a3120191510_10

Kaikuvaa konepoppia

Kaikuvaa konepoppia

Se voisit olla sä

Norma

☆☆☆☆




Kuule, kuinka seireenit laulaa: onnonnooo, onnonnooo, on­non­nooo!”

Nyt on kunnollista laulumeininkiä. Jo kokoonpano paljastaa, ettei bändisoitantaan ole lähdetty ihan perinteisimmän kaavan mukaan. Sitä über­traditionaalisinta olisi ollut komppi, jossa ovat kitara, basso ja rummut, ja siihen päälle laulaja tai pari.

Normalla ei ole näistä instrumenteista mitään, vaan bändissä ovat laulajat Virva Immonen, Ida Olsonen, Thilia Tamminen, Laura Vallenius ja Sini-Maaria Virolainen. Ohjelmoinnista ja soittimista vastaa Paavo Malmberg.

Biisit ovat vahvasti iskelmäpoppigenreä. Taitavat laulajat voisivat ottaa mallia myös soul- ja gospelperinteiden soundeista ja En Vogue tai Salt-N-Pepa -tyylisistä kokoonpanoista, ja kasari- ja ysärimusassa vahvoja konetaustoja arvostettiin.

Norma lienee livenä melkoinen kokemus. Levylle voidaan äänittää vaikka minkälaisia raitoja päällekkäin ilman, että artistit edes tapaavat toisiaan, mutta hurjat polyrytmiset vetäisyt synkooppeineen kuten ”Vanhan Polska-Ukon Polskassa” vaativat livenä keskittymistä, taidoista puhumattakaan.

Jostain syystä ”Rakasta Mua” -biisistä häivähti mieleen B-52’s-bändin ”Love Shack”. Kate Piersonin ihanasta lauluäänestä voisivat Normankin laulajat hakea esikuvaa, samoin kuin sovituksista, jossa Pierson ja Cindy Wilson laulavat kvarteissa. Toinen esikuvaksi sopiva koneita ja jumalatarten harmoniaa yhdistävä liittymä on ollut The Bangles.

Toivottavasti Norma lähtee liikkumaan Se voisit olla sä -esikoislevynsä jälkeen niiden suuntaan eli taitavasti sovitettuun poppirevittelyyn, eikä kansanmusabändien kuten Värttinän reviireille.

”Rattattarakasta mua! En, en, en, uuuAH!”

Kommentoi Facebookissa