atomiaatos9

”Liian hyvä”

”Liian hyvä”

AtomiAatos

Johanna Keinänen, Kimmo Virtanen, Paleface

Helsingin kaupunginteatteri, Studio Pasila

☆☆☆☆



Lasten teatteri voi käsitellä myös kipeitä aiheita. Näin tekee myös AtomiAatos.


Johanna Keinäsen ja Kimmo Virtasen AtomiAatos Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasilassa käsittelee lapsen tunteita vanhempien eron jälkeen. Teema ei ole kaikista helpoin teatteriesitykselle, jossa ikäsuositus on ”alkaen 4-vuotiaista”. Työryhmä kuitenkin suoriutuu hommasta mallikkaasti.

Ensi-iltaan koeyleisöksi lähteneet 4- ja 6-vuotiaan lapseni pitivät esityksestä. 4-vuotias määritteli esityksen ”liian hyväksi”.

Esitys alkaa sillä, kun Aatos-poika (Sanna-June Hyde) kantaa äitinsä (Helena Haaranen) kanssa muuttolaatikoita uuteen kotiin. Isä on jäänyt vanhaan.

Vaikka tämä vanhempien erosta seurannut ydinperheen hajoaminen on esityksen perusasetelman taustalla, ei siinä vellota. Tapahtuneeseen viitataan toisinaan, mutta se myös painuu nopeasti taustalle. Lapset, jotka eivät aihetta osaa itse kaivaa esiin, tuskin sitä jäävät liikoja ihmettelemään. Olisikin ehkä hieman hedelmätöntä keskittyä lastenteatterissa liian tiiviisti aiheeseen, johon suinkaan kaikilla katsojilla ei ole kosketuspintaa.

Erosta päästään tarinassa nopeasti kaikille tuttuihin aiheisiin: yksinäisyyteen ja siitä seuraavaan epävarmuuteen sekä näiden käsittelyyn leikein. Aatos rakentaa itselleen supersankariminän, AtomiAatoksen, joka kohtaa yhdessä MolekyyliÄidin kanssa muun muassa Biojätemiehen (Rauno Ahonen).

AtomiAatoksen supersankarileikkimaailma esitetään lavalla täysin totena asiana ja tarkkaa rajaa toden ja leikin välille ei vedetä. Rajaaminen jää katsojan tehtäväksi ja omat leikki-ikäiset lapseni taisivat kokea tämä rajan paljon häilyvämpänä kuin minä sen itse, tylsänä aikuisena, koin.

Esityksen musiikista vastaa Paleface ja se sisältääkin varsin menevää räpäytystä sekä hyvin tuotettuja taustoja. Palefacen sanoin musiikin puolesta meno on sekä ”satu-uskottavaa että katu-uskottavaa”. Tähän toteamukseen on helppo yhtyä.

Studio Pasilan aamupäivien lastenteatteriesitykset olen kokenut muksujen ja päiväkotiryhmän kanssa kerrassaan mainioksi konseptiksi ja tila itsessään on mahtava. Tätä on vaikea olla suosittelematta ihan kaikille lapsille ja lasten maailmasta kiinnostuneille.

Mikäli sinulla on oma skidi tai saat huijatuksi seuralaiseksesi jonkun toisen skidin, niin kannattaa suunnata Helsingin Pasilaan. Meno on ns. kunnollista.

Esiitykset aamupäivisin Studio Pasilan lämpiössä.

http://www.hkt.fi

 

Kommentoi Facebookissa