Kulttuuriseinä on Voiman verkkolehden tarjoama vapaa kulttuurikritiikkien julkaisupaikka. Sivulla julkaistaan pääasiassa muuta kuin Voiman toimituksellista materiaalia. Seinällä voi julkaista myös omia, aiemmin muualla julkaistuja kirjoituksia. Kulttuuriseinän päätavoitteena on saada huomiota teoksille, jotka muuten saattaisivat jäädä mediakatveeseen.

Voit julkaista Kulttuuriseinällä oman arviosi itseäsi elähdyttäneestä elokuvasta, teatteriesityksestä, konsertista, äänitallenteesta, kirjasta tai muusta kulttuuriteoksesta klikkaamalla tästä.

Isästä lapseksi

Isästä lapseksi

Isä

Rooleissa Jari Pehkonen, Vuokko Hovatta, Helena Haaranen, Sesa Lehto, Heikki Sankari, Leenamari Unho.

Helsingin Kaupunginteatteri Studio Pasila

☆☆☆☆



Ensin kaikki vaikuttaa hassulta: iso mies hukkaa toistuvasti kellonsa, käsittää väärin, sotkee asioita. Niinhän me kaikki joskus käyttäydymme, tarkistamme hellan levyt ja avainten paikat hullunkurisuuteen saakka. Nauramme toisillemme ja itsellemme.


Mutta ranskalaisen näytelmäkirjailija Florian Zellerin (s. 1979) Isä-näytelmässä Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa isä (Jari Pehkonen) on sairastunut, eikä se enää huvita.

 

Muistisairas isä tanssittaa läheisiään oman pillinsä mukaan. Mies komentaa ja äksyilee, ei kuule eikä kuuntele. Vanhus pyörittää karusellia: töissä käyvää tytärtä (Vuokko Hovatta), tyttären miesystävää, vaihtuvia hoitajia. Sirkus muuttuu painajaiseksi.

 

Eikä isä aina itsekään tiedä missä ollaan. Hänen mielensä on jäänyt menneisyyteen ja ympäristö tuntuu vieraalta. Ollaanko nyt omassa kodissa vai kenen kotona, miksi sisustus on tällainen? Tyttäristä toinen, se joka on poissa, on parempi ja rakkaampi. Ja sille, joka on läsnä, voi hyvin kiukutella.

 

Kun isästä tulee iso lapsi, tytär ryhtyy vanhemmaksi. Roolit vaihtuvat ja arjen komiikasta tulee kipeää. Näytelmän hilpeät kohtaukset, isän steppinäytökset ja tanssiaikeet pehmentävät muuten synkkäsävyistä tunnelmaa. Hurmuriksikin heittäytyvä isä elää täysillä, kunnes traaginen totuus paljastuu. Isä on jatkuvan hoidon tarpeessa.

 

Elämä muistisairaan läheisen kanssa koskettaa yhä useampaa suomalaista. Jari Pehkosen isähahmo on syvästi liikuttava ja Pehkonen tekee huikean roolityön. Kun syystuulessa puiden lehdet putoavat, mitä ihmisestä jää jäljelle? Sairaalahuoneen puistonäkymä muurautuu umpeen ja ulkomaailma loittonee. Palataan perusasioihin, elämään ja kuolemaan. Älä nyt ole lapsellinen, hoitaja tokaisee.

 

Florian Zeller Isä
Suomen kantaesitys Helsingin Kaupunginteatterin Studio Pasilassa

Suomennos Reita Lounatvuori
Ohjaus Milko Lehto

Lavastus Janne Siltavuori
Pukusuunnittelu Riitta Anttonen-Palo.
Valosuunnittelu Teppo Saarinen
Äänisuunnittelu Ari-Pekka Saarikko.
Naamiointi Milja Mensonen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *