös totuttu. Hyvässä muistissa on edellinen kriisi vuodelta 1998. Toisin kuin nyt, silloin ei kriisistä paljoa varoiteltu, ja lukuisille ihmisille se merkitsi kaiken pankissa olevan omaisuuden mitätöitymistä muutamassa päivässä.

Mutta, kuten mökkinaapurini Vasilij Fedorovits, joka vaimoineen joutui uudenvuoden aikoihin määräämättömän pitkälle palkattomalle ”joululomalle”, totesi: ”Kyllä niistä kriiseistä aina selvitään”.

Kirjoittajan mökkinaapuri Vasilij Fedorovits kalassa.