Viskin siivet

Ken Loach: Enkelten siivu. Elokuvissa nyt.

Tätä nykyä 76-vuotiaan Ken Loachin konstailemattomat työläiselokuvat ovat huolella kirjoitettuja ja avoimen poliittisia. Niissä ei aina käy hyvin, mutta yleensä pinnistellään kovasti.

Loachilla köyhän pääomaa ovat itsekunnioitus, neuvokkuus ja toverit. Hiukan kuten Aki Kaurismäellä. Loachin sosiaalisesta realismista kuitenkin puuttuvat kaiho ja artistinen etäännytys. Hänen Englantinsa on myös paljon väkivaltaisempi maa kuin suomensukuinen akilandia.

Enkelten siivu kertoo lähinnä tappelemalla elämässä miten kuten selviytyneestä glasgowlaisesta pikkujätkästä ja hänen yhtä lailla sosiaalisesti rajoittuneista tovereistaan. Hyväntahtoinen työpalveluvalvoja vihkii rähjäisen joukon laatuviskien saloihin. Siitä syttyy ajatus pihistää salaa ökyrikkaiden huutokauppatavarana kilpailtavasta ikivanhasta arvoviskistä uskomuksen mukainen enkeleille tarkoitettu siivu.

Elokuva on Loachin yli 60 elokuvan ketjussa varmasti komediallisimmasta päästä. Silti arjen ankaruus ei hetkeksikään unohdu.

Harvemmin huomaa toivovansa yhtä kiihkeästi, että loppu olisi tällä kertaa onnellinen.

Ken Loach: Enkelten siivu. Elokuvissa nyt. Neljä tähteä.

Tuomas Rantanen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu