Häirikkö

Kulttuurihäirintä on taiteen ja aktivismin jännittävää lomittumista: odottamaton performanssi katuvilinässä, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on käsite, joka yhdistää yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. Tässä blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurihäirinnän näkökulmasta. Lisää Tammisen huomioita kulttuurihäirinnästä voi lukea Voimasta, Häiriköt – Kulttuurihäirinnän aakkoset -kirjasta ja päivittäin osoitteesta www.facebook.com/hairikot.

Sosiaalinen media trollausalustana

Trollaaminen voi olla hyvinkin mainio tapa osoittaa virheitä maailmassa. Jotkut osaavat jopa tehdä siitä silkkaa taidetta. 

Yllättävän usein huomaa, että ihan vakavasti otettavat mediaorganisaatiotkin rämpivät sosiaalisen median pyörteissä. Mitä tapahtuu, kun koomikko ottaa asiakseen trollata urpoa asiakaspalautetta antavia kuluttajia tai poliisilaitoksia? Tapahtuu kauniita asioita.

Ben Palmerin Customer Service (”Asiakaspalvelu”) -projekti on sarja kommentteja eri yritysten Facebook-seinillä. Hän on vastaillut asiakkaiden antamaan palautteeseen Customer Service -nimellä, joka on saattanut johtaa ihmiset kuvittelemaan kyseessä olevan seinän haltijan virallinen kommentti. Kommenttien tyylilajia voisi kuvailla piikikkääksi, jopa näsäviisaaksi.

Kuva1

Kommentoitavaksi päätyviä asiakaspalautteita yhdistää puolestaan lähes häkellyttävä urpous ja ilkeämielisyys. En siis näe mitään erityistä syytä murehtia mielensä pahoittaneiden palautteenantajien tunteista.

Kuva 2

Toisaalta, usein piikin kohteena on myös yritys, jonka seinällä keskustelu käydään.

Kuva 3

Koska maailmassa ja internetissä on monenlaisia epäkohtia eikä niihin kaikkiin pysty vastaamaan asiakaspalvelun nimissä on Palmer perustanut Facebook-profiilin myös Battmanille. Battman, tuo vähemmän tunnettu viittakostaja, puuttuu vääryyksiin poliisipiirien sosiaalisen median kanavissa.

Kuva 4

Kuva 5

Kuva 6

Eihän näillä operaatioilla oikeasti maailmaan pelasteta, eikä välttämättä hirveästi parannetakaan, mutta kyllä nämä naurattavat. Samalla ne muistuttavat ihmisen lajinomaisesta typeryydestä ja siitä, että julkisten toimijoiden (kaupallisten ja kunnallisten) kannattaisi huolehtia sosiaalisen median kanavistaan. Jos ne eivät huolehdi, joku muu kyllä lopulta huolehtii.

Tämä palauttaakin mieleen melkoisen lystikkään keskustelutuokion, jonka vietin tovereiden kera Guggenheim Helsingin seinällä. Eivät ne tohelot viitsineet vastata tiedusteluihimme tahi kommentteihimme. Suuresti ihmettelin, mitä viestintätoimisto Milttonilla oikein tehdään. Rahaa epäilemättä ovat vaikuttaja- ja yhteisöviestintää varten saaneet, mutta kukaan ei hoida sosiaalista mediaa. Itse olisin asiakkaana kiukkuinen.

On  näemmä käynyt joku sankari myös flodaamassa Guggiksen seinän omilla kuvillaan. Eipä ole kukaan niihinkään reagoinut.

Hyvin te vedätte, hei!

Kuva 7

Häpäisty Toni Tiikeri

Jani Leinonen suoritti jo toistamiseen brändikaappauksen nimettömänä. Miksi nimettömyys on tehokkaampaa kuin omalla naamalla esiintyminen?

No niin, nyt se on virallista: Jani Leinonen on Tony is Back -videoiden ja -sivuston takana.

Kellogg’s:in ravintoarvoiltaan lähinnä negatiivisten sokerihuurrettujen maissihiutaleiden maskotilla leikittelevät vastamainosvideot kertovat tarinoita isoksi kasvaneista muronmussuttajista. Muotokielensä videot ovat kopioineet hyvinkin tarkasti alkuperäisistä mainoksista, pienet korjaukset kuitenkin muuttavat tilanteen tyystin toisenlaiseksi. Eläköön ne pienet erot!

Videot herättivät huomiota niin Suomessa kuin maailmallakin. Kampanja olikin kohdistettu pääasiassa Pohjois-Amerikkaan. Yhteydet Suomeen oli häivytetty totaalisesti, mutta kyllähän nuo ripeästi tännekin löysivät.

”CANDY”. Tämä video seuraa hyvinkin orjallisesti mainosformaattia, joka tuli tutuksi ainakin meille 1980-luvulla kasvaneille. Kannattaa muuten kiinnittää huomiota videon asiakkaisiin, heistä tulee esiin uusia puolia seuraavassa videossa.

Kuten odotettua, Kellogg’s ei varsinaisesti ihastunut tästä ilmaisesta näkyvyydestä ja pisti juristit asialle. Tony is Back -tilit Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa suljettiin alle 12 tunnissa.

”Palveluntarjoajat eivät olleet yhteydessä minuun tilien kautta. Touhu vain ajettiin alas. Gmail-tililtä ei myöskään pystynyt lähettämään viestejä, vaikka niiden vastaanottaminen onnistuikin vielä”, Leinonen totesi Galleria Zetterbergin aulassa pari päivää videoiden julkistamisen jälkeen.

Youtube ei sentään videoita poistanut – ainakaan vielä. Tonyisback.com-sivulta lähtevät linkkaukset Kellogg’sin sivulle kuitenkin johtavat virhesivulle, joss on teksti: ”You have reached this page from a website that is not connected to or endorsed by the Kellogg Company.”

Leinonen on vahvasti sitä mieltä, että hänen videonsa ovat laillisia taiteen ja parodian kontekstissa. Aiheesta häneltä ei kuitenkaan kyselty vaan portit sosiaaliseen mediaan suljettiin. Tämä on jäätävä muistutus kuluttajakansalaisen asemasta näennäisen vapaassa yhteiskunnassa.

”RICK”. Ehkä Rickille jäi vähän paha mieli edellisen videon tapahtumista. Poliisiväkivalta on suhteellisen ajankohtainen aihe Yhdysvalloissa, tänäänkin törmäsin uutiseen poliisin tappamasta aseettomasta miehestä, jonka auto oli kaikkien epäonneksi hyytynyt tienvarteen.

Miksi Leinonen sitten julkisti projektin nimettömänä? Taustalla oli halu käydä keskustelua yritysten toimintatavoista ja yritysetiikasta. Taiteilijan edellinen kokemus vastaavasta projektista alleviivasi huomiota siitä, että metakeskustelu taiteesta tappaa kaiken muun keskustelun.

Vuonna 2011 Leinonen avustajineen pihisti (tai siis lainasi) Ronald McDonald -patsaan josta tehtiin kopio ja lopulta tuo kopio mestattiin giljotiinilla. Ennen mestausta Youtubessa julkaistiin Food Liberation Armyn (FLA) nimissä terroristien lunnasvideoilta muotonsa lainannut uhkavaatimus, jossa vaadittiin Mäkkäriä parantamaan tapansa. Eivät luvanneet parantaa tapojaan ja kieltäytyivät neuvottelemasta terroristien kanssa.

Keskustelu Mäkkäristä ja tehotuotannon eettisistä ulottuvuuksista tyssäsi vuonna 2011 sillä hetkellä, kun Leinonen paljastui FLA taustapiruksi. Keskustelu elintarviketeollisuuden eettisyydestä väistyi ja alkoi puuduttava keskustelu aiheesta ”Onko tämä muka taidetta?”. Tätä Leinonen halusi välttää ja siksi minäkin olen ollut aiheesta tuppisuuna, vaikka toki olen projektia seurannut jo pidempään.

Sattumalta Leinonen oli lauantaina (itseni ohella) puhumassa Galleria Hippolytessä aiheesta ”Taiteilijat muutoksen tekijöinä yhteisöissä”. Tärähtäneet ämmät -taiteilijakaksikon järjestämä seminaari käsitteli hyvinkin kiinnostavilta kanteilta tätä taiteella vaikuttamisen mahdollisuutta ja siihen soveltuvia keinoja. Tuossa tilaisuudessa Leinonen varoi vielä mainitsemasta Tony is Backiä, ja tyytyi viittaamaan em. FLA-tempaukseen – ja toisti harmituksensa taiteeseen keskittyneestä metakeskustelusta.

Tämä metakeskustelun pelko on monellakin tavalla kiinnostava hommeli. Tästä pitäisi varmaan joskus käydä joku metametakeskustelu: Voiko taiteella nostaa yhteiskunnallisia epäkohtia esiin ja keskusteluun ilman, että keskustelu vääntyy siihen taidekeskusteluun?

Nyt jää nähtäväksi, mihin suuntaan keskustelu lähtee viemään.

”ANNA”. Poliisien edellisessä videossa pieksemä nainen kohtaa yhteiskunnan samoin kuin yhteiskunta kohtasi hänet.

Jonkinlaista ihailua oli Leinosen äänessä, kun hän pohti The Huffington Postin penkomisen määrää Tony is Back -videoiden taustaa selvitellessä.

”Kaikkien näyttelijöiden ja työryhmän kanssa oli tietysti allekirjoitettu vaitiolosopimukset”, Leinonen kertoi kesällä kuvatuista videoista. ”En kuitenkaan tajunnut erikseen kieltää merkitsemästä tätä ansioluetteloon ennen projektin taustojen julkistamista.”

Huffington Postin toimittaja oli tunnistanut yhden videoiden näyttelijöistä, joka puolestaan oli listannut videon tuoreeltaan CV:hen ja samalla merkinnyt ohjaajaksi Leinosen. Siitähän se salaisuuksien verkko sitten lähti hissukseen purkautumaan. No, se meni nyt näin, mutta nyt nähdyt vastamainosvideot ovat vasta alkusoittoa: ensi vuodelle on luvassa täyspitkä dokumentti yritysmaskoteista ja ihmisistä naamareiden takana.

”Tähän mennessä olen haastatellut reilua kymmentä yritysmaskottina työskennellyttä henkilöä jotka ovat joko eläköityneet tai lopettivat koettuaan vedättävänsä huumaantuneita lapsia”, Leinonen kuvailee projektin etenemistä.

Taistele kapitalismia vastaan polttopulloin ja t-paidoin.
Taistele kapitalismia vastaan polttopulloin ja t-paidoin.

Eihän tämä tietenkään ensimmäinen kerta ole, kun Tony päätyy Leinosen tähtäimeen. Esimerkiksi Persten Collectionin (suht tolkullisesti hinnoiteltujen) vedoksien joukossa löytyy tiikeri, ja komeileehan Tony Janin piirtämässä Voima-paidassakin (Tilaa omasi!).

Ja kukapa ei muistaisi tätä Leinosen vapun alla SKP:n käyttöön luovuttamaa julistetta? Valpas kansalainen ei voi olla tunnistamatta taiteilijan kädenjälkeä ja käden omistajaa. Nyt tuo juliste saa rinnalleen The Mascots -elokuvan ennakkojulisteen.

huomaatko yhdennäköisyyden?

Leinonen SKP & Mascots

Vero-optimoitu Kotipizza

Poliisi ei välttämättä oikein osaa somea. Veroja välttelevä pizzeria on kuitenkin löytynyt sattumalta, ja se todellakin myy lättyjä alle kuudella eurolla.

Nyt kun olemme pari päivää kauhistelleet ulkomaita myöten poliisin harmaan talouden vastaista kampanjaa, on jo korkea aika pohtia sitä, mitä tehtiin, miten tehtiin ja mitä saimme selville.

Ensinnäkin pieni kömpelyys poliisin sometiimiltä on sikäli ymmärrettävää, että ”Talousrikostutkijat Anne ja Jutta” aloittivat hommissaan vasta äsken. Tämä #pizzagate oli heidän ensimmäinen ulostulonsa. Ei ehkä ihan ymmärretty, että sosiaalinen media reagoi asioihin vauhdikkaasti.

Ehkä jäi huomioimatta se, että jengi on ihan oikeasti hiilenä hallituksen päätöksestä leikata poliisin talousrikosten tutkinnasta ja puukottaa suomalaisyhtiöiden veronkiertoa tutkivan Finnwatchin rahoitus. Noin esimerkiksi.

Anarkistimeemien kuvassa on suhteellisen reippaan ilakoiva meininki. 
Anarkistimeemien kuvassa on suhteellisen reippaan ilakoiva meininki.

Tämän jälkeen voisi käyttää tuokion siihen, että mietitään tytöttelyä. Onhan meillä entuudestaan nettipoliisi, joka esiintyy sukunimestä johdetulla lempinimellään, mutta ei poliiseja ole tavattu sinutella. On Reinikainen ja Maria Kallio, Aarnio ja mitä näitä nyt onkaan.

Oikeastaan ainoat etunimellä esitellyt poliisit, joita minulla tulee mieleen ovat poliisikoiria – ne ovat aina Severeitä tai Manuja tai jotain. Ja nyt meillä on sitten Anne ja Jutta. Ei tässä ihan kiiluvasilmäinen feministi tarvitse olla nähdäkseen tilanteen hieman höpsönä.

Näistä tytöttelyistä tulee poikkeuksetta mieleen tämä video. Tiedä sitten miksi.

No niin, että huonosti meni noin niinku viestinnällisesti. Mutta entäs se substanssi?

Kyllä minä ymmärrän, että viranomaiset haluavat muistuttaa kansalaisia siitä, että veronkiertoa tapahtuu kaikkialla ja se on osa arkista elämää. Små saker är stora saker. Ehkä se kuluttajakansalaisten toimeliaisuudenkin (siis ilmiantojen) toivominen menee sinne vahinkolaariin – ehkä poliisille ei vain tullut mieleen, että monet pitävät ajatusta toisiaan kyttäävistä ja vasikoivista kansalaisista hieman DDR:nä.

Mutta jotain hyvääkin tästä kampanjasta seurasi. Esiin nousi ainakin yksi verojen maksamisesta laistava pizzeria – eikä kyse ole mistään pikkutekijästä, vaan kunnon vonkaleesta. Sosiaalisessa mediassakin jaettiin vitsinä Kotipizzan mainosta, jossa kaupitellaan pizzaa hintaan 5,90 euroa. Kuvan tarkoituksena oli tietenkin osoittaa esitetyn ”alle kuuden euron pizza on veronkiertoa” -väitteen naurettavuus, mutta se osui vahingossa yllättävän lähelle maalia.

Kotipizza on Pohjoismaiden suurin pizzaravintolaketju ja yhtiön ja sen omistajan välistä rahaliikennettä on hoidettu tavalla, jota voisi epäilemättä kutsua vero-optimoinniksi. Veronkiertoahan se ei ole, koska ammattilaiset ovat huolehtineen toiminnan lainmukaisuudesta.

Kotipizzan perustaja Rabbe Grönblom myi vuonna 2011 Kotipizza-yhtiöt pääomasijoittaja Sentica Partnersille. Grönblom jäi yhtiön vähemmistöosakkaaksi, mutta luopui lopuistakin omistuksistaan vuonna 2014. Viime kesänä Kotipizza listautui Helsingin pörssiin.

Tutustumalla Kotipizza Groupin lehdistötiedotteisiin paljastuu yhtiön omistus- ja rahoitusjärjestelyistä vaikka mitä kiinnostavaa.

On tärkeää huomioida, että tässä yhteydessä puhutaan tosiaan Kotipizza Groupista eikä yksittäisistä Kotipizza-franchise-yrittäjistä. Pizzerioita pyörittävät yrittäjät toimivat perin juurin erilaisilla askelmerkeillä ja monet heistä ovat syyttäneet ravintolaketjun johtoa kohtuuttomista sopimusehdoista, rahanahneudesta ja huonosta johtamisesta. Nämä yrittäjät pyörittävät niitä ravintoloita Kotipizza Groupin keskittyessä rahojen liikutteluun.

Listautuessa Kotipizza oli raskaasti alikapitalisoitu, eli yhtiöstä oli siirretty varoja ulos. Tämä onnistui muun muassa maksamalla yhtiön ostaminen 30 miljoonan joukkovelkakirjalainalla, jonka korko on 8 prosenttia (kun euribor pyörii nollan nurkilla), sekä 7,4 miljoonan euron osakaslainalla, jonka korko on 7 prosenttia.

Jos toimittaja nytten yrittää ymmärtää asian, niin on tapahtunut seuraavaa: Yhtiö on ostanut itse itsensä itseltään ja rahoittanut tämän osittain ottamalla osakaslainaa itseltään. Juridisestihan se ei näin yksinkertaisesti kuitenkaan mene ja järjestelyyn liittyy useampikin yhtiö, mutta noin periaatteessa.

Korkojen maksun jälkeen yhtiö tekee noin nollatulosta, jolloin veroja ei tarvitse maksaa. Liikevaihto on ollut kolme edellistä tilikautta noin 52 – 54 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4 – 5 miljoonaa euroa. Verotettava tulos on kuitenkin lainojen koroilla tiputettu 246 000 – 1 524 000 euroon.

Tämä ei ole mitenkään ainutlaatuinen tai edes harvinainen järjestely. Ei ole harvinaista, että yhtiö ottaa samaan konserniin kuuluvalta tai muuten likeiseltä taholta – usein huomattavan – korkeakorkoista lainaa, maksaa sitten lainan korkoja ja samalla hävittää verotettavan tuloksen. Näissä järjestelyissä lainojen korot maksetaan tavalla, joka minimoi verot tai maksetaan ne maahan jossa verottaja hellii yrittäjää kuin paratiisissa.

Veroja Kotipizza on maksanut liikevaihdosta ja -voitosta viime vuosina 181 000 – 573 000 euroa vuodessa.

Listauksen jälkeen Kotipizza Group osti osakeannista saamilla rahoilla ja uudella lainalla 30 miljoonan euron joukkovelkakirjalainansa takaisin 103 prosentin ylikurssiin – ja maksoi lainasta 31 miljoonaa euroa alkuperäisen 30 miljoonan pääoman päälle.

Osakaslainaa jäi Senticalta, ja se muunnettiin osakkeiksi. Näiden osakkeiden arvonnousu on verotonta tuottoa kommandiittiyhtiömuotoiselle rahastolle.

Osakeannista saadut rahat ovat Kotipizza Groupille täysin verottomia. Tänä vuonna yhtiö on listautumisen kuluista johtuen ollut tappiollinen ja veroennakot palautetaan.

Kotipizza Groupin tuloverot 31.1.2014 päättyneellä tilikaudella olivat 0,2 miljoonaa euroa, ja ne laskivat 0,4 miljoonaa euroa eli 66,7 prosenttia verrattuna 0,6 miljoonan euron verohyvitykseen 31.1.2013 päättyneellä tilikaudella.

Kassalla saatu kuitti ei takaa ihan reilua veronmaksua sekään. 
Kassalla saatu kuitti ei takaa ihan reilua veronmaksua sekään.

Olisiko tässä se pizzeria, jota poliisin ja verottajan kannattaisi kuumottaa? No ei tietenkään. Tämä on kaikki täysin laillista ja asiakas saa aina kuittinsa. 

Maan hallitus ei kuitenkaan ole sanoilla tai teoilla viestinyt olevansa halukas puuttumaan vero-optimointiin tai veronkiertoon. Syitä tälle on epäilemättä monia, joista osa voi liittyä aitoon uskoon näkymättömän käden erehtymättömyydestä ja markkinoiden itse itsensä korjaavista mekanismeista. Ja osansa asiassa saattaa olla silläkin, että hallituksen istuvista ministereistäkin [] osa on henkilökohtaisestikin osallistunut varsin suoraviivaiseen verovälttelyyn.

Jotta emme olisi yksipuolisia, on asiallista huomioida myös kotipizzakaupan toinen osapuoli, Sentica Partners. Se on suomalaisiin yrityksiin keskittynyt yksityinen pääomasijoitusyhtiö, jonka keräämien rahastojen sijoittajista löytyy muun muassa valtion pääomasijoitusyhtiö Suomen teollisuussijoitus oy sekä keskinäiset eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Etera.

Julkisen ja puolijulkisen rahan ollessa mukana pelissä on kansalainen pakotettu pohtimaan, kuka ukottaa ja ketä. Jos valtion pääomasijoitusyhtiön ja meidän veronmaksajien eläkkeistä huolehtivien yhtiöiden omistama firma optimoi veroja, voittaako veronmaksaja?

Ehkä nämä kuviot tosiaan ovat liian monimutkaisia ja etäisiä poliisille (toimittajista puhumattakaan). Ehkä meidän kannattaisi huhuilla näissä veron kierto- ja vero-optimointiasioissa poliisin sijaan poliitikoille. Ja ostaa pizzamme sieltä, mistä halvimmalla saamme – niinhän rationaalinen kuluttaja tekee.

——-

KIITOKSET: Artikkelin taustoittamisessa on hyödynnetty luvalla Sampsa Harion ansiokasta Facebook-päivitystä aiheesta. Onneksi Harlo on valmis tekemään yksityishenkilönä sen, mitä me toimittajat emme aina oikein osaa.

EDIT: Kotipizza Groupin joukkovelkakirjalainaa ei otettu Sentica Partnersilta vaan Tukholman pörssistä.

Harmaan talouden kimppuun kaikki nytten!

Ovatko viranomaiset hulluja vai tyhmiä, ja kannattavatko vihervasurit veronkiertoa?

Nyt on askelmerkit kohdillaan. Hallitus leikkaa 6,4 miljoonaa talousrikollisuuden tutkinnasta (ja  merkkaa menettävänsä 15 miljoonaa saatavia).  Samalla skoudet kyyläävät pizzerioita. Hyvin te vedätte, hei!

On tietenkin totta, että tämä putoaa viranomaisten pitkään jatkamaan ravintola-alan syynäämisen jatkumoon, mutta siltikin. Tilanne vaikuttaa siltä, kun jaettaisiin rapsuja punaisia päin käveleville samalla kun Fast & Furious kaahaa törkeitä liikenteen vaarantamisia vieressä. Että ihanko tosissaan tämä on tolkullista priorisoimista?

Samalla kun verottaja arvioi valtion menettävän 320 miljoonaa euroa vuodessa pelkästään siirtohinnoittelun väärinkäytöksiin, tehdään #pizzagatesta kärkihanke. Häh, siis tosissanneko olette?

Veronkierto kaikissa muodoissaan on tietenkin nuhdeltavaa ja kiellettyä, mutta siltikin tuntuu hassulta, että poliisi ilmoittaa hinnan jonka alle yrittäjä ei saa tuotetaan myydä. Eihän tässä sentään Neuvostoliitossa eletä. Luulisi sheriffienkin ymmärtävän, että tulovirrat kulkevat eri tavoin eri yrityksissä. Voi hyvinkin olla mahdollista, että osa yrittäjistä kiertää veroja, mutta toisinaan voi myös olla jopa järkevää myydä pizzaa tappiolla jos samalla voi repiä katteen esimerkiksi oluesta.

Eikös maitoa ja kahviakin ole tupattu myydä tappiollisesti, koska sillä saadaan houkuteltua kauppaan asiakkaita jotka ostavat muutakin kuin saludoa ja kevaria. Pitäisikö poliisin ratsata lähikauppa?

Johan Alén muistutti myös ansiokkaasti, että yrittäjäperheen jäsenet saavat ”laillisesti työskennellä perheyrityksessä huonommilla työehdoilla kuin ulkopuolinen palkattu henkilökunta. Tämä on laillista ja hyväksyttyä ja näin tekevät monet suomalaiset yrittäjäperheet, joiden toimeentulo pienyrittäjien kyseessä ollen on usein erittäin tiukkaa”.

Muistan myös lukeneeni kerran jos toisenkin siitä, kuinka maatalousyrittäjä ei pääse tuntiliksoille työllään.  Että vuodesta toiseen maatilat pyörivät totaalisen tappiollisena. Eikö samaa venymistä, ahkeruutta ja yrittämisen vapautta suoda maahanmuuttajavaltaiselle alalle? Pitäisikö maatilojakin ratsata?

Nyt on tosi kyseessä.
Nyt on tosi kyseessä.

Entäpä sitten Mäkkäri? Noin esimerkiksi, kun kerran pikaruuasta puhutaan. Myyvät niitä euron hampurilaisia vuodesta toiseen eivätkä edes indeksikorotuksia niihin tee. Pitäisiköhän poliisien ratsata McDonald’sin konttori? No joo, ehkä oikeasti kannattaisikin:

Ammattiliitot syyttävät hampurilaisjätti McDonalds’ia yhteensä yli miljardin euron veronkierrosta.. ..syytösten mukaan hampurilaisyhtiö on kierrättänyt Euroopasta kertyneitä tuottoja Luxemburgin kautta välttääkseen veronmaksua.”

Olen jopa lukenut sen suuntaisia huomioita, että Suomen McDonald’s ei ole tehnyt positiivista tulosta kertaakaan. Eikä sitten maksanut verojakaan valtiolle (paitsi tietty alvit sun muut). Voitot valuvat konsernin sisäisten järjestelyjen kautta verottajan ulottumattomiin.

Ja siis toistan nyt vielä kertaalleen, että ei, en kannata veronkiertoa. Minunkin internetissäni on piisannut libertaaritrolleja, jotka ovat heränneet tälle poliisioperaatiolle naureskelusta. He ovat esittäneet, että onpas aikoja, kun vihervasemmisto puolustelee veronkiertoa. Ei puolustella. Ehkä toivotaan, että viranomaiset hieman priorisoisivat.

Samalla, kun kytät kyttäävät pizzerioita ja pyytävät ihmisiä ilmiantamaan alle kuuden euron roiskeläpät, hallitus valmistelee hallintarekisteröintiä. Hallitus myös päätti puukottaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden tutkimusyksiköstä 99 tutkijaa. Lisäksi maamme hallitus on, kuten Matti Ylönen kirjoitti, hannannut vastaan EU-tason veronkierron torjuntaa:

Suomi haluaa jarruttaa myös aloitetta yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista. Hallitus toteaa, että ’julkisesta veroraportoinnista päätettäessä on otettava huomioon mm. sen vaikutus yritysten hallinnolliseen taakkaan.’

Käytännössä tätä kiertoilmausta käytettiin jo edellisen hallituksen aikana estämään yritysten taloustietojen maakohtaisen läpinäkyvyyden laajentaminen.”

Rynnäkkö Kotipizzaan heti! Siis heti! Soittakaa poliisille! Soittakaa Paranoid!
Rynnäkkö Kotipizzaan heti! Siis heti! Soittakaa poliisille! Soittakaa Paranoid!

Onko tässä sitten kyseessä salaliitto? Tuskin. Vaikuttaa toki sopivalta hallituksen kannalta, että poliisi rupeaa näkyvästi huutelemaan (mahdollisten) maksamattomien verojen perään samalla kun veronkierto ollaan tekemässä ennennäkemättömän helpoksi. En minä kuitenkaan oikein sellaiseen jaksa uskoa. Salaliitto vaatii usein taustalleen taitoa ja älykkyyttä.

Tämä porukka on näyttäytynyt juurikin sen verran lahjakkaana, että he tuskin löytäisivät omaa persettään vaikka etsisivät kaksin käsin ja taskulampun avulla.

ps. Koska sosiaalinen media on verraton työkalu moninaisten ajatusmaailmojen tarkastelulle, löytyy tähän pizzagateen myös tosiaan se äärimmäisen libertaristinen lähestymiskulma. Valtion alasajoa mehustelevat ja veroja kammoavat libertaarit ovat olettaneet pizzerioiden veronkierron olevat totta, ja juhlivat tätä voittoa: Jos verot ovat kategorisesti riistoa, niin veronkiertohan on juurikin oikea teko.

Nämäkin sankarit ovat saaneet verovaroin kustannetun koulutuksen.

Fryckmanin tietotoimistosta päivää: ”Afrikassa on neekereitä.”

Pitääkö miehen puheet ottaa tosissaan vain sen takia, että hän sattuu olemaan kova kalamies?

Talousrikoksista tuomittu Peter Fyrkman on tullut Suomen kansalle tutuksi Etelä-Afrikassa bisneksiään tekevänä liikemiehenä, jolla omat ja muiden rahat ovat toisinaan menneet mahdollisesti sekaisin. Rolls Royce on kulkenut ja vankila ovi heilunut.

Niin, olihan hän myös viime eduskuntavaaleissa Muutos 2011 -puolueen ehdokkaana. Helsingin Kulosaaressa asuva Fryckman keräsi vaaleissa James Hirvisaaren eeppiseksi tekemän puolueen tilille 89 ääntä Uudenmaan vaalipiiristä. Jackpot!

Tätä vaalimainosta Fryckman jakoi ainakin Facebook-seinällään. Kuvassa siis eduskuntatalo kuvitteellisen burkan takaa katsottuna. Ylitulkintaan taipuvainen katsoja saattaa pohtia, kokeeko Fryckman mahdollisesti olevansa itse hyvinvointivaltion hunnuttama.
Tätä vaalimainosta Fryckman jakoi ainakin Facebook-seinällään. Kuvassa siis eduskuntatalo kuvitteellisen burkan takaa katsottuna. Ylitulkintaan taipuvainen katsoja saattaa pohtia, kokeeko Fryckman mahdollisesti olevansa itse hyvinvointivaltion hunnuttama.

Kun baarit olivat jo sulkeneet ovensa lauantaina, saapui oikea yö: Peter Fryckman julkaisi avoimella Facebook-seinällään taisteluraportin. Raportin tiiviyden ansiosta Häiriköt-blogissa riittävät sivut sen julkaisemiseen lyhentämättömänä.

”Tulin illalla kotiin Kaisaniemenkadun kautta. Katu oli täynnä mieltään osoittavia pakolaisia jotka pysäyttivät ,rikkoivat ja potkivat ohikulkevia autoja. Tähänkö on menty ja tätäkö me haluamme. Olisiko jo aika herätä; ennenkuin tulee ……..ja panna terroristit kumiveneeseen .”

Yli tuhat Fryckmanin ystävää on tykännyt raportista, ja puolentuhatta heistä on sen myös jakanut. Valtamedia ei kuitenkaan riehuvista pakolaislaumoista ole kertonut. Päivityksen nostattamassa keskustelussa kiiteltiin rehellisestä raportista ja pidettiin valtavirtamedian vaikenemista todisteena salaliitosta.

ILLUMINATI NYTTEN!

Ei tarvitse olla Salaliitto Sammakko nähdäkseen tämän median vaikenemisen sala liittona.
Ei tarvitse olla Salaliitto Sammakko nähdäkseen tämän median vaikenemisen ilmiselvänä sala liittona.

Tämä raportti palauttaa mieleen Fryckmanin luennon, jolle osallistuin muinaisen 1990-luvun alkupuoliskolla. Siinä liikemies esitelmöi vertailevasti Suomen ja Etelä-Afrikan eroista liiketoimintaympäristöinä. Esitelmä oli rennon rullaava ja puhetta piisasi. Luennoitsija piirsi kaavioita piirtoheitinkalvoille lennossa ja osasi havainnollistaa ajatuksensa hyvin.

Muutamat ajatukset kyllä pikkuisen pistivät yskityttämään.

Muistinvaraisesti ja vapaasti lainaten luennon alku mukaili seuraavaa kaavaa: Fryckman kertoi, että Suomessa on noin viisi miljoonaa ihmistä. Tämän jälkeen hän ilmoitti, että samoin Etelä-Afrikassa on viisi miljoonaa ihmistä – sitten hän lisäsi, että Etelä-Afrikassa on myös 35 miljoonaa neekeriä. Siksi Etelä-Afrikka ja Suomi ovat liiketoimintaympäristöinä erilaisia.

Näinköhän Fryckmanin analyysi Suomesta liiketoimintaympäristönä on muuttunut sitten markka-ajan ja 1990-luvun alkupuoliskon.

Peter Fryckman kantaa pystypäin valkoisen miehen taakkaa.
Peter Fryckman kantaa pystypäin valkoisen miehen taakkaa – liiketoimintaympäristöstä riippumatta.

 

Suohpanterror iski Helsingissä!


Häpäisivätkö taiteilija-aktivistit Mannerheimin vai huusivatko he Marskia apuun?

Saamelaisten kulttuurin ja oikeuksien puolesta taisteleva taiteilija-aktivistiryhmä Suohpanterror on saanut parissa vuodessa paljon aikaiseksi. Vuonna 2012 sosiaalisen median virtaan ilmestyneet muutamat popkulttuuri- ja propagandakuvastoilla leikittelevät kuvat levisivät interwebissä vauhdilla. Pian ne levisivät vieläkin laajemmalle ja nyt ryhmän propagandakuvasto roikkuu Suomen nykytaiteen lippulaivan, Kiasman, seinällä. 

Suohpanterroristit puolestaan roikkuivat Mannerheimin ratsastajapatsaassa.

Epäilemättä kaikki eivät arvosta tätä ratsastajapatsaalla ratsastamista, mutta kun hätä on kova, lakia ei lueta. Jää katsojan arvioitavaksi, mikä on taiteilijoiden itsensä suhde Mannerheimiin ja että ratsastettiinko tässä törkeästi Marskin huomioarvolla vai oliko kyse avunpyynnöstä kansakuntamme korkeimman moraalisen majakan jalkojen juuressa. Tämäkin performanssi on monitulkintainen, kuten taide tuppaa usein olemaan.

Marskin varjo on pitkä. Siitä kelpaa hakea turvaa.
Marskin varjo on pitkä. Siitä kelpaa hakea turvaa.

Saamelaisten asema Suomessa on monellakin tavalla ongelmallinen, mutta yksi erityisen ajankohtainen epäkohta liittyy parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan metsähallituslain uudistukseen.

Kuin kohtalon johdatuksesta tuota lakiuudistusta pohdittiin joukolla eduskunnan Pikkuparlamentti-lisärakennuksessa samalla kun me median edustajat olimme Kiasmassa tutustumassa Suohpanterrorin teoksia sisältävään Eri mieltä -ryhmänäyttelyyn. Metsähallituslain uudistuksessa ei saamelaisia liiemmin ole kuunneltu, eikä torstain tilaisuus poikennut totutusta: paikalla oli useiden puolueiden ja metsäteollisuuden edustajia, mutta saamelaisia ei edustanut kukaan.

Jos ei ole ääntä, ei voi puhua. Näinhän se menee tässä maailmassa.
Jos ei ole ääntä, ei voi puhua. Näinhän se menee tässä maailmassa.

Toisinaan tilanne kuitenkin on sellainen, että se puheenvuoro on otettava omatoimisesti, mikäli sitä ei muuten suoda. Muutama Suohpanterrorin edustaja livahti Kiasmasta kesken pressitilaisuuden Pikkuparlamenttiin. Gáktiin, eli saamenpukuun, verhoutunut taiteilija Niilas Holmberg meni seisomaan seminaariedustajien eteen suu kiinni teipattuna. Teko huusi saamelaisten äänettömyyttä yhteiskunnassamme – äänettömyyttä jopa tilaisuuksissa joissa käsitellään suoraan heidän elämänsä edellytyksiin liittyviä asioita.

Juha Sipilän hallituksen metsähallituslakia käsittelevästä lakiesityksestä on poistettu saamelaisten kotiseutualueita koskevat erityissäännökset. Kaikki Jyrki Kataisen hallituksen suunnittelemat lakisääteiset parannukset on pyyhitty yli julkisuuteen vuotaneesta lakiluonnoksesta”, ryhmä kertoi tiedotteessaan.

Save The Arctic. Ratsastajapatsaan juurella Jenni Laiti.
Save The Arctic. Ratsastajapatsaan juurella Jenni Laiti.

Jos oli ryhmällä sanottavaa eduskunnassa, niin sitä riitti myöskin Mannerheimintien varrella. Ja Mannerheimin patsaalla. Samainen Niilas Holmberg kiipesi muutamaa tuntia myöhemmin Marskin ratsastajapatsaan jalustalle Greenpeacen aktivistien kanssa. Kaikki kiipeilijät jakoivat huolen pohjoisen herkän luonnon sekä alkuperäiskansa selviytymismahdollisuuksista.

Pian aktivistien kavuttua patsaaseen roikkumaan paikalle kurvasi odotetusti poliisipartio. Ensimmäinen sheriffi käveli rauhallisesti yleisön editse patsaan juurelle ja tiedusteli ylhäällä olijoilta mielenilmaisun oletetusta kestosta. Sen luvattiin kestävän. Harmistunut poliisimies saapasteli takaisin tyhjäkäynnillä hyrisevälle maijalle ja totesi matkalla vapaasti lainaten että: ”Vittu kun vituttaa tämmönen. Vittu.”

Kaikilla muilla paikalla olleilla näytti silmämääräisesti arvioiden olevan oikein hauskaa. Myös presidentti Halonen kävi kyselemässä kiipeilijöiden kuulumisia ja tarjosi samalla villasukkia viluisille. Onneksi kokeneet aktivistit olivat varautuneet riittävän lämpimillä vaatteilla napakkaan syyssäähän.

Sanattomaksi ei tempaukseen osallistunut Greenpeacekaan jäänyt. Myös sen edustajat kommentoivat eduskunnan käsiteltävänä olevaa metsähallituslakia, eivätkä kommentit ole pelkästään ylistäviä.

”Esimerkiksi velvoite selvittää valtion maiden käytön vaikutukset perinteisiin saamelaiselinkeinoihin on poistettu lakiesityksestä. Myös saamelaiselinkeinojen haittaamiskielto valtion hankkeilla on pyyhitty yli. Samalla metsähallituksen tuottotavoitteita ollaan nostamassa, mikä tarkoittaa lisää metsänhakkuita ja maan myyntiä. Sipilän hallituksen tavoite näyttää olevan, että yhteisen kansallisomaisuuden tehokäyttöä kovennetaan entisestään”, totesi Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen jo edellä viitatussa tiedotteessa.

Suohpanterrorin räväkkä tapa viestiä ja mystillinen nimettömyys ovat saaneet toimittajat lähes kiimaan. Meitä kiinnostaa kovasti ja Eri mieltä -näyttelyn pressitilaisuudessakin riitti median edustajia kysymyksineen.
Suohpanterrorin räväkkä tapa viestiä ja mystillinen nimettömyys ovat saaneet toimittajat lähes kiimaan. Meitä kiinnostaa kovasti ja Eri mieltä -näyttelyn pressitilaisuudessakin riitti median edustajia kysymyksineen.

Mutta entä se näyttely? Suohpanterrorin propagandajulisteet istuivat mainiosti monikansallisen protestitaiteen keskelle ja toi oman lisänsä erinomaisen kiinnostavaan näyttelyyn. Erityisen kiinnostavaksi Suohpanin taiteen tekee sen puhuttelevuus niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin katsonnassa.

Kansainvälisesti se putoaa laajempaan alkuperäiskansojen oikeuksista ja asemasta käytävään keskusteluun. Tästä kansainvälisestä relevanssista kertoo jotain myös se, että Suohpanterrorin teokset ja itse ryhmä on otettu kiinnostuksella vastaan kansainvälisissä piireissä: jalansijaa on saavutettu Pohjoismaissa ja seuraavaksi näyttelykalenterissa on vierailu Pariisiin.

Suomen päässä Suohpanin taide ja propaganda puolestaan pakottaa kaikkien tunnistaman alkuperäiskansa keskustelun kotimaiseen kehykseen. Siinä, missä me kaikki tiedämme alkuperäiskansojen kyykyttämisestä vaikkapa Pohjois-Amerikassa, niin monet meistä ovat sokeita kotoiselle kyykyttämiselle. Suohpanin teokset tuovat tämän kipeäksi tunnistetun aiheen kotiovelle.

Tälle kotiperäiselle keskustelulle on eittämättä tarvetta. Se näkyy esimerkiksi eduskunnan lakivalmistelusta ja myöskin satunnaisissa kohtaamisissa kadulla. Kun seurasin Marskin patsaan valtaamista, viereeni tuli seisoskelemaan keski-ikäinen, kiinnostuneen oloinen mies. Hän siinä pohti eloisasti tekijöiden taustoja ja motiiveja. Hän tiedusteli, että mikäköhän mahtaa olla lippu, jota taiteilija-aktivisti Holmberg heilutti Marskin Käthy-hevosen jalkojen juuressa.

Se lippu oli Saamen lippu. Monille vieras ilmestys, Suomessa vuonna 2015.

Tässä se nyt on, Saamen lippu. Katso tarkkaan ja paina mieleen jos tarvis.
Tässä se nyt on, Saamen lippu. Katso tarkkaan ja paina mieleen jos tarvis.

Eri mieltä – Nykytaiteen toisinajattelijoita. Kiasmassa 20.3.2016 saakka.

KUVAT: Velda Parkkinen ja Suohpanterror

SSS-hallitus ja Sunny Car Center yhteistyöhön!

Häiriköt-päämajan tutkivan journalismin erikoistyöryhmä on saanut käsiinsä pääministerin kanslian salaisen, KOHULIIKEMIEHEN kanssa käydyn kirjeenvaihdon. LUE KOKO KIRJE!

 

Kanssa kehuja Ritaluoma

Olen Markku ritaluoma, menestynyt yrittäjä hyvin kuuluisa auto kauppias, Miamista. Tunnen monta varakas sijoittaja jotka haluavat sijoittaa Suomen valtio 1,5 miljardia Euro. Sitovat sitoumukset Tehtynä saatamme täyttää vaje budjetin ja luoda tuottavuuden loikka . Tämä molemmat osapuolet hyödyttää.

Sijoittajat säilyttävät Rahansa EUssa Sveitsissä, hyvässä turvassa. Ne siirrettävissä Suomen Valtiolle ja sinulle Pääministerin kasliassa. Toivomme että tämä johtaa jatkuvaa työtä uuden pääministerin ja presidentin kanssa yhteistyötä rahojen siirryttyä.

Sijoittajat toivovat myös hyviä tontti maa toiminnalleen. Hämeenlinna voisi olla Suomalaisen Auto Kaupan keskittymä ja tämä tukee koko maan talouskehitys ja kilpailu kyky. Edelleen toivomme että loma rahat eivät nouse ja palkka kulut tippua alas.

Teidän apua ja luottamuksellisuutta näissä asioissa meillä olisi valmis> tarjota Suomille, kun neuvottelut miellyttävä osuus kokonaissummasta ja> voitto kertyvät nettosijoituksesta.

Olen täysin varma, että tämä järjestely on molemminpuolista hyötyä meille molemmille ja mielestäni on erittäin tärkeää, että tulet minua läpi minun> henkilökohtainen sähköpostiosoite jossa puhelin ja faksinumerot ja haluaisin antaa sinulle puhelimitse keskustella asiasta tarkemmin ja jos saavutamme hyväksyttävän järjestely, voimme edetä pidemmälle. Lopuksi pyydän teiltä käsitellä tässä kirjeessä erittäin vakavasti ja uskon, että tämä on alku pitkäaikaisia ​​liikesuhteita.

Sinun vilpitön,

Markku Ritaluoma, Miami

markku.ritaluoma@sunnycarcenter.com

 

Kirjeen mukana tullut kuvatiedosto.
Kirjeen mukana tullut kuvatiedosto.

 

Pääministerin kanslia kieltäytyi kommentoimasta asioita, jotka ovat vielä vatuloitavana. Kohuliikemies Ritaluomaa emme myöskään tavoittaneet Miamin kotoaan.

Häiriköt-päämaja jää seuraamaan tilannetta valppaasti ja raportoi lukijoilleen asiasta, jahka asiasta saadaan tarkempia tietoja.

Kännykkä on murhaa – ja itsemurhaa

Kännykät ovat pullollaan verimineraaleja joiden louhiminen tappaa ihmisiä. Maaorjien lisäksi kännykät tappavat myös käyttäjiään.

Kaikkihan tietävät, että kännykät (ja kulutuselektroniikka noin muutenkin) ovat eettisesti hyvinkin epäilyttäviä tuotteita. Niihin tarvittavia raaka-aineita louhitaan äärimmäisen surkeissa olosuhteissa, raaka-aineiden kaupalla rahoitetaan konflikteja eikä laitteiden kasaaminenkaan aina tapahdu ihan tiptop-olosuhteissa. Elektroniikkajäte palaa usein kehitysmaihin muka-kierrätettäväksi ja saastuttaa sen, mitä ympäristöstä on jäljellä.

Mutta tiesitkö, että kännykkä voi olla vaarallinen myös käyttäjälleen? Jopa vaarallisempi kuin valkohai (tai oikeastaan kaikki maailman hait yhteensä). En minäkään tiennyt, mutta nyt tiedän ja pian tiedät sinäkin.

Sano muikku
Sano muikku. Kuvankäsittely: Velda Parkkinen

Tänä vuonna on kirjattu enemmän selfieiden ottamisesta johtuneita kuolemantapauksia kuin mitä hait ovat onnistuneet saamaan aikaiseksi. Siis ihan for real. Olen ollut oikeassa koko tämän ajan, kun olen määrätietoisesti käyttänyt selfiestä suomennosta itsari.

Tämä uutinen on kiertänyt internetissäni nyt muutaman päivän ajan tosi vimmatusti. Ei uutisessa tietenkään mitään järkeä ole. Oikeastihan selfieillä ja haihyökkäyksillä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta ihmiset nyt vaan ovat sellaisia, että tykkäävät nähdä yhteyksiä sielläkin missä niitä ei oikeasti ole. Antoi tämä huuhaauutinen kuitenkin hyvän syyn toteuttaa tuon kuvaidean, ja muistuttaa kännyköiden olevat verisiä kapistuksia joiden valmistusprosessi epäilemättä tappaa moninkertaisen määrän ihmisiä haikaloihin verrattuna.

Jos se on liian uskomatonta ollakseen totta, niin usein se ei ole totta.
Jos se on liian uskomatonta ollakseen totta, niin usein se ei ole totta.

Tämä ei tietenkään ole ensimmäinen kerta kun selfiet ja hait yhdistetään mediassa. Viime vuonna World News Daily Report -sivusto uutisoin miehestä, joka otti itsestään kuvan veden alla suuren valkohain lähestyessä kuvassa hänen takana. Kuva ja siihen liittynyt juttu lähti kiertämään netissä, eivätkä ihan kaikki olleet tarkkoina lähdekritiikin kanssa. Leviämistä epäilemättä vauhditti tunteikas taustatarina, jonka mukaan mies oli juuri paria tuntua aikaisemmin päässyt vihille ja kuoli sitten traagisesti tuoreen vaimonsa käsivarsille.

Huuhaatahan sekin oli, mutta näin se vaan menee tässä maailmassa.

Häiriköt ja poliisit ministeriön ovella

Veronkiertoa kritisoivat aktivistit toivat sirkuksensa ministeri Anne Bernerin etuovelle. ”Tyhmä se on joka veronsa maksaa!”, kaikui Etelä-Espan kivilinnojen seinistä.

Tummaan pukuun sonnustautunut mies lausuu megafoniin totuuksia ministeri Anne Berneristä sekä hänen edustaman ministeriön ja maamme hallituksen ajamasta talouspolitiikasta. Sanottavaa riittää. Seisomme tiistai-iltapäivänä Liikenne- ja viestintäministeriön edustalla, Helsingin Etelä-Esplanadilla.

”6-8 miljardin veronkierto, se on nappikauppaa”, mies kailottaa ohikulkijoille. ”Leikkauksilla Suomi lähtee nousuun. Ministeri Berner on innovaattori – tuollaisella innovaatiolla Suomi lähtee nousuun!”

Kaverilla on asiaa
Kaverilla on asiaa

Samalla toinen tummaan pukuun pukeutunut mies kirjoittaa tussilla huomioita samasta aiheesta ministeriön ikkunaan. Saatuaan viestinsä valmiiksi, hän pesee ikkunan ja aloittaa alusta uudella viestillä. Hänelläkin sanottavaa riittää eikä valituksen aiheille näy loppua. Jakkupukuun ja neuleeseen pukeutuneet naiset jakavat vieressä esitteitä ohikulkijoille ja keskustelevat näiden kanssa suuren mittakaavan veronkierrosta.

Veronkiertoon puuttuvan Veroparatiisimatkat-kampanjan aktivistit ovat jalkautuneet kaduille. Tällä kertaa avainsanana oli #piikkikii.

Noin varttitunnin kuluttua poliisit saapuvat paikalle. Edellisen perjantain suurmielenosoituksessa koettu toveruus on liudentunut ja leikkausten kohteena olevat sheriffit hätistelevät mielenosoittajat paikalta. Samalla, kun häiriköt poistuvat, lipuu paikalle toinenkin maijallinen poliiseja tarkastamaan poistumisen sujumisen.

Muistatteko kuinka poliisitkin olivat osoittamassa mieltä hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan? Niin minäkin muistan. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ole virkamiehelle peruste jättää töitä tekemättä ja tämän saivat huomata hallitusta kritisoivat aktivistitkin.
Muistatteko kuinka poliisitkin olivat osoittamassa mieltä hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan? Niin minäkin muistan. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ole virkamiehelle peruste jättää töitä tekemättä ja tämän saivat huomata hallitusta kritisoivat aktivistitkin.

Suomen valtio menettää vuosittain miljardeja veronkierron seurauksena. Yksistään aggressiivinen verosuunnittelu maksaa veronmaksajille satoja miljoonia euroja.

Veronkierrolla tarkoitetaan tässä lakia noudattavaa, mutta sen hengen vastaista ja porsaanreikiä hyödyntävää toimintaa verojen välttämiseksi. Aggressiivista verosuunnittelua taas tapahtuu erityisesti monessa maassa toimivien yritysten sisällä, ja siinä varoja siirretään yksiköiden ja sisaryhtiöiden välillä verotaakan minimoimiseksi.

On sanomattakin selvää, että verojen välttely johtaa veropohjan rapistumiseen.

Vaikka verojen välttely on mittava ja vakava ongelma, lainaa Veroparatiisimatkat-kampanja nimensä ja viestintänsä muotokielen etelän matkoja myyviltä matkatoimistoilta. Onko tämä silkkaa hassuttelua?

Jos ei maksa veroja, riittää rahaa vaikka takassa poltettavaksi. Silloin on mukavan lämpöistä. Sipilän hallitus ei ole rahapulasta huolimatta niin sanotusti tarttunut toimeen veronkierron lopettamiseksi. Tämän lisäksi muutamat hallituksen avainministerit ovat omilla toimillaan syöneet hallituksen uskottavuutta tällä sektorilla. Paremminkin voisi mennä.
Jos ei maksa veroja, riittää rahaa vaikka takassa poltettavaksi. Silloin on mukavan lämpöistä. Sipilän hallitus ei ole rahapulasta huolimatta niin sanotusti tarttunut toimeen veronkierron lopettamiseksi. Tämän lisäksi muutamat hallituksen avainministerit ovat omilla toimillaan syöneet hallituksen uskottavuutta tällä sektorilla. Paremminkin voisi mennä.

”Kyllä me olemme ihan tosissamme. Verot ovat kuitenkin hieman kuiva ja tekninen aihe. Mielestämme tämä on kiinnostavampi tapa nostaa aihe keskusteluun”, kertoo hankekordinaattori Heli Mahkonen.

Kampanjan viestintätyökalujen joukkoon on kuulunut esimerkiksi etelänmatkamainoksien muotokieltä mukailevia lennäkkejä ja julisteita. Nettisivuilla kävijä on voinut tutustua matkatoimistomaisen käyttöliittymän kautta veroparatiisishoppailuun ja esimerkiksi Helsingin Matkamessuille on pystytetty pop up -matkatoimisto – josta tosin ei saanut matkoja. Ennen iskua ministeriölle Veroparatiisimatkat järjesti tempaukset aggressiivisesta verosuunnittelusta tunnettujen lääkärikeskus Mehiläisen ja Apple-kaupan edustoilla. Aikaisempienkin tempausten yhteydessä pestiin symbolisesti yritysten ikkunoita puhtaiksi ja näin lisättiin läpinäkyvyyttä yritysten toimintaan.

Lystikäs viestintä on keino kiinnittää yleisön huomio, ja huomion saatuaan Veroparatiisimatkojen henkilökunta kyllä vyöryttää niitä kovia faktojakin vastaanottajalle.

Ei hätää, aktivistit pesivät ministeriön ikkunan huolellisesti ennen poistumista paikalta.
Ei hätää, aktivistit pesivät ministeriön ikkunan huolellisesti ennen poistumista paikalta.

Valtiolle veronkierrosta koituvia tappioita on mahdotonta tietää tarkasti. Arvioita kuitenkin on. Esimerkiksi verohallinto arvioi valtion menettävän vuodessa noin 320 miljoonaa euroa pelkästään siirtohinnoittelun väärinkäytön takia.

”Summa voi olla tietenkin paljon suurempikin, mutta läpinäkyvyyden puuttuessa siitä ei ole varmuutta”, Mahkonen huomauttaa.

”Kaikki tiedostavat ongelman, mutta siihen ei puututa. Rakenteiden ongelmiin on vaikea puuttua.”

Veronkiertoon liittyvät tapahtumat eivät ole dramaattisia ja verokikkailu tapahtuu useimmiten tylsän näköisissä toimistorakennuksissa. Tietokoneiden ruuduilla.

”Haluamme voimaan kaikkia suomalaisyrityksiä koskevan maakohtaisen veroraportointivelvoitteen. Se ei ratkaise kaikkia ongelmia, mutta olisi askel oikeaan suuntaan.”

Suomi ei olisi tekemässä muutoksia yksin. Europarlamentissakin on tehty jo tähän suuntaan ohjaavia päätöksiä ja direktiivit odottavat ratifiointia. Suomessa valtio-omisteiset yhtiöt ovat jo vuoden verran vastaavia raportteja tehneet

Marraskuussa 2014 Veroparatiisimatkat avasi verokarkurit.fi-sivun, jossa kansalaisia kannustettiin ja autettiin ottamaan yhteyttä yrityksiin. Verokarkurit-tempaukseen liittyi myös oheinen taiteilija Jani Leinosen suunnittelema juliste, joka parodioi iltapäivälehden lööppiä. Julisteen ääneen sanomaton viesti oli tietysti se, että median toivoisi keskittyvän enemmän tärkeisiin taloudellisiin kysymyksiin eikä niinkään juoruhömppään ja tisseihin.
Marraskuussa 2014 Veroparatiisimatkat avasi verokarkurit.fi-sivun, jossa kansalaisia kannustettiin ja autettiin ottamaan yhteyttä yrityksiin. Verokarkurit-tempaukseen liittyi myös oheinen taiteilija Jani Leinosen suunnittelema juliste, joka parodioi iltapäivälehden lööppiä. Julisteen ääneen sanomaton viesti oli tietysti se, että median toivoisi keskittyvän enemmän tärkeisiin taloudellisiin kysymyksiin eikä niinkään juoruhömppään ja tisseihin.

Veroparatiisimatkat-hankkeessa on mukana yhdeksän järjestöä: Attac on vastuussa käytännön työstä ja esimerkiksi Finnwatch ja Kepa keräävät taustatietoja. Perusporvarihallituksen ilmoittamat massiiviset leikkaukset kehitysyhteistyön rahoitukseen sattuvat myös Veroparatiisimatkoihin ja sen taustalla oleviin järjestöihin. Nämä leikkaukset eivät välttämättä ole erityisen järkeviä valtiontalouden kannalta.

”Hallitusohjelmassa on yksi lause, jossa todetaan että tullaan tekemään töitä veropohjan tervehdyttämiseksi ja puuttumaan kansainväliseen veronkiertoon. Ei muuta. Ja samalla leikataan rahoitus Finnwatchilta, joka on ainoa järjestö joka tutkii tätä veronkiertoa.”

Mahkosen mielestä ei ole mitenkään liioiteltua sanoa, että valtiolta jää enemmän veroja saamatta aggressiivisen verosuunnittelun takia kuin mitä se säästää leikatessaan verosuunnittelun tutkimisesta.

”Paha sitä on puuttua epäkohtiin, jos kukaan ei niitä ole selvittänyt eikä niistä sitten tiedetä.”

KUVAT: Velda Parkkinen

Volkswagen on Sith lord ja kusessa

Autonvalmistaja huijasi vuosien ajan päästömittauksissa järjestelmällisesti ja törkeästi. Tämä palauttaa mieleen Greenpeacen taannoisen kampanjan, missä VW rinnastettiin Star Warsin Imperiumiin.

Yhdysvaltain ympäristöviranomainen Enviromental Protection Agency (EPA) saattaa määrätä Volkswagenia vetämään markkinoilta jopa 482 000 autoa. Uusien sääntöjä rikkovien volkkarien myynti on Jenkeissä jo kielletty. Takaisin vedettäviä autoja olisivat (muutamin poikkeuksin) vuosien 2009-2015 VW Golfit, Jetat, Beetlet, Passatit sekä Audi A3:set.

Sittemmin selvitykset ovat levinneet myös Aasiaan.

Pahimmillaan EPA voisi läiskästä Volkkarille sakkoa 37 500 dollaria per auto, joka tekisi yhteensä rapiat 18 miljardia dollaria. Muistatteko sen kohdan Tähtien sota -elokuvasta, missä Kuolemantähti räjähti? Arvatkaapas mitä VW:n osakekurssille tapahtui.

Tämä kaikki palauttaa mieleen Greenpeacen Volkswagenia kritisoineen kampanjan parin vuoden takaa. Hyvin ajankohtaista edelleen.

Greenpeacen versio Volkkarin Star Wars -teemaisesta mainoksesta. Volkkarin ja Lucasfilmisin yhteistyö poiki näyttäviä mainoksia, jotka herättivät huomiota laajalti. GB:n versiossa rooleja oli korjattu vastaaman todellisuutta hieman paremmin ja Volkkari edusti Imperiumia.

Mistä tässä sitten on kyse? Siis yleisen pahuuden ohella. Dieselautojen päästörajoitusten tiukennuttua monet valmistajat ovat asentaneet autoihinsa AdBlue-lisäainetankin. AdBluen lisääminen polttoaineen sekaan vähentää auton pienhiukkaspäästöjä ja näin auttaa autonvalmistajia saavuttamaan viranomaisten asettamat päästörajat.

Koska tuollaisen AdBlue-tankin asentaminen kuitenkin kaikkineen maksaa rahaa on ymmärrettävää, että autonvalmistaja  jättää sen kernaasti asentamatta mikäli näin voi tehdä. VW on ilmoittanut ja testein osoittanut, että sen pikkudieselit täyttävät vaatimukset ilman lisäaineita. Kyseessä oli kuitenkin siis ukotus.

Kuinka huijaus sitten tapahtui? Volkkari asensi kaikkiin 2.0-litraisella TDI-koneella varustettuihin autoihinsa sensorin, joka tunnistaa koska auto on testipenkissä. Tässä vaiheessa pieni koodinpätkä ajotietokoneella sitten leikkaa koneen tehoja ja päästöt pysyvät rajoissa.

Nerokasta, eikö? Rehellistä? Ei niinkään. Normaalissa ajossa päästöt ovatkin sitten monikymmenkertaiset tiettyjen hiukkasten osalta.

Alkuperäinen Volkkarin Star Wars -mainos. Onhan tuo hieno, itsellänikin on kaksi tyyppiä kotona, jotka marssivat pitkin tiluksia Darth Vader kypärä päässä ja viitta hulmuten. Tämä ihanan lämpöinen tunne, joka valtaa sieluni mainosta katsoessa perustuu kuitenkin valheeseen ja on selvästi Pimeän puolen juonia.

Vielä toistaiseksi on avoinna, mitä seuraamuksia tällä vedätyksellä tulee olemaan. Saattaa olla, että valmistaja yrittää korjata autojaan ohjelmistopäivityksellä. Tuskin jokaista huijausautoa sentään romuttamaan ruvetaan.

Saattaa kuitenkin olla, että ihan vähällä Volkkari ei selviä. Viime vuosina Yhdysvalloissakin on käyty kovin sanankääntein keskustelua kansalaisten rikkaamman yhden ja köyhemmän 99 prosentin välisestä kuilusta. Epäilemättä viranomaiset kaipaavat keinoa osoittaa toimeliaisuutensa ja syntipukkia, jonka heittää junan alle – tai oikeastaan sinne Kuolemantähden kuiluun.

Volkkari olisi ihanteellinen junan alle heitettävä – se on saksalainen yhtiö joka haastaa kotimaiset auton valmistajat. Volkkarin satuttaminen ei haittaisi Yhdysvaltain omaa taloutta niinkään (päin vastoin, jopa) ja hallinto näyttäisi tomeralta.

Että mikäli olisin taipuvainen sijoittamaan osakkeisiin, en välttämättä juuri tällä hetkellä hamstraisi Volkkaria.

"Join me, and together, we can rule the Galaxy."

”Join me, and together, we can rule the Galaxy.”

Olisi myöskin epäilemättä kiinnostava tietää, että kuinka monen autovalmistajan konttorilla puuhataan vimmatusti ohjelmistopäivitystä omiin kieseihin. En oikein jaksa uskoa Volkkarin olevan ainoa valmistaja joka on ikinä sortunut vedätykseen.

Ostaisitko näiltä tyypeiltä käytetyn auton? Entä uuden?

Jäi tässä hässäkällä käteen myös toinen kiinnostava tiedonhippunen. Olen huomannut bussienkin kyljissä AdBlue-tankkien korkkeja ja ajoittain olen puolihuolimattomasti pohtinut, että mitäköhän tököttiä sekin. Nimestä tulee lähinnä mieleen muinoin TV-Shopissa kaupusteltu Motor Up. No, ilmeisesti AdBlue on ihan toimivaa ainetta. AdBlue on myöskin ureapohjaista – eli pissaa.

Jotenkin mahtavaa ajatella maailmaa, jossa olemme oikeasti päätyneet kusemaan autojen tankkeihin.

”Onneksi meillä on Mitä Vittua? -lehti.”

Entäs mitä mieltä olemme ex-kansanedustajasta, joka hehkuttaa MV-lehteä pirteäksi mediaksi?

Viime vaalikaudella Perussuomalaisia Arkadianmäellä edustanut Reijo Tossavainen on herättänyt ihastusta ulostuloillaan. Taustaa miehellä on myös lehtialalla, mitä vasten hänen kommenttinsa mediasta ovat luonnollisestikin kiinnostavia.

Viimeisimmässä ulostulossaan Tossavainen otti ja ylisti MV-lehteä (ex-Mitä Vittua?).

”MV-lehti on pirteä ja rajusti lukijoitaan lisännyt somejulkaisu. Sen jopa anarkistinen asenne perinteiseen mediaan rikkoo totuttuja journalismin rajoja. Joskus lehdessä on perinteisen median tapaan myös väärää tietoa. Perinteisestä mediasta poiketen silloin ovat useimmiten syynä vähäiset toimitukselliset resurssit, ei tarkoituksellinen  vääristely.

MV-lehti on erittäin suositeltava sen vuoksi, että se kertoo usein ne asiat, jotka perinteinen media jättää kertomatta tai värittää yksipuolisesti. Se myös hanakasti oikaisee perinteisen median levittämää väärää tietoa.”

Tossavainan erosi aikaisemmin tänä vuonna kesken kauden Yleisradion hallintoneuvostosta. Tämä on hyvä.

Häiriköt-päämajan saamien varmojen tietojen mukaan sen tekivät ufot. Uskomme Tossavaisen olevan pitkälti samoilla linjoilla. Tämän oletuksen teimme kuulemiemme äänien perusteella.
Häiriköt-päämajan saamien varmojen tietojen mukaan sen tekivät ufot. Uskomme Tossavaisen olevan pitkälti samoilla linjoilla. Tämän oletuksen teimme kuulemiemme äänien perusteella.

Kun MV-lehti nyt kerran tuli mainituksi, niin mainitaan sitten toistamiseenkin. Sattumalta samana päivänä Tossavaisen kanssa tästä Ilja Janitskin perustamasta ja ulkomailta pyörittämästä mediasta kirjoitti myös Saku Timonen.

Itsekin sain kommentoida viimeksi tänään interwebissä MV:n kelpoisuutta lähteenä, joten ilmeisesti tälle kommentaarille on tilausta. Kyllähän tuo ex-kansanedustaja Tossavaisenkin kirjoitus alleviivaa tätä tarvetta.

Timonen käytti hetken aikaansa avatakseen muutaman MV:n levittämän uutisankan taustoja, ja paskaa ja valhettahan ne olivat alusta loppuun.

MV hehkutti suvaitsevaisen Niinan tarinaa. Tämä Niina tilitti Facebookissa ristiriitaisia tuntojaan, jotka hänessä oli herättänyt viikon kestänyt työskentely Kirkon Ulkomaanavun avustustyöntekijänä Torniossa. Turvapaikanhakijat käyttäytyvät sikamaisesti ja muutenkin usko on mennyt.

Kirkon Ulkomaanapu ei työskentele Torniossa olevien turvapaikanhakijoiden kanssa eikä tätä Niinaa ei ole olemassakaan. Hän on täysin keksitty henkilö. Hänen Fb-profiilinsa on avattu 2013, mutta sen jälkeen siellä onkin ollut hiljaista ihan näihin päiviin asti.”

Pikaisen kuvahaun myötä tämän MV:n siteeraaman ”Ninan” Facebookissa käyttämä kuva muuten johdatti seksivaatteita myyvälle sivulle. Tossavainen tuskin on moista taustatyötä tehnyt, vaikka lehtialan konkariksi julistautuukin.

"Omana ihanteenani olen pitänyt objektiivista ja neutraalia journalismia, joka jättää johtopäätösten teon lukijalle", filosofoi Tossavainen. Kuvassa on Tossavaisen fanittaman MV-lehdenlähteenä käyttämä syväkurkku.
”Omana ihanteenani olen pitänyt objektiivista ja neutraalia journalismia, joka jättää johtopäätösten teon lukijalle”, filosofoi Tossavainen. Kuvassa on Tossavaisen fanittaman MV-lehden tietolähde Kirkon Ulkomaanavun arkisesta aherruksesta.

Viiltävän media-analyysin ohella Tossavainen muistetaan myös hyvinkin freudilaisista eläinseksifantasioistaan. Harmillisesti Tossavaisen jättäydyttyä sivummalle päivänpolitiikasta jäi eduskuntaryhmätoveri Pentti Oinonen yksin Arkadianmäelle pohtimaan eläinseksin saloja.

Suomen Sisu, trollattuna

Kansallismielisellä fantasialla ratsastava järjestö tilasi taiteilijalta historiikkivideon. SS sai hieman enemmän kuin osasi odottaakaan ja Häiriköt-päämaja hurrasi katsomossa. KATSO KOHUVIDEO!

Tilaajan kannattaa olla varuillaan, kun tilaa teoksia taiteilijoilta. Varsinkin, jos toivoo saavansa toimivaa propagandaa joka tukee omaa ideologiaa. Ja erityisesti, jos ei tule varmistaneeksi että jakaako taiteilija saman ideologian.

Kansallismielisestä vouhaamisesta tutuksi tullut, kansanedustaja Olli Immosen puheenjohtama, Suomen Sisu päätyi tilaamaan hyvinkin kokeellisia – jopa häröjä – artsuvideoita tuottaneelta HYPERREAALIYAH-ryhmältä videomuotoisen historiikin. Menihän se  hieman puihin. Tänään 19.9. Suomen Sisu pönöttää syysseminaariaan Hämeenlinnassa ja Suolen Sisu historiikki -video saa maailmanensi-iltansa Youtubessa.

Tässä se nyt on. On Finlandiaa, on twerkkausta, on 612-marssia, on natsipornoa ja zombinatseja. On kuulkaat vaikka mitä. Tietenkin myös Pekka Siitoin.

Paitsi että eihän taiteilija ole täysin hylännyt saamaansa käsikirjoitusrunkoa. SS:n esittämät teemat on säilytetty, mutta niiden taustalle on vaan kasattu ehkä hieman odottamatonta kuvakollaasia ja äänimaailmaa. Videon synty oli nopea, jopa räjähtävä prosessi. Tilauksen vastaanottanut taiteilija otti yhteyttä Häiriköt-päämajaan julkaisuviikon tiistaina ja kertoi käsillä olevan kiinnostava tapaus.

Erinäisten sattumusten kautta Suomen Sisu on todella tiukalla aikataululla pyytänyt minua toteuttamaan vuosijuhliinsa historiikkivideon. Kun multa kysyttiin referenssivideota, niin laitoin niille tämän videon joten oletan että ne nyt ymmärtäisivät kenen kanssa ovat tekemisissä”, HYPERREAALIYAHin nimettömänä pysyvä edustaja kertoi.

Ilmeisesti kukaan ei linkattua videota kuitenkaan katsonut tai yhdistänyt pisteitä. No, hyvä niin ja taiteilija sai käsikirjoituksen historiikille ja tarttui toimeen.

Käytännössä olen siis saanut käsiini koko niiden minäkuvan historiansa ajalta ja seikkaperäiset ohjeet siitä, miten se tulisi koota ja esittää. Aion noudattaa sitä, mutta käyttää kuvituksina ja äänissä sellaista materiaalia joka antaa toimintaansa vähän laajemman kuvan.”

Kyseisessä videossa varmasti riittää pohdittavaa vielä tovin aikaa. Metatasojen vilinä oikein huimaa ja kuten tekijä totesi: ”Suomen Sisu on trollannut suomalaista yhteiskuntaa ja keskustelukulttuuria jo 17 vuotta. Nyt me trollaamme Suolen Sisua. Kiitos ja anteeksi.”

Kyseessähän ei tietenkään ole ensimmäinen kerta kun tilaaja ei ole ymmärtänyt mitä on tilaamassa. Tämä tuo esimerkiksi mieleen taannoisen sekoilun Tampereella, kun kauppakeskuksia pyörittävä Citycon yhtiö tilasi erittäin poliittisena tunnetulta taiteilijaryhmältä taidenäyttelyn Tullintorin kauppakeskuksen tiloihin. Vituiksihan se silloinkin meni.