Ydinvoiman säteilevä perintö

Ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama alfasäteily on yllättäen kolminkertaistunut.

TŠERNOBYLIN ydinvoimaonnettomuudesta on lähes 20 vuotta, mutta sen jälkeensä jättämä radioaktiivinen laskeuma tekee edelleen kiusaa.

Suomeen satoi onnettomuuden seurauksena radioaktiivisia cesium-134 ja cesium-137-isotooppeja, joita erityisesti sienet ja isot petokalat imuroivat ympäristöstään ikävän tehokkaasti. Nopeasti hajoava cesium-134 on jo käytännössä hävinnyt. Cesium-137:n puoliintumisaika on kuitenkin 30 vuotta ja siitä on kadonnut vasta noin kolmasosa.

SUOMEN METSIIN JA JÄRVIIN tipahdellut laskeuma on jakautunut erittäin epätasaisesti. Keski-Suomen pahimmin saastuneilla paikoilla sienissä voi edelleen olla 6 000–7 000 becquerelin verran radioaktiivisuutta kiloa kohti, toisin paikoin määrä on vain kymmeniä becquerelejä. Lapista Tšernobylin cesiumia ei löydy juuri lainkaan.

Radioaktiivinen cesium-137 tuottaa kahdenlaista säteilyä: betaa ja gammaa. Betasäteily on elektroneja, pieniä ja kevyitä negatiivisen sähkövarauksen omaavia hiukkasia. Gammasäteet puolestaan ovat hyvin suurienergistä sähkömagneettista säteilyä. Cesium on ihmiselle vaarallista ennen kaikkea gammasäteilyn takia.

Monet tutkijat pitävät kuitenkin neutronisäteilyn ohella kaikkein vaarallisimpana radioaktiivisen säteilyn muotona niin sanottuja alfahiukkasia. Alfahiukkaset koostuvat kahdesta neutronista ja kahdesta protonista. Niiden läpäisykyky on hyvin heikko, mutta ne ovat vaarallisia, jos ne päätyvät keuhkoihin tai niiden kautta muihin säteilylle erityisen herkkiin sisäelimiin.

Esimerkiksi pelätty radon surmaa juuri keuhkoissa vapautuvien alfahiukkasten välityksellä. Radonin on arvioitu Yhdysvalloissa tappavan keuhkosyöpään vuosittain noin 20 000 ja Suomessa noin 200 ihmistä. Ravinnon mukana elimistöön joutuvat alfaa säteilevät hiukkaset eivät näytä olevan yhtä vaarallisia kuin keuhkoihin hengitetyt partikkelit.

TŠERNOBYLIN BETA- ja gammasäteily heikkenevät pikkuhiljaa, mutta onnettomuudesta johtuva alfasäteily on samanaikaisesti yllättäen kolminkertaistunut. Tämä venäläisten tutkijoiden uusi havainto liittyy siihen, että onnettomuudessa ympäristöön vapautunut plutonium-241 hajoaa amerikium-241-isotoopiksi, joka on voimakas alfasäteilijä. Tšernobylin laskeuman alfasäteily on uusien laskelmien mukaan vuoteen 2276 asti yli kaksi kertaa voimakkaampaa kuin välittömästi onnettomuuden jälkeen.

Plutoniumia levisi Tšernobylin ympäristöön paljon vähemmän kuin cesiumia. Becquereleinä eli radioaktiivisten hajoamisten lukumäärinä laskettuna cesiumlaskeuma säteilee edelleen 50 kertaa voimakkaammin kuin plutonium- ja amerikiumlaskeuma, tosin gamma- ja betasäteilyn eikä alfasäteilyn muodossa.

Valko-Venäjällä on kuitenkin noin 3 700 neliökilometrin verran erikokoisia maa-aloja, joille satoi plutoniumia 14–70 kertaa maan keskiarvoa enemmän. Näillä alueilla voimistuva alfasäteily saattaa olla todellinen riski erityisesti sieniä ja metsämarjoja syöville ihmisille.

Tutkijat ovat myös olleet huolissaan siitä, mitä tapahtuu, jos metsäpalo pyyhkäisee plutoniumin ja amerikiumin pahasti saastuttamien maa-alueiden yli. Tällöin miljoonat ihmiset voisivat hengittää keuhkoihinsa palon ilmaan nostamia vaarallisia pienhiukkasia.

SÄTEILY JA SIENET

EU:N SUOSITUS ON, että sieniä ei pitäisi syödä, jos niissä on yli 600 becquereliä radioaktiivisuutta kiloa kohti. Eli EU:n mielestä Suomen sienet kelpaisivat pahimmin saastuneilla paikoilla syötäviksi vasta noin 120 vuoden päästä. Valinta ei ole yksinkertainen, sillä sienet ovat muutoin erittäin terveellistä ja suositeltavaa ravintoa. Ne poistavat elimistöstä pahanlaatuista kolesterolia ja sisältävät lisäksi hyvänlaatuisia rasvahappoja ja arvokkaita hivenaineita. Koska cesium liukenee tehokkaasti veteen, ryöppäämällä sienet on mahdollista poistaa 70–80 prosenttia radioaktiivisuudesta, kahdella keittämisellä jopa 90 prosenttia.

Risto Isomäki

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu