anu brask

Anu Brask on toimittaja ja kokki, joka vastaa keittiöpsykologin koulutuksella kotitalouskysymyksiin. Anu tarjoaa mikron vierestä reseptit sydänsuruihin, kadonneen pullan metsästykseen ja ongelmallisiin sosiaalisiin tilanteisiin.

Rakasta & pakasta

Teksti Anu Brask

Ruokatohtori neuvoo, miten säilöntä aloitetaan. Ja miten selviydytään syksystä.

Vaiva:

Kesäloman kolkutellessa uskon jälleen olevani puuhakas vapaa-ajalla. Sitä voisi paikata pari reikää seinässä ja suosikkivillapaidassa, pakastaa mansikoita ja, niin, mitä voisi säilöä? Syksyllä töissä tulee naposteltua kaikenmaailman suklaanamusia työvitutukseen. Voisiko jo kesällä säilöä raaka-aineita, joista voi tehdä helposti työpaikalle ja luennoille roudattavia snägyjä syksyn herkutteluun?

Diagnoosi:

Nyt et tiedä, mihin olet ryhtymässä. Säilöntäskenessä porttiteoria toteutuu salakavalan helposti. Pakastaminen on nykyisin jo yleisesti harjoitettu ja hyväksynnän saanut säilöntämuoto. Ensimmäisten kokeilujen jälkeen siirrytäänkin jo mehujen keittelemiseen ja ujosti testataan hilloamista.

Sitten, kenties aitojen makujen sokaisemana ja puuhastelupäissään varomattomasti siirrytään jo umpioimisen ja hapattamisen maailmaan. Tässä kohtaa kovapäisimmilläkin todellisuudentaju hämärtyy.

Seuraavaksi säilöjä löytää itsensä hamstraamasta kellarit ja ullakot täyteen lasitölkkejä, surffailemasta Marttaliiton sivuilla ja kaivelemasta divareista ikivanhoja keittokirjoja (sillä ennenhän tiedettiin, miten asiat tehdään oikein).

Jos huomaat hakeutuvasi mummojen seuraan, on peli lopullisesti menetetty.

Säilöjäsuvun vesana tohtori tällä kertaa todella tietää, mistä puhuu. Tiedä, että syksyinen työvitutus ei ole ongelmasi, vaan ennemminkin säilöntäkautena jaksaminen. Marjojen stressaamiseen kuluvat viikonloput, otsalampun valossa yönhämärässä sienimetsäkätköillä käymiset ja etikanhuuruiset tunnit keittiössä vaikuttavat vakavasti sosiaaliseen elämään.

Hilloamiseen, kuivaamiseen ja hapattamiseen käytetyt viikkokaudet ovat jo fyysisesti kova haaste. Epätoivoisimpien (ja sukulaisteni) tiedetään jopa suunnitelleen omenapuidensa kaatamista satoisina vuosina, kun mehustamisesta ei vain ollut tulla loppua.

Lisäksi on hyvä huomioida, että kaikenlainen säilöminen aiheuttaa harhakuvia jääkaappitilan kapasiteetista. Pian olet vähintään kahden pakastimen ja kolmen jääkaapin loukussa. Säilönnän ytimessä ovat raaka-aineet, tekniikat ja tuotteiden jälkijalostus. Ota huolella valmistamasi antimet siis myös käyttöön kokkailussa, niin paluuta entiseen ei ole. Tervetuloa joukkoon!

Resepti:

Säilöjän energiapatukat

1 dl pähkinöitä/ manteleita

1 dl (kaura)hiutaleita

10 taatelia

2 dl (itse)kuivattua omenaa

1 dl (itse)kuivattua mustikkaa

2 rkl (itse)kuivattua karpalojauhetta

1 dl siemeniä (esim. kurpitsan- ja auringonkukansiemeniä)

½ dl pellavansiemenrouhetta

1 tl vaniljajauhetta

1 dl Ruokatohtorin voikukkasiirappia (tee itse, katso ohje Fifistä, tai jos olet vasta aloittelija kaupan siirappia)

1 dl maapähkinälevitettä

½ dl kylmäpuristettua kookosöljyä

½ dl viinimarjamehua, itse keittämääsi tietenkin!

1. Rouhi pähkinät. Hienonna taatelit.

2. Sekoita kulhossa kuivat ainekset, taatelit, marjat ja omenat.

3. Kuumenna kattilassa koko ajan sekoittaen siirappi, kookosrasva, maapähkinälevite ja mehu.

4. Kaada neste kattilasta kuivien aineiden joukkoon. Sekoita massa tasaiseksi.

5. Vuoraa uunipelti leivinpaperilla. Voitele kevyesti öljyllä.

6. Painele patukkamassa leivinpaperin päälle tiiviiksi noin parin sentin paksuiseksi levyksi.

7. Kypsennä 150-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 30 minuuttia.

8. Leikkaa patukoiksi ja anna jäähtyä.

Inha yötön yö

Teksti Anu Brask

Ruokatohtori auttaa juhannuksenakin. Paahdetut kikherneet suojaavat ördäyskänniltä!

Vaiva:

En ole juhlinut juhannusta seurueessa yli kymmeneen vuoteen. Juhannuksena kilteimmästäkin deitistä tulee kännissä hiukset hajallaan pusikoissa juoksenteleva urpo.

Vanhoista dekkareista opin, että CIA:n vakoojat joivat pullon ruokaöljyä pohjiksi ennen kosteaa ryyppyiltaa jonkun neuvostoupseerin kanssa. Öljykalvo vatsan sisäpinnalla esti votkaa tuhoamasta vakoojan arvostelukykyä samaan aikaan kun vakoilun kohde leperteli humalassa ohi suunsa.

Onko olemassa alkoholia puskuroivaa ruokaa, sellaista, että viina runsaastikin nautittuna tuottaa vain vaimeaa poreilua? Jotakin sellaista, jonka valmistaminen etukäteen tai mökkiolosuhteissa on kohtuullisen helppoa. Olen nykyään sen verran räjähdysaltis kattila itsekin, että voisin popsia samaa pöperöä.

Diagnoosi:

Mitä nopeammin juo, sitä äkimmin humaltuu, tietää tyhmäkin. Voit siis pilata oman ja muiden juhannuksen kyttäilemällä seuralaistesi juomatahtia. Hauskan yhteyspelin saatte, jos piilottelet juomia pitkin mökkipihaa ja muut janoisina etsivät niitä. Toisaalta hyökkäys on paras puolustus. Siinä tapauksessa hoida itsesi nopeasti niin kauheaan känniin, ettet tiedä, mitä ympärilläsi tapahtuu. Pysy kuitenkin maissa.

Solujen riittävä antioksidanttisuojaus alkoholia vastaan kannattaa koettaa hoitaa nauttimalla riittävästi C- ja E-vitamiinipitoisia ruokia. E-vitamiini sinällään jo toimii elimistössä antioksidanttina.

Tähän perustuneekin kysyjän mainitsemana agenttikikka. Auringonkukkaöljy nimittäin sisältää erittäin runsaasti E-vitamiinia. Jos et siis suoranaisesti kehtaa juottaa ystävillesi silkkaa öljyä, voit yrittää ovelana ujuttaa sitä ruokaan maksimimäärät. Marinointi on tähän oivallinen valmistusmetodi.

C-vitamiini korostaa e:n vaikutuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että suosittelisin nauttimaan yöttömän yön kunniaksi C-vitamiinit tuoremehuna camparissa. Sori nyt vaan.

Kinkkisintä tässä on se, että kansallisesti mittumaarina juominen on auttamatta tuhdimpaa kuin syöminen, oli ruoka sitten mitä tahansa.

Voit silti kokeilla syöttää seurueellesi oheisen reseptin proteiinipitoisia kikherneitä. Ne koukuttavat sen verran rajusti, että ehkä sitä sitten kuitenkin pupellukseltaan juopottelee vähän vähemmän. Ja ovatpa vielä niin helpot valmistaa, että hoituvat vähän humalaisemmaltakin.

(Oikeastaan vastaus on yksinkertainen. Pysy kotona.)

Resepti:

Paahdetut kikherneet

2 tlk kikherneitä

3 tl paprikajauhetta

2–3 valkosipulinkynttä

2 tl kuivattua chiliä

2 tl jeeraa

3 rkl auringonkukkaöljyä

suolaa

1. Lämmitä uuni 200-asteiseksi.

2. Valuta ja huuhtele kikherneet.

3. Yhdistä kaikki ainekset kulhossa ja sekoita hyvin.

4. Nosta maustetut kikit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja paahda uunissa noin 30–40 minuuttia. Mitä pidempi paistoaika, sen rapsakampi lopputulos.

Pääsiäispulma

Teksti Anu Brask

Ruokatohtori pelastaa jälleen, tällä kertaa kasvissyöjän pääsiäispöydässä.

Vaiva:

Äitini vouhottaa joka vuosi pääsiäisen alla, että lammasta pitää ehdottomasti olla tarjolla. Lampaat ovat elävänä kivoja. Kuolleena ne vain haisevat pääsiäispöydässä. Mikä voisi olla sopivan jykevä lihaton vaihtoehto, jolla äiti pysyisi tyytyväisenä?

Diagnoosi:

Vituiksi meni kuin Jeesuksen pääsiäinen. Nimittäin äitisi lampaat. Jo hajukuvauksen perusteella voi vähemmälläkin ruokatohtoritaustalla kertoa, että taas on teurastettu kertaalleen tapettu eläin vajavaisilla ruuanlaittotaidoilla. Ja se on synti jos mikä.

Raaka-aineiden raiskaus kiehuttaa ruokatohtorin sappea sen verran, että tällä kertaa keskityn pseudohölinöiden sijaan itse asiaan. Ruokaan.

On hyvä pitää mielessä, että seitanit ja muut perkeleet pelottavat lihansyöjiä. Ne aiheuttavat samanlaisia inhon väristyksiä kuin verta tihkuvat lihaköntit vegaaneille. Jotta pääsiäisateria ei olisi kärsimysnäytelmä, tarvitaan jotain visuaalisesti tuttua, maultaan tarpeeksi tuhtia ja jotain, jossa on lohturuokamaista olemusta. Mureketta.

Tämä resepti on perusta, jonka päälle voit rakentaa jos jonkinmoisia makuja. Lisää yrttejä, sitruunan raikkautta, chilin poltetta, kaukomaiden eksotiikkaa. Mikä nyt on parhaiten sen oman suun mukainen. Murekkeen voi täyttää kevyesti kiehautetuilla parsoilla, haudutetuilla purjonpätkillä, pinaattimuhennoksella, paahdetuilla pähkinöillä tai paistetuilla sienillä.

Kypsennysmetodeissakin on valinnan varaa. Homma hoituu vuokaan taputeltuna vesihauteessa tai kunnon könttinä uunipellillä. Tällöin voit glaseerata paistopintaa halutessasi vaikka bbq-kastikkeella. Mikään ei estä sinua käärimästä mureketta ohueksi kaulittuun lehtitaikinaan ja paistamaan sitä wellingtonina. Sepäs vasta olisikin tyylikästä.

Tarjoile kera kastikkeen. Esimerkiksi sherryllä maustettu sienikastike toimii juhlavana kruununa. Valkosipulinen tsatsiki rokkaa aina. Miksei tuhdin kasvisliemen kanssa huolella kasaan keitetty punaviinikastikekin olisi paikallaan. Miten vaan.

Lopuksi pieni vinkki: Laita nyt hyvä ihminen tämä resepti talteen, sillä satavarmasti sama vääntö alkaa sen kinkun kanssa jouluna. Sipaiset murekkeen pintaan sinappihunnun, ripottelet päälle jauhetulla neilikalla maustettua korppujauhoa ja täydestä menee kuin raamatun tarinat.

Kattavan ekumenian hengessä, olkoot aterianne onnistuneita ja vatsanne täysiä.

Pastafaria lainaten minä sanon teille: Ramen.

Vegaaninen mureke

Jonka voi kätevästi esivalmistella pitkinä pääsiäispyhinä.

Pitkäperjantaina

2,5 dl ruskeita linssejä

n. 6 dl vahvaa kasvislientä

2 laakerinlehteä

1 keskikokoinen munakoiso

(noin 300 g)

10 mojovaa valkosipulinkynttä kuorineen

3–4 rkl öljyä

1 tl suola

½ tl jeeraa

½ tl savustettua espanjalaista paprikajauhetta

½ tl cayennepippuria

1. Keitä linssit niin, että lisäät nesteen muutamassa erässä, vähän välillä sekoitellen. Linssit kiehuvat lähes muhennokseksi. Älä siivilöi.

2. Paahda kuutioidut, maustetut munakoisot ja valkosipulinkynnet uunissa pehmeiksi (250 asteessa noin 25 minuuttia).

3. Purista paahtuneet valkosipulit kuorista munakoisojen joukkoon.

Lankalauantaina

1 pkt (300 g) savutofua

1, 5 dl kaurahiutaleita

2–4 rkl vehnäjauhoja

2 rkl öljyä

5 lehteä tuoretta salviaa

(tai 1 tl kuivattua)

suolaa ja mustapippuria maun mukaan

(3 rkl seesaminsiemeniä)

1. Hienonna tofu rakeiseksi tahnaksi (esim. kutterilla tai raastamalla käsipelillä).

2. Aja paahdetut munakoisot ja valkosipulit soseeksi.

3. Yhdistä linssit massaan. Sekoita voimakkaasti.

4. Lisää kaurahiutaleet, öljy, mausteet ja lopuksi jauhot lusikka kerrallaan huolellisesti sekoittaen. Tarkista maku.

Murekemassa säilyy jääkapissa seuraavaan päivään tai sen voi paistaa saman tien.

1. Tarvitset esim. 1,5 l:n vetoisen leipävuoan. Voitele vuoka öljyllä tai leivinpaperoi.

2. Halutessasi voit ripotella vuoan pinnalle seesaminsiemeniä ja korppujauhoja. Jos kypsennät murekkeen taikinakuoren alla, valmista massasta piirun verran tukevampi lisäämällä ohjeeseen muutama lusikallinen jauhoja.

3. Kypsennä 220-asteisessa uunissa noin tunti.

Vegaanille juustokakku

Teksti Anu Brask

Ruokatohtori olisi taipuvainen ajattelemaan, että kun luopuu jostain, usein myös jotain menettää. Nyt kuitenkin reseptinä vegaanille sopiva juustokakku.

Vaiva

”Synttärit tulossa ja haluaisin tehdä fantastisen juustohyytelökakun. Mikä korvaa liivatteen?”

Diagnoosi

Juustokakut valmistetaan alusta loppuun pääasiassa vegaaneille sopimattomista raaka-aineista. Nyt vaikuttaa siltä, että kysymys on epähuomiossa jäänyt hieman kesken. Täydennänkin sen tässä: miten korvaan liivatteen lisäksi tuorejuuston, kananmunan, voin ja kerman? Tohtorin päässä pyörii kysymys: miksi juuri juustokakkua? Onko tämä kiusantekoa? Kas kun ei vegaanista marenkia!

Ihminen hamuaa sisäsyntyisesti sinne aidan toiselle puolelle. Jonkin sortin darwinismia sekin. Ruokatohtori olisi taipuvainen ajattelemaan, että kun luopuu jostain, usein myös jotain menettää.

Toki on niin, että eläinkunnan tuotteiden vältteleminen ei enää ole vain hintelien viherpiiperöiden leipälaji. Veganismi on jo täysin salonkikelpoinen ruokatrendi. Monenlaisia mock up -ruokia ja imitaatioreseptejä tulee jatkuvasti vastaan, ja edelläkävijäkokkien hyppysissä niiden kehittely on saanut jopa molekyylikeittiömäisiä piirteitä. Ja kokeilustahan kokkailussa onkin kyse.

Liivate korvataan vegaanisissa ruuissa yleisesti agar-agarilla, pektiinillä tai johanneksenleipäpuujauheella. Kananmunan sijaan voi tietyissä leivonnaisissa käyttää kookosmaitoa tai banaania. Chian hyydyttävä ominaisuus on jo kaikille vähänkään tiedostaville päivänselvä asia, ja raakaruokailijat tietävät, että kookosöljyllä voi jähmettää jos jonkinmoista mössöä. Macadamia on pähkinöiden kermaa, siis ihan käytännössä.

Maidoton, munaton, gluteeniton… Tohtorin korviin on ison lätäkön takaa kantautunut jopa puhetta guiltfree-ruuasta. Tästä kummallisesta tiedosta inspiroituneena laadinkin ton-ruokaa. Tämä raakakakkuresepti ei kiusaa ketään ja on jopa syyllisyydestä vapaa. Että paljon onnea vaan!

Resepti

Limekäs raakakakku

10 hengelle

Peruspohja:

2 dl manteleita

10 kpl tuoreita taateleita

1/ 2 tl aitoa vaniljaa

ripaus ruususuolaa

(muutama ruokalusikallinen vettä tarvittaessa)

1. Liota manteleita halutessasi vedessä yön yli ja huuhtele. Näin saat kakusta vieläkin kivemman ja vatsasi sulattaa sen helpommin.

2. Jauha mantelit hienoksi tehokkaalla tehosekoittimella.

3. Poista taateleista kivet. Pilko ja lisää manteleiden joukkoon. Jatka sekoittimella, kunnes massa on tasaista ja se klimppiintyy. Lisää hieman vettä tarvittaessa.

4. Mausta vaniljalla ja suolaripauksella.

5. Painele taikina leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle (halkaisija 22 cm). Siirrä jääkaappiin jähmettymään siksi aikaa, kun valmistat täytteen.

Täyte:

2 dl macadamia-pähkinöitä

neljän limen mehut (1 dl)

kolmen limen kuori raastettuna

yksi tummaksi kypsynyt banaani

4 rkl agavesiirappia

1 dl kookosöljyä

4 rkl paksua kookoskermaa

1. Sulata kookosöljy vesihauteessa. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi, paksun kermaiseksi massaksi teho- tai sauvasekoittimella.

2. Tarkista maku ja lisää agavesiirappia, jos kaipaat lisää makeutta.

3.Kaada täyte kakkupohjan päälle ja taputa vuokaa kevyesti alustaan. Näin poistat kakkumassasta mahdolliset ilmakuplat.

4. Anna raakakakun hyytyä pakastimessa pari tuntia, tai niin kauan, että kakun keskiosa tuntuu koskettaessa kiinteältä.

5. Koristele mantelirouheella ja raastetulla limen kuorella ennen tarjoilua.

Blinitalkoot

Teksti Anu Brask

Ystävänpäivä lähestyy. Joidenkuiden on aika hankkia uusia ystäviä. Se onnistuu pitämällä blinitalkoot!

Vaiva

”Teen paljon työtä, josta maksetaan kehnosti. Laskujen jälkeen käteen jää käyttörahaa noin satanen kuussa. Ei-niin-herttainen luonteeni, töihin käytetty aika ja etenkin köyhyys ovat tehneet minusta yksinäisen ihmisen. Tilanne pitää korjata. Koska minulla ei ole rahaa käydä ravintoloissa, ajattelin pitää ystävänpäivänä kutsut. Mitä hyvää voisin tarjota halvalla, että saisin viekoiteltua paikalle entiset ystäväni ja ehkä napattua pari uuttakin kalaa rysään?”

Diagnoosi

Äkkiseltään yksinkertaisen oloinen kysymys onkin tarkemmin hauduteltuna ongelmavyyhti, jota ei pikkupurtavalla ratkota.

Kyökkipsykologisen tulevaisuustiimin mukaan usein paluuta entiseen ei ole. On katsottava eteenpäin. On verkostoiduttava uudelleen.

Kutsu joukko toisistaan tietämättömiä ihmisiä saman pöydän ääreen. Maailmalla edelläkävijät illastavat sujuvasti ja luontevasti ventovieraiden kodeissa. Jotta olisit kiinnostava ja trendin harjalla, tuo lisämausteeksi tähän sosiaaliseen ruokailuun ripaus yhteisöllisyyttä: talkoot (vapise Ravintolapäivä).

Tokihan tätä ennen kutsuttiin nyyttikesteiksi, mutta usko pois, talkoissa nyt vaan on hipstereille jotenkin eksoottisempi boksin ulkopuolinen klangi.

Tee ruokalista teeman mukaan ja huomioi sesonkiajattelu. Ruokatrendipuolella Venäjä on nyt kovassa nousussa, ja lähestyvät olympialaiset sekä sateenkaarikommentit takaavat sen, että ruokapöydässä eivät puheenaiheetkaan lopu.

Jotta et vaikuttaisin täysin luuserilta, on tärkeää, että itse myös valmistat jotain rustiikkia ja kiinnostavaa (eli halpaa ja helppoa).

Järjestä asiat niin, että luot illalliselle pohjan. Blinithän eivät maksa juuri mitään. Tee taikina ja suunnittele lisukkeet. Orkestroi jokaiselle osallistujalle valmistettavat lisätilpehöörit ja muut tuotavat tasapuolisesti.

Naurettavan helppoa. Sinun ei sitten tarvitse kuin vain yrittää olla mahdollisimman läsnä.

Uutta matoa koukkuun! (Ja koeta nyt hyvä ihminen saada jotain muuta kuin orjatyötä!)

Resepti

Blinit

n. 20 pientä bliniä

5 dl kasvimaitoa

1 pussi kuivahiivaa

4 dl tattarijauhoja

1 tl sokeria

2 rkl öljyä

2 dl soijahapankermaa/ maustamatonta kasvijogurttia

2 dl olutta/ vissyä

1–2 tl suolaa

Vegaanista margariinia paistamiseen.

1. Lämmitä kasvimaito kädenlämpöiseksi. Yhdistä jauhot ja kuivahiiva. Sekoita jauhoseos kevyesti vatkaten kasvimaidon joukkoon. Lisää öljy, sokeri ja soijahapankerma. Anna taikinan nousta huoneenlämmössä vähintään kolme tuntia (tai jääkaapissa yön yli).

2. Ennen paistamista lisää taikinaan olut/vissy, ja mausta suolalla maun mukaan.

3. Paistata taikinasta blini- tai ohukaispannulla miedolla lämmöllä paksuhkoja blinejä. Tarjoa tirisevän kuumana vieraiden tuomien lisukkeiden kera.

Lisukevaihtoehtoja:

Merileväkaviaari ja sipulihakkelus, munakoisokaviaaria, belugalinssikaviaaria, adzika-kastiketta, soijahapankermaa ja suolakurkkua, punajuuri-piparjuurisalattia, suolasienisalattia, hapankaalipaistosta, jne. Kyllä ne foodiet tietää.

Passi & näkkileipä

Teksti Anu Brask

Ruokatohtori neuvoo kaukokaipuista kauhomaan itsensä aluksi makumatkalle.

Vaiva

Työni loppuvat vähän ennen joulua. Ajattelin seuraavaksi muuttaa toiselle puolelle maailmaa ja tehdä jotain tosi jännittävää, mutta pelkään jumahtavani talveen. Mistä saan intoa viettää tunteja inhottavissa nettilippujärjestelmissä, purkaa kirjahyllyt, säilöä nätit kahvikupit vintille ja lähteä?

Diagnoosi

Jaa-a, taas yksi nuuskamuikkus-syndroomasta kärsivä kanssaeläjä pelkää jäävänsä paitsi kaikesta siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Takuuvarma viistoräntä painaa mieltä matalaksi, ja kavereiden Facebook-päivitykset pepsodentin-väristen ja virtsan lämpimien vesien ääreltä pakottavat kovaluisemmankin vaeltamaan naru kaulassa ullakolle. Näitä on siis nähty, kaikenlaisia kaukokaipuisia maailmanmatkaajia.

Ruokatohtoritädillä ei ole mitään käsitystä siitä, miten nykyinen travellerinuoriso nämä lähtöhommat hoitaa, mutta näkisin, että tässäkin tapauksessa vanhan neuvot on yhtä hyviä kuin passipussillinen uusia.

Ennen kuin nettisurffailu tuottaa tulosta, kauho itsesi makumatkalle. Kätevänä moniosaajana toki käsikirjoitat samalla ruokamatkailuohjeman ja hoidat jonkun näpsäkän blogiyhteistyön, jolla sitten kustannat reissusi.

Testaa aikasi kuluksi Ruokatohtorin näkkileipäohje. Se tulee tarpeeseen, kun Intiassa ensimmäisen vatsataudin jälkeen on ikävä sekä kuituja että äitiä. Samalla ilahdutat leipomuksilla virttyneitä kanssamatkustajia, ja saatte hienon keskustelun sitä, miten Suomi on ihan paska maa ja ankeuden huipentuma vailla minkäänlaista spirittiä. Talvikin on ihan perseestä, ja siellä jengi nyt hajoo loskassa, ja meillä täällä tropiikissa on kaikki hienosti varsinkin nyt kun vielä saatiin tätä näkkileipää…

Ruisjauhot siis vaan rinkan sivutaskuun ja perävalot vilkkumaan!

Resepti

Intian pinaattia kaukokaipuiselle

1 sipuli

4 valkosipulin kynttä

reipas pätkä inkivääriä (hienonnettuna ainakin 3 rkl)

chiliä fiiliksen mukaan (kannattaa totutella asteittain matkakohteesta riippuen)

2 rkl korianterinsiemeniä

2 tl sinapinsiemeniä

3 tl jeeraa

½ tl kurkumaa

3 rkl ruokaöljyä

1 pussi (n. 150 g) pakastepinaattia

1 iso ja mehevä tomaatti

2 dl paahdettuja cashewpähkinöitä

2 dl mantelikermaa/kasvikermaa

2 rkl garam masala -mausteseosta

suolaa

reipas läjä tuoretta korianteria

1 limen mehu

1. Tee mantelikerma. (katso ohje alta)

2. Jauha korianterin- ja sinapinsiemenet.

3. Kuumenna öljy pannulla ja paista hienonnettu sipuli, valkosipulit ja inkiväärit mausteiden kera lähes tahnamaiseksi mössöksi. Lisää tarvittaessa hieman vettä, jotteivät mausteet pala pohjaan.

4. Nakkaa pannulle pakastepinaatti, kuutioitu tomaatti ja kypsennä kunnes pinaatti on sulanut.

5. Kaada joukkoon mantelikerma, lisää vielä pähkinät ja keitä kasaan.

6. Mausta koko soosi garam masalalla, limemehulla ja suolalla. Viimeistele tuoreella korianterilla.

Mantelikerma

2 dl manteleita

3 dl vettä

1. Sekoita mantelit ja vesi blenderillä tai tehosekoittimella tasaiseksi soseeksi. Siivilöi halutessasi. Älä kuitenkaan heitä massaa pois, sillä sitä voi käyttää vaikka leivonnassa.

Maustettu kookosriisi

Loraus öljyä

Pari kokonaista mustapippuria

Muutama kokonainen kardemumma

Kaksi kokonaista neilikkaa

Pieni pala kanelitankoa

Kolme tähtianista

2 kupillista basmatiriisiä

2 kupillista vettä

2 kupillista kookosmaitoa

Suolaa maun mukaan

1. Huuhtele riisit.

2. Avaa maustemaailma freesaamalla mausteita kattilassa kuumassa öljyssä. Nakkaa perään huudeltu riisi, kuullota hetki ja kaada kattilaan vesi ja kookosmaito.

3. Kiehauta nopeasti ja loppu kypsennä välillä hellästi sekoittaen hyvin miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia.

Nokkosnäkkäriä koti-ikävään ja kuidun puutteeseen

25 g hiivaa

3 dl vettä tai kasvimaitoa

½ rkl siirappia

5 dl ruisjauhoja

1 dl vehnäjauhoja

( + n 1 dl vehnä- ja ruisjauhosekoitusta taikinan kaulintaan)

1 tl suolaa

3 rkl kuivattua nokkosta

1 rkl kuminansiemeniä

½ dl unikonsiemeniä

1. Liota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää siirappi, suola, kuminan siemenet, ja nokkosjauhe.

2. Työstä jauhot joukkoon vähän kerrallaan niin, että saat lopputuloksena karjalanpiirakkapohjaa muistuttavan tiiviihkön taikinaköntsän.

3. Kohota taikinaa reilu puoli tuntia. (Pyyhi koti-ikävän kyyneleet. Maalaa kuulijoille muutama mielen maisemakuva piirakoita leipovasta mummosta ja pysähtyneen helteisenä kesäpäivänä laiskasti aaltoilevasta viljapellosta. Silloin kun pääskyset kirskui kirkkaalta taivaalta ja heinäsirkkojen siritys kuului vielä kauas.)

4. Kauli reippaasti jauhotetulla alustalla taikinasta mahdollisimman ohut levy. Nosta se varovasti uunipellille ja paina taikinalevyyn veitsellä mielesi mukaiset kuviot, joiden mukaan kypsä mutta jäähtynyt näkkärilevy on helppo lohkoa paloiksi.

5. Paista 250-asteisessa uunissa keskitasolla kymmenisen minuuttia. Kyttää jottei pala.

Se suolaisempi piirakka

Teksti Anu Brask

Gradu-urakka edessä, mutta järki ei riitä ja särki ei maistu? Onneksi on ruokatohtori.

Vaiva:

Aloitan massiivisen gradu-urakan piitkän opiskelutauon jälkeen. Syö särkee, se kasvattaa järkee, joojoo, mutta mitä muuta? Mistä saa älyä ja virkeyttä, jos ei halua vetää ES-övereitä?

Ruokatohtorin diagnoosi:

Kuulostaa vakavalta. Tosin ruokatohtorin keskinkertaisella koulutustaustalla nämä akateemiset ongelmat menevät yli hilseen. Kysymykseen vastaaminen täytyy siis tällä kertaa hoitaa ihan zulupohjalta.

Kertovat, että graduhommat kysyvät lähinnä perslihaksia – toki älykkyydestäkin on apua. Aivot kaipaavat ravintoa siinä missä muutkin elimet, mutta lukulihaksistoa tuskin saa pelkällä ruualla hoidettua. Tosin olen pannut merkille, että takaliston saa kyllä syömällä kasvamaan yllättävänkin helposti.

Mutta miten selvitä kirjoitusurakasta kunnialla ja ilman keripukkia?

Tarjoile aivolle omega kolmosta ja paljon hyviä rasvahappoja. Papujen proteiinit auttavat aivotoimintaa, ja erityisesti punasipulia kannattaa vetää keskittymiskykyyn. Kaalit ovat ajattelun ystäviä ja pinaatti silkkaa poveria!

Täysjyvästä saa energiabuustia, ja omenan antioksidantit edistävät muistin toimintaan. Tai näin ainakin muistan kuulleeni… Tumma suklaa nyt auttaa vaivaan kuin vaivaan, eikä mene vikaan, jos täräyttää alas kitusista kourallisen marjoja ja pähkinöitä päivittäin. Lisää aivoruokalistalle vielä kvinoa, seitan, kasvimaidot ja avocado, niin jo virtaa veri päähän. Niin, ja muista hengittää!

Jos kuitenkin kysyjän keskittymiskyky on samaa luokkaa kuin maaoravalla, käsissä on ongelmallisempi tapaus. Jälkitautina vaanii akuutti laiskuusoireyhtymä tai vielä pahempaa: itsepetos ja harhauttelu. Kenellepä sitä sujuvammin valehtelisi kuin itselleen?

Tässä tapauksessa ravitsemuksella ei tee mitään, vaan on otettava välittömästi järeämmät henkiset niskaperseotteet käyttöön. Poista ympäristöstä KAIKKI VIRIKKEET! Valitettavasti myös ruuanvalmistus saattaa vaarantaa kirjoitusmotivaatiota. Tästä tohtorilla on kylliksi kokemusta.

Kaikki mahdolliset asianhaarat huomioon ottaen laadin silti reseptiksi suhteellisen työlään ruokalajin. Sen voi valmistaa gradu-urakan alkuvaiheessa, kun kaikki muu tekeminen on vaan niin paljon kiinnostavampaa. Puuhastele rauhassa siihen asti, kunnes deadline puskee ahnaasti päälle. Tuolloin tästä piirakasta saat aivoille ravintoa, jos siitä nyt on enää mitään apua.

Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla ottaa. Tsemppiä.

RESEPTI:

Älynväläys

Suolainen piirakka aivojen ravinnoksi (gluteeniton)

Pohja:

2 dl kvinoaa

4 dl kasvislientä

4 rkl pellavansiemenrouhetta

¾ dl vettä

1,5 dl mantelirouhetta

2 rkl ruokaöljyä

Täyte:

3 nyrkinkokoista punasipulia

1 pussi (n.150 g) pakastepinaattia

2 isoa valkosipulin kynttä

1 rkl ruokaöljyä

300 g ruusukaalia

1/2 tl cayenne-pippuria

2 tl kuivattua timjamia

1 tl suolaa

2 dl makeuttamatonta mantelimaitoa

1 dl soijajauhoa

1 rkl dijon-sinappia

10 kpl kirsikkatomaatteja (halkaistuina)

1/2 dl kurpitsansiemeniä

muutama rouhaisu mustapippuria (myllystä, aina!)

1. Keitä kvinoa kasvisliemessä ohjeen mukaan kiinteäksi puuroksi. Kun olet saanut puuron kiehumaan, sekoita veteen pellavansiemenrouhe ja anna turvota reilut kymmenen minuuttia.

2. Sekoita kypsään kvinoapuuroon pellavansiementahna, öljy ja mantelijauhe.

3. Anna pohjan hieman jäähtyä, ja levität se sitten leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan. Esikypsennä pohja 225 asteessa, 25–30 minuuttia uunista riippuen. Anna jäähtyä ennen täyttöä.

4. Pohjan paistuessa valmista täyte. Suikaloi punasipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Ryöppää ruusukaaleja suolavedessä 5 minuuttia. Huuhtele ryöpätyt ruusukaalit kylmässä vedessä. Halkaise jäähtyneet kaalit kahtia.

5. Kuumenna öljy pannussa. Freesaa siinä puna- ja valkosipulit ja nakkaa perään pakastepinaatti. Mausta cayenne-pippurilla, suolalla ja timjamilla.

6. Sekoita kulhossa soijajauho mantelimaitoon ja mausta sinapilla. Lisää sipuli-pinaattiseos.

7. Kaada täyte jäähtyneen piirakkapohjan päälle. Painele ruusukaalipuolikkaat seoksen pinnalle ja koristele halkaistuilla kirsikkatomaateilla ja kurpitsansiemenillä. Ennen kypsennystä rouhi päälle mustapippuria ja valuta pinnalle pieni loraus oliiviöljyä.

8. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa 40–50 min.

Maailmaa pelastamaan

Teksti Anu Brask

Eron jälkeen ei auta muu kuin tähdätä korkealle. Ja syödä suklaakakkua.

Vaiva:

Eron jälkeen mikään ruoka ei oikein maistu. Ennen kokkasimme yhdessä, ja nyt yksin kokkaaminen tuntuu turhauttavalta. Tarvitsen sinkulle sopivan ruokalajin, josta tulee hyvä mieli.

Diagnoosi:

Aivan turha jäädä nälkäisenä reunalle ruikuttamaan. Nyt on keskityttävä tulevaisuuteen. Reseptiksi määrään ruokamission: pelasta maailman syömällä.

Ruokahävikki on hallitustasollakin tunnustettu ongelma. Tutkimuksien mukaan eniten kotikeittiöissä kompostiin nakataan vihanneslaatikon perukoille eksyneitä rehuja, kuivahtanutta leipää ja ruuan tähteitä. Silkkaa typeryyttä, laiskuutta ja mikä nolointa, mielikuvituksen puutetta! Kulje siis etujoukoissa ja vältä hävikkiä. Saat takuuvarmasti hyvän mielen ja kiiltävän haarniskan. Eikä todellakaan turhauta.

Tällä kertaa tohtorin määräyksenä tärähtää viiden täsmävinkin ohjelma. Pienellä vaivalla harjaannut tyhjän kompostin taidoissa ensiluokkaiseksi. Mitä suunnitelmallisemmin pelastat maailmaa, sen järkevämpi ruokataloutesikin on.

1. Luota aisteihin: katso, haista ja maista.

Ja tuossa järjestyksessä! Ei kai kukaan voi olla niin tyhmä, että söisi silmin nähden kuplivaa ruokaa? Pakkauskoot ovat valtavia ja parasta ennen -päiväykset ihan oikeasti vain suuntaa-antavia.

2. Dyykkaa jääkaappisi säännöllisesti.

Hyödynnä ruuantähteet ja opi jälkijalostuksen arvokas taito. Keitetyistä vihanneksista saa kasvispihvejä, ylijääneestä kastikkeesta keitonpohjan ja perunasta mitä vain. Ymmärsitkö?

3. Muista, että pakastin on paras kaverisi.

Lähes kaiken voi pakastaa. Keitetty pasta ja riisi sinkkuannoksina pussiin ja pakkaseen. Juustonkannikat raasteeksi ja pakkaseen. Yrttiruukunjämät silpuksi, pussiin ja pakkaseen. Leivät siivuiksi ja pakkasesta paahtimen kautta ääntä kohti.

4. Ota kuivat leivät käyttöön.

Korppujauhoksi, espanjalaiseen mantelikeittoon, kuorrutteeksi, salattiin, parmesaanin korvikkeeksi pastaan, lämpimiin voikkareihin, suolaisiksi korpuiksi… Kuivahtaneen leivän voi myös pehmittää: laita leivän kanssa muovipussiin puolikas omena tai raaka kuorittu peruna.

5. Elvytä kuukahtavat kasvikset.

Jääveteen ruokalusikallinen etikkaa, ja nahistuneet vihannekset tunniksi likoamaan – voilà. Nuukahtaneet yrtit ja salaatit taas heräävät henkiin, kun ne ensin huuhtelee kylmässä vedessä ja laittaa sitten tunniksi talouspaperiin käärittynä jääkaappiin. Myös pehmentynyt tomaatti kiinteytyy kylmässä vedessä. Ja jos se porkkana onkin vähän laiska, ei se ole syömäkelvoton: keitä ja soseuta.

***

RESEPTI:

Suklaakakku – kyllä – perunalla!

Keitettyä perunaa, 2 isoa / n. 200 g / 3 dl raastettuna

200 g laktoositonta margariinia

1 ½ dl sokeria

1 ½ dl omenasosetta

1 dl siirappia

3 ½ dl vehnäjauhoa

2 tl leivinjauhetta

5 rkl kaakaojauhetta

1. Vatkaa pehmeä margariini ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi.

2. Lisää joukkoon omenasose.

3. Raasta kylmät, kuoritut perunat ohuella terällä.

4. Sekoita taikinamassaan käsin perunaraaste ja siirappi.

5. Yhdistä kuivat aineet. Siivilöi ne taikinaan kahdessa erässä ja nostele tasaiseksi massaksi. Varo sekoittamasta taikinaa liian rajusti, jottei vaivalla vispattu kuohkeus katoa.

6. Levitä taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan (halkaisija n. 23 cm ). Paista uunin alatasolla 175 asteessa noin 30 minuuttia (uunin tehosta riippuen).

7. Tarkista kakun kypsyys pistämällä siihen cocktailtikku. Jos tikun pintaan ei tartu taikinaa, kakku on valmis.

8. Koristele jäähtynyt kakku ripottelemalla pinnalle tomusokeria.

Tämä suklaakakku säilyy jääkaapissa kelmutettuna useita päiviä. Kakun voi myös pakastaa. Eipä kätevää!

Rakkauskilot kuriin

Teksti Anu Brask

Kun rakastuneen kesäkilot tursuavat paidan alta, mielitietylle pitää syöttää kaalia.

Vaiva

Tapasin keväällä elämäni naisen ja olen aivan rakastunut. Olemme nauttineet kesästä, toisistamme sekä hyvästä ruoasta ja juomista. Nyt rakkaus- ja kesäkilot alkavat tursuta paidan alta. Miten pääsen rasvasta eroon?

– Kesämies

Diagnoosi

Syöminen on iloni, siitä kertoo kiloni. Tätä mottoa olen ruokatohtorina onnistuneesti toteuttanut jo vuosia. Keräsin tällä kertaa kysymyksen äärelle apujoukoiksi ryhmän kyökkipsykologeja. Ongelma on selvästikin kiinnostava, ja monia näkökulmia nostettiin esiin.

Jätä se!

Joukon kyyninen siipi lähti ratkomaan tilannetta järkiperustein: kyseessä ei liene sittenkään tosilempi, sillä ”rakkaus laihduttaa”. Fysiikkaa vaativien lemmentekojen kaloreita polttava vaikutus ja rakkauden tuoma tyhjäpäisyyden tila (unohtaa syödä), tekevät sen, että todellisuudessa toisesta täysin hullaantunut yksilö ennemminkin pudottaa, kuin kasvattaa painoindeksiään. Väitettiin.

Luulot pois!

Kun vyön reiät löytävät uudet paikkansa alkuhuuman ja kesärentoilun jälkeen, voit altistaa itsesi ensimmäiselle kunnon kiirastulelle. Jos rohkeus voittaa keskivartaloahdistuksen, ehdota mielitietyllesi yhteistä dieettiä. Se on kuule kovaa kyytiä, kun otetaan ruokakiukulla luulot pois hyvin alkaneelta suhteelta. Rakkaus koetukselle siis hetimiten.

Pätevät leveysasteperustelut ja keväinen ryhtiliike.

Läski lämmittää pakkasella, ja kesää kohti pääsee helposti rantakuntoon.

Rakkausläskit vastaan surukilot.

No, mieti sitä.

Aina voi googlettaa.

”Rasva kehosta luonnonkeinoin: syö manteleita, kaalia, palkokasveja, vihreitä lehtivihanneksia, oliiviöljyä, marjoja…”

Chili kiihdyttää aineenvaihduntaa, kasvikset ovat kevyitä ja geeniperimä vaikuttaa siihen mihin rasva kertyy. Liikuntaa täyttyy harrastaa. Näinhän se on.

Oli miten oli, ruokatohtorin ohje on, että pidä nyt hyvä mies sitä liekkiä yllä! Kas näin varmistat sen, että voit säännölllisesti harjoittaa (ja vieläpä mieluisassa seurassa) sitä maailman hauskinta hyötyliikuntaa. Joten, onnellista rakkautta ja hyvää ruokahalua!

Resepti

KAIKKEEN SOPIVA TOSI HYVÄ, MUTTA SILTI IHANAN KEVYT KAALISALAATTI

Kahdelle toisistaan välittävälle

300 g keräkaalia (noin ½ litraa suikaloituna)

1 tl suolaa

ripaus sokeria

1 dl (beluga)linssejä

7 dl vettä linssien keittämiseen

Kastike:

1 dl kuivalla pannulla paahdettuja manteleita

1 dl (tuorepuristettua) omenamehua

2 rkl oliiviöljyä

2 rkl silputtua persiljaa

pieni valkosipulinkynsi

tuoretta chiliä maun mukaan

mustapippuria (aina) myllystä

1. Ripottele suikaloidun kaalin päälle suolaa ja sokeria. Puristele kaalia käsin oikein tunteella, niin että lähes vaivaat siitä mehut pihalle.

2. Kun kaali mehustuu, huutele linssit ja keitä noin 20 minuuttia. Varo mössöä, tavoittele kypsää linssiä pienellä purutuntumalla.

3. Paahda mantelit, silppua persilja ja ja täräytä aineksista kastike sauvasoittimella tai vastaavalla tasaiseksi soosiksi.

4. Yhdistä mehustunut kaali, kypsät linssit ja soosi, ja anna maustua viileässä vähintään parikymmentä minuuttia.

5. Lisää salaattiin rakkaasi lempivihanneksia mielin määrin. Mieluiselle mieluista. Mikään ei myöskään estä tarjoilemasta salaattia lämpimien lisukkeena.

Porvarit pöytään

Teksti Anu Brask

Jäähdytä tillinsnapsi & pidä suvullesi vegaaniset rapukestit, niin et kuole yksin.

Vaiva:

Tohtori, miten saan porvarit heltymään? Olen suvusta, jossa kaikki mikä liikkuu tapetaan ja syödään. Olen itse ituhippi-vegaani. Haluaisin järjestää sukulaisilleni rapukestit omaan tapaani – ilman rapuja.

Millaisen menun tarjoan, etteivät he neljännen snapsin jälkeen ala vittuilla ruokavammaisuudesta ja karkaa humalassa taksilla Savoyhin?

Ruokatohtorin diagnoosi:

Voi voi. Näkisin, että käsillä on orastava keski-iän kriisi. Nuoruuden vastaanpokkuroinnin ajat alkavat olla ohi, kun elämänvirta pyöristää kulmia. Veikkaan, että vielä kymmenen vuotta sitten suunnittelit jonkin sortin attentaattia porvarisukulaisten akvaviitinhuuruisiin kekkereihin. Kenties yön hämyssä kahlasit kesäpaikan joenuomia vapauttelemassa rapuja merroista.

Mutta niin se vaan iskee vastavirrassakin, rajusti lähestyvä elämän ehtoopuoli. Kukapa tahtoisi kuolla yksin?

Kyse on valinnoista.

Jos päätät pitäytyä tiukasti linjassasi, netistä löytyy sellainenkin ihme kuin vegaaninen rapu. Jättäisin ne nyt kuitenkin suosiolla tilaamatta. Miksi kaivaa verta nenästään?

Voit myös yrittää psykologista harhautusta. Mieti, mikä olisi suvullesi se kaikkein pahin skenaario, ja lähde siitä. Ilmoita esimerkiksi heti ensimmäisen snapsilaulun jälkeen uudesta homoseksuaaleja vilisevästä polyamorisesta suhteestasi. Kenties järkytykseltään porvari huomaamatta imee tofuliemet palkopavuista luullen niitä ravun koiviksi.

Voit vaihteeksi kokeilla tulla myös puolitiehen vastaan, mutta pidä huoli siitä, etteivät pinttyneet ennakkoluulot viherpiiperöpöperöistä syvene. Vittuilusta huolimatta kaikilla on paljon parempi mieli, jos ruoka on edes kelvollista.

Perunalla se täyttyy porvarinkin vatsa, ja tällä tillipestoreseptillä on todistetusti lihansyöjien keskuudessa saatu aikaan ihmeitä. Vaikken yleensä suosittele ruokaimitaatioita, on myönnettävä, että merilevä saattaa viedä makunystyröitä lähelle merellistä tunnelmaa. Munakoiso taas on sen verran lihaisaa kamaa, että menkööt nyt ravusta.

Panosta valaisuun ja koristeluun. Ja muista VIINAT!

Kiitokseksi kohteliaisuuskäynnistä varaa jo valmiiksi pöytä kelpo ravintolasta, ja hoida tilataksi hyvissä ajoin paikalle.

Pyrstölle (tai suippopaprikalle)!

Reseptit:

Kahdeksalle sivistyneesti annostelevalle porvarille.

Tillipesto-perunasalaatti

Pesto:

1 nippu tilliä (n.3 dl) 


2 valkosipulinkynttä 


1 dl suolattuja maapähkinöitä

1 ½- 2 dl oliiviöljyä 


(suolaa)

1. Yhdistä tehosekoittimessa tilli, pähkinät ja valkosipulit. Myös sauvasekoitin sopii oivallisesti peston valmistamiseen.

2. Soseuta ja lisää öljyä ohuena nauhana, kunnes pesto on tahnamaista. Mausta tarvittaessa suolalla.

Perunasalaatti:

n. 1 kg uusia perunoita


2 punasipulia 


50 g kapriksia 


2 dl tillipestoa 


rouhittua mustapippuria 


suolaa 


oliiviöljyä 


(muutamia isoja varrellisia kapriksia koristeeksi)

1. Höyrytä tai keitä pestyt perunat. Huuhtele kuumat perunat juoksevan kylmän veden alla niin, että ne hieman jäähtyvät.

2. Pilko perunat suupaloiksi ja kumoa isoon kulhoon. Lisää pieneksi kuutioitu punasipuli ja kaprikset.

3. Sekoita lopuksi joukkoon tillipestoa. Pestoa saa olla niin paljon, että perunat peittyvät kauttaaltaan, ja salaatti saa kauniin vihreän värin. Mausta mustapippurilla ja suolalla.

4. Tarkista maku ennen tarjoilua ja lorauta joukkoon vielä hieman hyvää oliiviöljyä. Koristele varrellisilla kapriksilla ja muutamalla tillinoksalla.

Vinkki: Juuri valmistetun perunasalaatin on hyvä maistua alkuun vähän liian suolaiselta. Anna vetäytyä viileässä muutama tunti, näin suolaisuus ja muut maut tasoittuvat.

Friteeratut merilevä-munakoiso-kuorukat

1 iso munakoiso (n. 300 g)

1 rkl suolaa

2 rkl ruokaöljyä (+ friteeraukseen noin 5 dl)

5 paahdettua merilevä-levyä (yakinoria)

reilu kourallinen ruohosipulia

1 valkosipulinkynsi

mustapippuria

(suolaa)

n. 1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

n. 1 dl vettä

1. Kuori munakoiso ja pilko ohuiksi suikaleiksi. Hikoiluta suolalla viitisen minuuttia, purista neste pois.

2. Kuumenna öljy paistinpannussa. Paista munakoisoja keskilämmöllä, kunnes ne pehmenevät (n. 10 minuuttia). Siirrä kulhoon.

3. Lisää murustettu merilevä, hienonnettu ruohosipuli, murskattu valkosipuli ja mustapippuri. Sekoita hyvin. Lisää tarvittaessa suolaa. Lisää jauhot ja leivinjauhe.

4. Sekoita joukkoon vesi muutamassa erässä niin, että aineksista muodostuu paksuhko taikina, joka muistuttaa pannaritaikinaa.

5. Anna vetäytyä viileässä tunti tai pari.

6. Friteerausta varten kaada paksupohjaiseen kattilaan n. 10 cm ruokaöljyä ja kuumenna. Testaa öljyn lämpötila, sen tulisi olla noin 180 astetta

7. Lusikoi varovasti kuumaan öljyyn teelusikan kokoisia taikinapaloja. Hommaa helpotta, jos operoit kahdella lusikalla. Älä missään nimessä kasta lusikaa välillä veteen, vaikka taikina tarttuisikin siihen kiinni. Pikkuhiljaa paloja paistellessa lusikka öljyyntyy ja taikinapalleroiden friteeraaminen helpottuu.

8. Uppopaista paloja noin 4 minuuttia, kääntele tarvittaessa. Valuta talouspaperilla ennen tarjoilua.

Tillisnapsi

Pöytäviinaa pullo (tai useampi, riippuu suvun koosta) 2 kruunutilliä tai tillinoksia

1. Kaada viina määränsä vetoiseen lasitölkkiin. Lisää kruunutilli tai pari.

2. Anna maustua korkeintaan kolme vuorokautta: maista vuorokauden kulutta ja käytä omaa harkintaa siitä, kuinka tillisen snapsin haluat.

3. Suodata snapsi suodatinpaperin läpi ja kaada tarjoilupullon. Lisää pulloon tillikukinto ja jäähdytä pakastimessa hyvin kylmäksi ennen tarjoilua.

Vinkki: Tillisnapsi kannatta nauttia melko sutjakkaasti, sillä snapsin maku saattaa muuttua ajan mittaan hieman tunkkaiseksi.

Yöpuuhaa unettomille

Teksti Anu Brask

Mitä tehdä kesän valoisina tunteina, kun uni ei tule eikä pössyttelykään auta?

Vaiva:

Tohtori, auta! En saa silmiä kiinni. Aina kesän valoisimpana ja talven pimeimpänä aikana kärsin unettomuudesta. Saatan valvoa vuorokaudessa 18–19 tuntia. Unettomuuskausi kestää noin viikon tai kaksi.

Mitä sellaista ruokaa kannattaisi syödä, josta saa voimaa jaksaa työpäivät muutaman tunnin unilla ja jota voi syödä yölläkin? Aina parempi, jos keksit jotakin, joka rauhoittaa illalla ja vie tajun. Menen tötsyistäkin liian pihalle, joten spacecake ei käy.

Ruoka saa olla vaikka kuinka epäterveellistä, kunhan se saa aivot off-asentoon. Ja vaikka uni ei tulisikaan, unettomuus vie paljon energiaa ja muutama lisäkilo on hyvä syy aloittaa taas lenkkeily, kun tilanne normalisoituu.

Diagnoosi:

Oli mennä ruokatohtorillakin yöunet tätä dilemmaa pähkäillessä. Unettomuus on tosiaan laajalti tunnistettu ja monia kanssaeläjiä piinaava vaiva.

Keittiöpsykologin perstuntumalla vaikuttaa siltä, että nyt on syytä keskittyä aivojen huijaamiseen: panosta siihen, että buustaat kehosi serotoniinin tuotantoa. Tätä mielihyvähormonia tarvitset mielen rauhoittamiseen ja sen suloisen unen tuloon. Tryptofaanipitoiset ruoka-aineet ovat tässä hormonituotantoketjussa avainasemassa. (Tai se, että hakeudut tällaisen lekurijargonin äärelle: aivot puutuvat taatusti, ajatus ei kulje, ja jo pian silmäkin luppasee.)

Surauttele siis trendikkäästi tryptofaanipitoinen vihersmothie selleristä, lehtisalaateista, avokadosta, pähkinöistä ja kurpitsansiemenistä yön pimeinä (tai valoisina) tunteina, kun uni ei tule ja aikaa on. Näin varmistat, ettei naapurissakaan nukuta.

Unta edistäväksi iltapalaksi suositellaan myös hitaita hiilihydraatteja sisältäviä ruokia, erityisesti täysjyvätuotteita ja tummaa riisiä. Kaura ja mantelit toimivat rauhokkeina ja banaani täräyttää tainnuttavasti suoraan tajuntaan.

Jos uni ei vieläkään tule, on aivan turha tuijotella ahdistuneena kattoon. Käännä unettomuutesi voitoksi, sillä kaikki valveilla haahuilu on tehokasta puuhasteluaikaa.

Tässä sinulle yöllinen pelmeniprojekti. Pelmenien valmistaminen on monivaiheista, eli voit rytmittää projektin kulloisenkin unettomuuskautesi mukaan: yhtenä yönä valmistat taikinan, toisena täytteen ja kolmantena näpertelet itse pelmenit. Tiiviisti pussitettuna keittämättömät pelmenit säilyvät jääkaapissa monta päivää ja pakastimessa kuukausitolkulla. Kesän ehdoton täyteaines on nokkonen. Univaivaisille suositellaan kevyttä liikuntaa ennen maate menoa. Aloita siis itsehoito etsimällä lähin nokkospaikka, vedä kumihanskat käteen ja kerää kassillinen herkullisia viholaisia. Mitä pidemmällä kesää ollaan, sen ylempiä osia nokkosesta kannattaa käyttää.

Nokkosessa on niin paljon ylivoimaista vitaliteettia, että lounaalla nautituilla pelmeneillä jaksaa uuteen levottomaan yöhön saakka.

Kaamosajan valvomisiin kannattaa varautua jo syksyllä: kanervan kukat toimivat teeksi haudutettuna oivallisesti unenhoukuttimena. Yhdistä vielä kaveriksi sitruunamelissaa, kamomillaa ja ryyditä hunajalla.

Ja muista villasukat, kesät talvet!

Resepti: Unettoman nokkospelmenit

n. 40 kpl

Taikina:

4 dl (täysjyvä)vehnäjauhoja

1 kananmuna tai 2 rkl soijajauhoja

1 dl vettä

1 tl suolaa

Täyte:

2 rkl valinnaista rasvaa

1 iso sipuli

5 l tuoretta nokkosta (tai 5 dl ryöpättyä)

1 dl rouhittuja saksanpähkinöitä

ripaus muskottia

1–2 tl suolaa

mustapippuria

Tarjoiluun:

smetanaa (tai soijajugurtti-vegaanimajoneesiseos)

Ensimmäinen yö, taikina.

1. Suolaa jauhot. Sekoita kupissa kananmuna tai soijajauho ja vesi. Yhdistä ainekset ja vaivaa taikina napakaksi palloksi.

2. Kelmuta taikina, anna seisoa jääkaapissa ainakin tunti.

Toinen yö, täyte.

1. Huuhtele nokkoset hyvin ja ryöppää ne muutaman minuutin ajan runsaassa vedessä. Siivilöi, huuhtele nopeasti kylmällä vedellä ja purista ylimääräinen vesi pois.

Huom! Säästä ryöppäysvesi ja käytä se jäähtyneenä huonekasveille ravinteeksi tai hiuksillesi huuhteluvedeksi.

2. Paahda kuivalla pannulla saksanpähkinärouhe ja siirrä sivuun. Kuumenna rasva ja ruskista hienonnettu sipuli, lisää pannulle ryöpätyt nokkoset ja paista hetki. Jos täyte vaikuttaa kuivalta, lisää joukkoon tilkka vettä ja sekoita.

3. Mausta ripauksella muskottipähkinää, rouhaisulla mustapippuria ja suolaa. Lisää lopuksi paahdetut pähkinät.

4. Jäähdytä täyte ennen pelmenien valmistamista.

Kolmas yö, täyttäminen.

1. Kaulitse taikina ohueksi. Ota taikinalevystä muotilla tai lasilla noin 5 cm:n pyörylöitä.

2. Nosta nokare täytettä pyörylälle. Taita puolikuuksi ja painele reunat kiinni. Taivuta pelmeni ”korvaksi” nipistämällä puolikuun päät yhteen.

3. Keitä valmiita pelmeneitä runsaassa suolatussa vedessä noin 10 minuuttia tai kunnes ne nousevat pintaan.

4. Tarjoile smetanan tai soijajugurtti-vegaanimajoneesiseoksen kera.

Laiskan vappu

Teksti Anu Brask

Unohda vappupiknik, kokkaa jatkoille.

Vaiva:

“En ole valmistautujatyyppiä. Siksi minulla on vuodesta toiseen sama vappuongelma: herään vappupäivänä päänsärkyyn ja alan vaivalloisesti keittää perunasalaattiin perunoita. Siinä vaiheessa kun vihdoin pääsen liikkeelle sekä vappumarssi, Kaivarin porvareiden superbrunssit että Alppipuiston hippimenot ovat jo hiipuneet.

Mitä sellaista piknikruokaa ehtisi laittaa vielä vappupäivänä, johon ei menisi koko päivä? Vai pitääkö luovuttaa ja ostaa patonkia, juustoa ja valmiita naksuja? Ja koska vappu on vain kerran vuodessa, ruoan olisi hyvä olla sellainen, jota jaksaa muutenkin piknikillä syödä.

P.S. En pidä punajuuresta ja olen allerginen sitruunaruoholle.

Diagnoosi:

Sinulla niin sanottu höpsismi-syndroona. Tahdostasi huolimatta sielusi ei taivu suunnitteluun ja esivalmisteluihin, vaan elät kynsin ja hampain kiinni hetkessä.

Jos laatisin tähän muutaman näppärän piknik-reseptin, tuhlaisin vain aikaani, sillä unohtaisit kuitenkin käydä edellisenä päivänä kaupassa. Eikö niin? Sitä paitsi, parhaat piknin-tarjoilut valmistetaan organisoidusti pitkin vappuviikkoa. Pienellä näkökulmamuutoksella ongelmasi on ratkaistu: hoida itsesi superbrunssien äärelle ja lupaa oravannahkana illalla jatkoruoat.

Lääkkeeksi tarjoan niin vaivatonta pataruokaa, ettei sinun tarvitse olla edes paikalle sen valmistuessa.

Tähän reseptiin voit käyttää mitä tahansa kuivattuja papuja, niitä arvatenkin kaapistasi löytyy. Samoin voit kätevästi tyhjentää vihanneslaatikon, sillä tässä kirjatut rehut ovat vain suuntaa antavia. Myös makumaailma on modattavissa maustehyllysi valikoiman mukaan. Noudata vain reseptin papu-neste-suhdetta ja ruoan valmistusmetodia.

Alkossahan olet varmasti muistanut käydä, joten jätä viini tai kaksi padan kaveriksi.

Resepti

Pavuista pataa vaivatta (ja liottamatta)

Kymmenen hengen jatkoille

4 dl kuivattuja papuja

1 l kuumaa vettä papujen keittämiseen

1 iso sipuli

3 pulleaa valkosipulin kynttä

(1 tuore chili tai maun mukaan)

4–5 (500 g) kiinteää perunaa

2 isoa porkkanaa

2 omenaa

2 rkl öljyä

1 rkl currya

1 l vettä / kasvislientä

Tarjoiluun:

suolaa ja mustapippuria

sitruunamehua

tuoreita yrttejä (persilja/korianteri/tilli ym.)

1. Huuhtele pavut juoksevan veden alla, seulo liat ja ruhjoontuneet yksilöt. Keitä vesi. Laita pavut kattilaan ja kaada päälle kuuma vesi. Anna kiehua 10 minuuttia. Jos pinnalle muodostuu vaahtoa, kuori se pois.

2. Nosta papukattila liedeltä, sulje kannella ja anna papujen seistä keitinvedessään tunti.

Kuori odotellessa vihannekset. Puolita isot perunat, pienet voi jättää kokonaisiksi. Pätki porkkanat ja lohko omenat reiluiksi paloiksi. (Käy suihkussa.)

3. Väännä uuni 250 asteeseen. Valuta ja huuhtele pavut.

4. Kuumenna öljy vähintään kahden litran uunipadassa. Jos uunivuoka ei ole liedenkestävä, käytä paistinpannua.

5. Kuullota sipulikuutiot, valkosipulit ja pilkottu chili. Lisää porkkanat, perunat ja curry. Freesaa nopeasti ja kippaa pavut mukaan. Kaada päälle vettä/kasvislientä niin, että nestettä on papujen päällä pari–kolme senttiä. Kiehauta.

6. Nosta vuoka kuumaan uuniin. Laske uunin lämpötila noin 100 asteeseen reilun viiden minuutin kulutta.

7. Hauduta pataa 5–10 tuntia. (Lähde vappurientoihin.)

8. Ennen ruokailua lisää suolaa ja mustapippuria maun mukaan. Viimeistele pata vielä lorauksella sitruunamehua ja kourallisella valinnaisia yrttejä. Oheen leipää.