rautiainen

Miksi venäläiset rakastavat Katto-Kassista?

Lapsena vihasin Katto-Kassista. En voinut sietää tätä narsistista ja manipuloivaa kiusantekijää.

Järkytyin kun ymmärsin, kuinka suosittu Katto-Kassinen on Venäjällä. Kirjat Katto-Kassisesta ovat suositumpia kuin mitkään muut Astrid Lindgrenin teokset. Suositumpia kuin totalitarismin vastaisesta taistelusta kertova Veljeni, Leijonamieli, feministisen roolimallin tarjoava Peppi Pitkätossu ja vihollisen rakastamista opettava Ronja Ryövärintytär yhteensä.

Pohjoismaissa uskotaan, että Astrid Lindgreniä ja Tove Janssonia edistyksellisempiä lastenkirjailijoita ei ole, ja että myös heitä on kiittäminen yhteiskunnastamme, jota pidämme ylivertaisena tasa-arvo- ja ihmisoikeusasioissa.

Ensimmäinen väite ei ainakaan pidä paikkaansa. Nikolai Nosovin jo 50-luvulla suomennettu scifi-satu ”Tietämättömän ja hänen kumppaniensa seikkailut” oli paitsi huippusuosittu Neuvostoliitossa, myös sekä radikaalimpi että yhtä syvällinen kuin Lindgrenin ja Janssonin teokset. Venäjän lapset lukevat edelleen vihannesten kapinasta kertovaa, italialaisen kommunistin Giovanni Rodarin kirjoittamaa ”Cipollinon seikkailuja”, jota ei tietääkseni ole suomennettu.

Mutta vaikka Neuvostoliitossa oli kaikkien saatavilla tällaisia oikeamielisiä lastenkirjoja, siellä rakastettiin ja Venäjällä rakastetaan yhä kapitalistis-individualistista Katto-Kassista.

Selvitin syitä venäläisiltä tutuiltani, näin he vastasivat:

«Katto-Kassinen edusti ennen kaikkea toisenlaista, iloisempaa elämää: vapautta, rajoittamatonta liikkumista, kaiken haluamani kuluttamista ja kaikkien haluamieni tilanteiden luomista.... vanhemmat alistavat ja manipuloivat sata kertaa Kassista pahemmin omalla realismillaan, säännöillään ja lampuillaan joita ei saa koskea.«

«Katto-Kassiseen liittyi unelma ystävästä, joka ei olisi vain mielikuvitusystävä ja jonka kanssa voisi leikkiä. Oli kurjaa että hän asui jossain kaukaisessa Tukholmassa. Pihan lapset, ’ystävät’, manipuloivat aivan yhtä paljon kuin Kassinen, mutta heistä ei ollut kiipeämään kanssani ylös katolle.«

«Minun äitini piilotti kirjat Katto-Kassisesta, jotta en rikkoisi lamppuja ja vierittäisi syytä kaverien niskoille. Koko lapsuuteni juoksin oman kolmipyöräiseni perässä enkä ajanut sitä itse.«

«Katto-Kassinen huijasi pikkuveljeä käyttäen hyväkseen tämän konservatiivista sosialisaatiota, moraalia ja tottelevaisuutta. Kun Kassinen ja pikkuveli jakoivat herkkuja, pikkuveli otti pienemmän koska se on tapana ja koska niin vanhemmat häntä kasvattivat. Kassinen otti isomman, koska hän halusi.«

Katto-Kassisen suosio Brežnevin ajan Neuvostoliitossa oli siis merkki tuotantojärjestelmän sisällä kasvavista materiaalisista ristiriidoista, jotka veivät kohti väistämätöntä romahdusta.

Kirjoittaja on Voiman idänsuhteiden asiantuntija ja Fifin entinen kirjeenvaihtaja Moskovan yöpakkasista.

Kommentoi Facebookissa