Yhteinen päiväkotimme

Suomessa päiväkotiosuuskuntia on vain kourallinen, Ruotsissa yli tuhat.

Pupulan perhekeskusosuuskunta sai alkunsa ongelmasta. 1990-luvulla Karkkilan kaupunki horjui konkurssin partaalla ja Pupulan päiväkoti päätyi leikkauslistalle. Päiväkotilasten vanhemmat heräsivät taisteluun. He ehdottivat kaupungille toiminnan ottamista omiin nimiinsä. Kaupunki taas sitoutuisi toimintaan pitkällä sopimuksella. Näin tehtiin.

Vastuu toiminnan arjesta on palkatulla henkilökunnalla. Vanhemmista koottu hallitus tekee suuremmat linjaukset.
Pupula on solminut hoitosopimuksia myös naapurikuntien kanssa. Vanhemmat maksavat hoidosta parikymppiä kunnallista vaihtoehtoa enemmän. Lisäksi he osallistuvat talkoisiin ja retkien järjestelyyn.

Suomessa on vain muutamia vanhempien tai työntekijöiden omistamia päiväkotiosuuskuntia. Onnistuneita esimerkkejä yhdistää se, että yhteistyö kuntien kanssa toimii hyvin.

Ruotsissa vanhempien omistamia päiväkoteja on yli tuhat, aihetta väitöskirjassaan tutkinut Antti Miettinen arvioi. Päiväkotiosuuskunnat yleistyivät 1990-luvulla, kun päiväkotipaikoista oli pulaa ja vanhempien tai työntekijöiden omistamille päiväkodeille alettiin myöntää kunnallista rahoitusta.

Miettisen mukaan on merkittävää, että päiväkotiosuuskunnat yleistyivät Ruotsissa sekä vasemmiston että oikeiston johtamissa kunnissa. Keskeistä oli halu saada välttämätön palvelu läheltä, ei niinkään ideologia.

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan vanhempien omistamissa päiväkotiosuuskunnissa vanhemmat osallistuvat niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin poliittisestikin enemmän päiväkodin toimintaan kuin muissa hallintamalleissa.

Vanhempien omistamissa osuuskunnissa lähes 90 prosenttia vanhemmista koki, että heillä on paljon vaikutusvaltaa. Yksityisissä voittoa tavoittelevissa päiväkodeissa vain 13 prosenttia vanhemmista koki voivansa vaikuttaa, ja lähes 60 prosenttia kaipasi lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia.

____________________

Lainsäädäntö eka

Professori emerita Briitta Koskiaho näkee vanhempien perustamissa päiväkotiosuuskunnissa yhteyksiä Britannian Big Society -ohjelmaan.
”Britanniassa on tavoitteena julkisen sektorin alasajo ja toimivallan siirtäminen vapaaehtoisille ryhmille ja yhteiskunnallisille yrityksille. Valta ja vastuu halutaan siirtää kansalle”, Koskiaho sanoo.

Yhteiskunnallisilla yrityksillä tarkoitetaan yrityksiä, joiden tavoitteena on laajemman yhteisen hyvän tuottaminen. Voitosta suurin osa sijoitetaan tämän tavoitteen edistämiseen.

Myös Suomessa leikataan julkisia menoja. Taustalla ei kuitenkaan tunnu olevan laaja-alaista poliittista ohjelmaa, joka määrittelisi kehityksen suunnan.

”Tämä on periaatteellinen kysymys. Jos Suomessa halutaan edetä kansalaisten omistamien palvelujen suuntaan, myös meillä tarvitaan laaja kansalaiskeskustelu ja laki yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä”, Koskiaho sanoo.

Hanna Moilanen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *