Suruunsa vyötetty tyttö

Suruunsa vyötetty tyttö

Anna-Liisa

Rooleissa Kai Bäckström, Paavo Kerosuo, Karoliina Kudjoi, Helmi-Leena Nummela, Jukka Pitkänen, Petriikka Pohjanheimo.

Teatteri Avoimet Ovet

☆☆☆



Alussa kaikki on hyvin. Anna-Liisa (Helmi-Leena Nummela) on elämäniloinen tyttönen, Mikko (Kai Bäckström) komea, kitaraansa näppäilevä laulajapoika. He ovat ihastuneita elämään ja toisiinsa.


Kun hehkuva nuoripari tanssii näyttämöllä, yleisö jo aavistaa: tämä ei voi päättyä onnellisesti. Pian alkukohtauksen jälkeen murheen paino laskeutuukin saliin. Anna-Liisan vyötärölle kiristetään ahdistuksen musta vyö, joka pitää otteessaan liki loppuratkaisuun saakka.

 

Teatteri Avoimet Ovet jatkaa kunnianhimoista linjaansa Minna Canthin (1844–1897) teosten esittäjänä. Aiemmin teatterissa on nähty mm. Canthin novelleja pienoisnäytelminä ja Canthin syntymän 170-vuotisjuhlaesityksenä näytelmä Työmiehen vaimo. Teatterin taiteellinen johtaja Heini Tola sai Minna Canthin seuran kulttuuripalkinnon vuonna 2012. Nyt ohjaaja Tola joukkoineen tuo eteemme Canthin klassikkonäytelmän Anna-Liisa vuodelta 1895.

 

Canthin tragedian ytimessä on lapsenmurha, jonka Anna Liisa on tehnyt tunnekuohuissa synnytettyään talon rengin Mikon aviottoman lapsen. Tapausta on salattu vuosia, ja nyt Anna Liisa on aikeissa mennä talollisen Johanneksen (Paavo Kerosuo) kanssa naimisiin. Mutta Mikko palaa ja vaatii morsiantaan takaisin. Ellei muu auta, hän uhkaa paljastaa totuuden.

 

Nyky-yhteiskunta ja ympäristömme ovat toki toisenlaisia, kuin reippaat sata vuotta sitten. Mutta ihmisluonto ei juuri ole muuttunut. Ehkä siksi ohjaaja Tola on karsinut Anna-Liisasta kaiken turhan ja epäolennaisen. Ollaan ajattomassa ajassa, jossa häpeä, syyllisyys, moraali, vastuu, valhe ja vapaus näyttelevät kukin painokkaita roolejaan. Pelkistetty lavastus antaa suurille teemoille tarpeellista väljyyttä, ja katsojalle jää tilaa jäsennellä näkemäänsä. Sillä ristiriitoja näytelmästä löytyy, kun liikutaan yksilön ja yhteisön, vallan ja hyväksikäytön, sattumien ja valintojen kivikkoisessa maastossa. Kuka lopulta on pelkästään hyvä tai paha, esitys korostuneesti kysyy.

 

Avointen Ovien versio Anna-Liisasta ei sorru aikansa uskonnollisuuteen eikä selittelyyn, se on linjakasta draamaa, jota oivallinen musiikki ja näyttelijöiden puhutteleva liikekieli terästää. Henkilöt on puettu nykyajan vaatteisiin, äänitehosteiden rouskutus nakertaa itse kunkin omaatuntoa. Hurja tanssikohtaus Anna-Liisan kihlajaisjuhlissa muistuttaa riehakkaita firman bileitä. Ja kun Mikko istuu nojatuolissa valmiina puhumaan suunsa puhtaaksi, on kuva kuin suoraan television ajankohtaiskeskustelusta. Saadaanko tässä skuuppi?

 

Lopulta pimeyden partaalta selvinnyt Anna-Liisa selviää ja pukeutuu syntien sovitusta hehkuvaan vitivalkoiseen asuun. Vain totuus voi vapauttaa, vaikka se johtaisi vankeuteen.

 

Anna-Liisa Teatteri Avoimet Ovet
Teksti Minna Canth
Dramaturgia ja ohjaus Heini Tola
Skenografia Veera-Maija Murtola
Musiikki Suvi Isotalo
Valosuunnittelu Antti Kujala
Koreografinen konsultaatio Marjo Kuusela

Kommentoi Facebookissa