seitan

Seitan saapuu Helsinkiin

Teksti Saila Kivelä Kuvat Mikko Sauli, Ninni Kairisalo ja Kaisu Tervonen

Seitan. Eurosentrismistä viis – siinä vasta pahaenteinen nimi aasialaistaustaiselle ruualle. Jotkut pitävät seitania vain mainiona kasvisruokana, toiset taas kokevat pahuuden ruumiillistuvan maan päällä vehnägluteenin muodossa, ja seitan ei mitään muuta olekaan.

Mitä tämä kaikki merkitsee?

Ensimmäinen paikka, josta lähdemme asiaa nuuskimaan on Vaasankadun ja Fleminginkadun kulmaan rantautunut seitanin Kallion-valloituksen emoalus Döner Harju. Ravintolan ainoa kasvislounas on seitanlautanen, joten se suorastaan kannustaa ihmisiä seitanin palvontaan.

Lähdemme tuhoamaan ruokaa valtavilla, liki hiilihankoa ja seivästä muistuttavilla aterimilla. Lumoudumme mehevästä ja tuhdista annoksesta täysin. Vain vegaaneille sopiva jogurttikastike ja soijamaito kahviin täydentäisivät nautintoa.

Annoksen jättämässä muhevassa ruokapöhnässä keskittyminen herpaantuu hetkeksi. Juuri näin pirullista seitan on! Terästäydymme vasta, kun ravintolaan astuu mies yllään – mitäpä muutakaan kuin – suurella pentagrammilla koristettu Thrasherin skategoat-paita. Hetken päästä mies palaa salin puolelle valkoiseen kokin paitaan verhoutuneena. Tämä tuskin voi olla sattumaa?

Myös WC:stä bongaamamme vaniljainen hajustesumute on päälle liimattu yritys peittää palaneen käryä. Liukenemme paikalta nopeasti.

Seitanin vaikutuspiiri on vahvimmillaan Kalliossa, etenkin pahamaineisella Vaasankadulla. Döner Harjusta siirrymme Vaasankatua eteenpäin Street ­Gastro -ravintolan seitanleipien äärelle.

Döner Harjun tavoin itse seitan on mehevää ja maukasta, mutta vegaaniannoksesta jätetään tyystin pois kastikkeet: piparjuurimajoneesi ja tzatziki. Tilalle saa tilkan einespyörykkämuistot laukaisevaa BBQ-kastiketta. Annoksen riisuminen jättää suuhun nihkeää makua, vaikka seitanin mehevyys pelastaakin paljon.

Nykykasvissyöjät vastustavat enenevissä määrin eläinten uhraamista myös maidon- ja munantuotannossa, joten vegaanisten majoneesien ja tzatzikien kehittelyyn ravintoloiden pitäisi lähteä samanlaisella ennakkoluulottomuudella kuin mitä seitanin kanssa on tehty. Oppia tähän edelliset ravintoloitsijat voisivat hakea niinkin läheltä kuin Vaasankadun seuraavasta kohteestamme Soi Soista.

Soi Soin seitanlautanen tarjoillaan bataattiranskalaisten, soijamajoneesin ja coleslaw-salaatin kera. Järkälemäinen annos on kuin sanakirjamääritelmä kolmelle viimeiselle kuolemansynnille: ahneudelle, ylensyönnille ja himolle. Kaikki annoksen osaset ovat julmetun rasvaisia, kuohkeita, herkullisia – ja vegaanisia.

Ensivaikutelmaltaan Soi Soi on kuin mikä tahansa kodikas ruokakuppila. Valpas rajatieteilijä huomaa kuitenkin nopeasti liitutaululle piirretyn ruokalistan Jammin’ burgerin kohdalla lukevan ”organicsatan”. E- ja i-kirjain ovat sulautuneet aivan selvästi a:ksi! Merkille pantavaa on myös se, että Soi Soi on auki viikonlopun pimeinä yön tunteina aina kahteen saakka.

Luulimme jo kartoittaneemme koko Vaasankadun, kunnes huomaamme myös kasvisravintola Just Vegen siirtyneen seitanin serviisiin. Nyt houkutukseen voi langeta Vaasankadulla muutaman sadan metrin välein. Just Vegen seitan on hiutalemaista ja hieman erikoisesti maustettua. Kyseisessä kuppilassa suosittelen pitäytymään maan mainioissa ja ennen kaikkea turvallisissa falafeleissa.

Soi Soin tavoin myös Just Vege tarjoilee epäkristillistä ehtoollistaan keskellä yötä – pimeyden kestit eivät pääty koskaan!

Kun tarkastelen Vaasankadun karttaa lähemmin, huomaan kesäkuussa (kuudes kuukausi) aukeavan Vegekaupan olevan kuudes seitania Vaasankadulla koskaan myynyt liikeyritys – se on paljon lyhyelle kadunpätkälle.

Ensimmäinen, jo edesmennyt Vegemesta oli tuon lusiferiaanisen ruoan esitaistelija ja sanantuoja Suomessa. Varmuudella en vielä tiedä, mihin tämä yhtälö johtaa, mutta perehtyneelle numerologille numero kuusi toistuu kuviossa epäilyttävän monta kertaa.

Kenties Vaasankatu muodostaa ensimmäisen sakaran koko keskustan kokoiselle karttapentagrammille? Seitan on jo nyt levittänyt lonkeronsa Vaasankadulta muualle Kallioon – ­ainakin Loosisteriin, Ondaan, Sandroon – ja Helsinkiin aina opiskelijaravintola Unicafen Portaali-kahvilaa myöten!

Kehotan seuraamaan tilannetta suurella valppaudella.

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu