Näyttökuva 2018-9-14 kello 12.02.41

ElokuvaKirjoittanut Tuomas Rantanen

Elämä ennen kirjailijuutta

Lukuaika: < 1 minuutti

Elämä ennen kirjailijuutta

Nuori Astrid

Pernille Fischer Christensen

Elokuvateattereissa nyt

☆☆☆☆

Astrid Lindgren (1907–2002) tunnetaan kautta maailman hauskoista ja elämänviisaista lastenkirjoistaan. Pernille Fischer Christensenin elokuva kertoo ikonisen kulttuuripersoonan nuoruuden ajasta  ennen hänen kirjailijanuransa alkua.

Elokuvan tarinassa maanviljelijäperheen lahjakas tytär Astrid Ericsson pyydetään harjoittelijaksi paikallislehteen. 1920-luvun taitteessa heräänneen modernin naiskuvan innoittama nuori toimittaja tulee raskaaksi suhteesta keski-ikäiseen esimieheensä, mutta joutuu oikeudellisten seurausten pelossa piilottelemaan asiaa.  Synnytys tapahtuu salaa Kööpenhaminassa ja Lasseksi nimetty lapsi päätyy siellä sijaiskotiin. Lindgren pyrkii saamaan huoltajuuden itselleen, mutta ei halua naimisiin lapsen isän kanssa. Siksi hän joutuu tekemään paljon työtä ajan ahdasta naiskuvaa vastaan.

Elokuva onnistuu vaikuttavasti kuvaamaan Lindgrenin optimistisen peräänantamatonta ja älykkään empaattista persoonaa. Elokuva nojaa liki kaikessa pääosaa esittävän Alba Augustin intensiivisen sisäistyneeseen roolisuoritukseen. Ei liene liioiteltua ennustaa nuoren näyttelijän casting-statuksen nousevan piankin tähtiluokkaan.

Vaikka elokuva ei käsittele suoraan Lindgrenin myöhempää kirjallista uraa, se onnistuu rakentamaan uskottavan sillan kuvauksen kohteena olevan kriittisen elämänvaiheen ja kirjallisessa tuotannossa toistuvien teemojen – ei vähiten lasten luontaisen luovuuden, tragediantajun ja oikeamielisyyden – välille.

mainos

Tunnettuihin elämänkertatietoihin verraten elokuvassa on käytetty hiukan taiteellista vapautta tiettyjen tapahtumien kronologisen järjestyksen suhteen. Esimerkiksi todellisessa elämässä Lindgren sai Lassen takaisin vasta mentyään naimisiin konttoripäällikkö Sture Lindgrenin kanssa.

Lindgrenin siviilielämästä kiinnostuneille voi suositella myös pari vuotta sitten suomeksikin käännettyä Sotapäiväkirjat 1939–1945 -teosta (WSOY, 2016), joka kuvaa sota-aikaa jolloin Lindgren työskenteli valtiollisen kirjesensuurin palveluksessa. Lindgrenin globaalipolittisiin kysymyksiin ulottuvan analyysikyvyn ohella kirjasta välittyy hänen vahva eettinen virittyneisyytensä.  Kirjallisen tuotannon ohella tämä näkyi hänen myöhemmässä aktiivisuudessaan ympäristöä, tuotantoeläinten kohtelua, lastensuojelua, naispappeutta ja maahanmuuttajien asemaa koskevissa kysymyksissä.