Voima testaa biopolttoaineet

Laatutietoiselle kuluttajalle on nykyisin tarjolla liikennepolttoaineeksi muutakin kuin vanhanaikaisia ja fossiilisia vaihtoehtoja.

Laatutietoiselle kuluttajalle on nykyisin tarjolla liikennepolttoaineeksi muutakin kuin vanhanaikaisia ja fossiilisia vaihtoehtoja.

Keskustelussa fossiilisten ja muiden uusiutumattomien polttoaineiden korvaamisesta uusiutuvilla unohtuu usein, että kaikki uusiutumattomat energianlähteet loppuvat joskus. Uusiutuvat ovat ainoa kestävä ratkaisu.

Alkoholi

Kaksi alkoholiyhdistettä soveltuu varsin vaivatta liikennepolttoaineiksi. Näistä toinen, metyylialkoholi eli metanoli, valmistetaan nykyisin lähinnä fossiilisista polttoaineista.

Etyylialkoholi eli juotavan sorttinen etanoli on sitä vastoin hyvin monipuolinen tuote sekä käyttönsä että lähteidensä suhteen. Etyylialkoholia voidaan käyttää muutoksitta kaikissa nykyisissä bensiinimoottorisissa autoissa bensiinin joukossa kymmenen prosentin pitoisuuteen asti.

Ruotsissa rakennettu E85-järjestelmä perustuu polttoaineelle, jossa on 85 prosenttia alkoholia ja loput bensiiniä. Auton moottorin on oltava erityisesti rakennettu käyttämään tätä cocktailia. E85-auto käy kaikilla seossuhteilla, myös pelkällä bensiinillä, joten se on helppokäyttöinen.

Etanolin etu on myös se, että sitä voi tuottaa uusiutuvista raaka-aineista lukuisilla eri tavoilla. Paras energiasaanto saadaan tällä hetkellä sokeriruo’osta, siinä etanoli sisältää kahdeksan kertaa enemmän energiaa kuin tuottamiseen on kulunut.

Viime vuoden alkupuolella E85:n käyttö Ruotsissa kaksinkertaistui. Naapurimaassa lisätään myös kaikkeen 95-oktaaniseen bensiiniin viisi prosenttia etanolia niin että maan vuosikulutus on tällä hetkellä 300 miljoonaa litraa, josta noin 80 prosenttia tuodaan Brasiliasta.

Ruotsissa on kaksi kotimaista tuottajaa, joista toinen valmistaa etanolia viljasta, toinen paperiteollisuuden sivutuotteista. Ruotsin arvellaan pitkällä aikavälillä pääsevän omavaraiseen etanolintuotantoon.

Neljä tähteä.

Kasviöljy ja biodiesel

Rudolf Diesel suunnitteli alun perin moottorinsa toimimaan kasviöljyillä. Nykyiset dieselmoottorit on suunniteltu fossiiliselle dieselpolttoaineelle. Kasviöljy on muunnettava biodieseliksi ennen kuin sitä voi käyttää tavallisessa dieselhenkilöautossa.

Dieselmoottorin voi myös rakentaa soveltuvaksi muuntamattomien kasviöljyjen käyttöön.

Kasviöljyn muuntaminen biodieseliksi ei ole erityisen monimutkaista. Sen voi tehdä onnistuneesti pienyksiköissä, kukin vaikkapa kotonaan. Tavallista on kerätä käytettyä paistoöljyä hampurilaisravintoloilta ja muuntaa se biodieseliksi omaa ajoneuvoa varten.

Euroopan merkittävin biodieselin käyttäjämaa on Saksa. Siellä biodieseliä voi tankata noin 2000 polttoaineasemalta. Biodieseliä myytiin vuonna 2004 noin 1,2 miljoonaa tonnia. Määrä oli nelisen prosenttia kaikesta dieselpolttoaineesta. Kulutus kasvaa kiivaasti. Saksassa biodieseliä tuotetaan rapsistä ja kierrätyskasviöljyistä.

Etanolin ja biodieselin laajamittaiseen käyttöön liittyy huoli viljelymaan hankinnasta ja käytöstä. Jos energiatuotantoon otetaan alueita, jotka eivät ole olleet maatalousmaata, on huoli ympäristövaikutuksista aiheellinen.

Toisaalta vaikutus on pieni, mikäli biodieselin tuotantoon käytetään alueita, joilla on jo aiemmin viljelty kasveja eläinrehuksi. Öljykasvin proteiini nimittäin erotetaan prosessissa joka tapauksessa eläintenrehuksi.

Neljä tähteä.

Biokaasu

Ehkä houkuttavin uusiutuva ajoneuvopolttoaine on biokaasu. Biokaasua syntyy eloperäisen aineksen hajotessa. Raaka-aine on tyypillisesti jätettä, jonka käsittelyn yhteydessä kaasua syntyy.

Yksi biokaasulähde ovat kaatopaikat. eu:n määräykset vaativat suuria kaatopaikkoja ottamaan talteen kaatopaikkakaasut ja polttamaan ne, jotta metaania ei pääsisi ilmakehään.

Lanta on hyvä biokaasun lähde. Lannasta saadaan mädättämällä biokaasua ja samalla se muuttuu paremmaksi ja hajuttomammaksi lannoitteeksi. On laskettu, että yhden lehmän vuodessa tuottamasta lannasta saadulla metaanilla ajaa 4000 kilometria. Suomessa olisi käytännöllistä rakentaa biokaasun tuotanto liikennettä varten puhdistamoiden ja kaatopaikkojen varaan niin, että maatalouden tuotanto täydentää sitä siellä, missä se on mahdollista.

Raaka biokaasu sisältää metaanin ohella myös muita kaasuja, lähinnä hiilidioksidia ja vetyä. Ajoneuvokäyttöön tarkoitetusta kaasusta puhdistetaan tarpeettomat komponentit pois ja kaasu paineistetaan.

Suomessa on saatavilla biokaasukäyttöisiä autoja, joita voi myös käyttää bensiinillä. Autoissa voi myös käyttää maakaasua, jolle parhaillaan rakennetaan harvaa, mutta Etelä-Suomessa kohtuullisen kattavaa verkkoa.

Biokaasun käytön suhteen ei ole tiedossa mitään haitallisia ympäristövaikutuksia. Kun raaka-aineena on jäte, on tämä polttoaine erityisen sovelias kestävän kehityksen energiamuoto.

Viisi tähteä.

Vety

Vetyautoja kehitellään suurissa autotehtaissa ympäri maailmaa. Ympäristön kannalta tähän on vaikea nähdä hyvää syytä.

Polttokennolla toimivan vetyauton etuna on se, että pakoputkesta tulee vettä. Vesihöyryn ympäristövaikutus liikenteessä oletetaan pieneksi, vaikka vesihöyry on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Vedyntuotanto on mahdollista usealla tavalla. Ehkä yleisin tapa on hajottaa vettä sähköllä, jolloin syntyy vetyä ja happea. Jotta tämä olisi kestävä tapa tuottaa vetyä, täytyisi sähkön tulla uusiutuvista lähteistä. Vetyä saadaan myös fossiilisista polttoaineista, mutta kestävän kehityksen kannalta paras ratkaisu lienee vedyn tuottaminen bioteknisesti.

Vedyn varastointi- ja kuljetusketjuun arvellaan liittyvän vajaan kymmenen prosentin hävikki. Vapaaksi päässyt vety saattaa yläilmakehään noustuaan pahentaa otsonikatoa.

Kaksi tähteä.

Puukaasu

Kiinteän puupolttoaineen käyttö ajoneuvopolttoaineena on viime vuosikymmenet perustunut miltei pelkästään innokkaiden asianharrastajien työhön. Näin siitä huolimatta, että toisen maailmansodan aikana puukaasutinperiaatteella toimivat autot olivat liikenteen selkäranka Pohjoismaissa. Tanskassa käytännössä koko liikenne liikkui puun voimalla.

Puukaasutinauto toimii kaasulla, jota saadaan polttamalla puuta vähässä hapessa: puun palava aines muuttuu kaasuksi ja jäljelle jää tuhka.

Puukaasun etuna on, että se sopii polttoaineena varsin vähäisin muutoksin kaikkiin bensiiniautoihin. Suomessa etuna ovat myös polttoaineen kotimaisuus ja hyvä saatavuus.

Neljä tähteä.

Petteri Pavas

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu