Vukin toinen kerta

Vuk on artisti, jonka ihanaa musiikkia ei voi lokeroida.

”Vaistonvaraisuus on kyllä tärkeää, samoin herkkä korva, uteliaisuus, rehellisyys, kommunikatiivisuus ja rakkaus musiikkiin. Jääräpäisyydestäkään ei ole haittaa. Hedelmistään puu tunnetaan”, Vuk kuvailee muusikon tärkeimpiä ominaisuuksia.

Vukin oma hedelmä, The Plains -levy ilmestyi vihdoin. Sen piti ilmestyä jo vuonna 2007. Silloin haastattelin Vukia Voimaan ja olin vaikuttunut laulaja-kosketinsoittaja-lauluntekijän kyvystä ilmaista itseään kesyttömällä tavalla. Levyn kahden vuoden kypsyttely johtui levy-yhtiön kaatumisesta. Tälle toisella levy-yhtiöllä julkaistulle levylle Vuk lauloi leadit uusiksi ja se miksattiin uudelleen.

Vuk on yhä ja erityisesti nyt yksi ehdottoman ilahduttavalla tavalla omalaatuisimmista musiikintekijöistä, jonka tiedän.

The Plains on kaunis levy. Sen ekstaattisuuteen uppoaa, kun haitarit soivat kaihoisasti. Sen pop tanssittaa, vaikkakin hieman nyrjähtäneellä tavalla.

Levyn monikerroksisuutta on kehuttu ja yhdyn ylistäjien kuoroon.

”Välillä tulee joistakin arvioista hitusen väärin ymmärretty olo, mutta siltä ei varmaan voi kokeellisena muusikkona välttyä. Parhaalta palaute tuntuu silloin, kun tuntuu, että juttuni juju on ymmärretty. Olin toki levyä äänittäessäni tietoinen, että sen soinnista tulee täyteen sovitettu ja rönsyilevä. Se vaan oli silloin se äänimaailma, joka kiinnosti, ja se riski piti ottaa. Halusin kokeilla, kuinka pitkälle siivet kantaisivat sellaisessa orkestraalisuudessa”, Vuk toteaa. ”Ei kaduta ollenkaan.”

Vuk käyttää kiehtovia soittimia ja lauluääntä kuten jotain muinaista mystistä soitinta. Lista levyllä käytetyistä soittimista on hämmentävä: normaalien kitaroiden ja rumpujen lisäksi mukana on puhallinsoittimia ja pillejä, urkuharmoni, haitari, ksylofoni, theremin, kantele, kalimba ja munniharppu, monien muiden muassa. Näiden soittimien lisäksi Vuk saa sielun väräjämään.

”Aika näyttää, mihin tie vie. Tärkeintä on, ettei jää tarpomaan paikoilleen ja että säilyttää musiikin yllätysmomentin. Olen viime aikoina ollut innoissani The Plainsin biisien livesoundista, joka syntyy urkujen, ihmisäänten, autoharpun ja perkussioiden yhteissoinnista. Se on erilainen, kuin levyllä, ja luulen, että seuraavasta levystä tulee samalla tavalla pelkistetympi, harkituilla lisämausteilla”, Vuk kertoo.

Seuraavalle levylle hän pyrkii luomaan rikasta ja monisävyistä sointia, mutta tällä kertaa mahdollsimman harvoilla elementeillä.

”Toivon myös, että vaikutteeni sulautuvat tulevaisuudessa yhä saumattomammin omaksi soinnikseen, niin että biiseissä olisi vähemmän suoria viittauksia tiettyihin, identifioitavissa oleviin musiikillisiin tyylilajeihin.”

Vuk: The Plains. Johanna Kustannus 2009.

Vuk keikalla: 3.7. Helsingin Tavastialla, myös The Dodos, 9.7. Tampereella Dog’s Homessa, myös Puumaja, 16.8. Helsingissä Flow Festivalissa & 5.9. Tampereella Monster’s of Pop -festivaalilla.

Hannele Huhtala

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu