Viis oikeudenmukaisuudesta

Maahanmuuttovirasto haluaa pitää Suomesta oleskeluluvan saavien henkilöiden määrän minimissä.

Toimittaja Jussi Förbom kertoo tuoreen teoksensa Väki, valta ja virasto esipuheessa tutkivansa sitä, millainen valta-asema Maahanmuuttovirastolla eli Migrillä on ja miten se on sen saavuttanut.

Kirja erittelee yksityiskohtaisesti vuodesta 2009 lähtien tehtyjä maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia teknisellä ja hallinnollisjuridisella tasolla, eri asiantuntijatahojen niistä esittämiä lausuntoja sekä niistä käytyä julkista keskustelua.

Kirja väittää, että Migri ei vain tee yksittäishenkilöiden tapauksista ja lain soveltamisesta pelkkiä teknisiä päätöksiä, jotka voivat olla paremmin tai huonommin perusteltuja, vaan että Migri toteuttaa toiminnassaan tietoista omaa politiikkaansa.

Tämä oma politiikka näkyy Migrin erittäin tiukoissa turvapaikka- ja perheenyhdistämispäätöksissä.

Förbomin mukaan Migrin päämääränä on pitää Suomesta oleskeluluvan saavien henkilöiden määrä minimissä, ei niinkään tehdä päätöksiä mahdollisimman oikeudenmukaisesti.

Kirjassa käydään yksityiskohtaisesti läpi erilaisia päätöskäytäntöön liittyviä esimerkkejä näkökulman perustelemiseksi.

Kirja osoittaa myös oivallisella tavalla, miten Migri käyttää sille suotua asiantuntijavaltaa. Viraston edustajilta pyydetään kommentteja aina, kun ulkomaalaislakia muutetaan.

Förbomin mukaan Migrin päämäärinä ovat 2000-luvulla käytännössä humanitaarisen maahanmuuton minimointi ja siirtolaisten oikeuksien rajaaminen sekä tulijoiden tulvalla pelottelu.

Tiukennuspolitiikan ajamisen ei pitäisi olla viraston tehtävä. Tätä vallan kolmijakoon liittyvää perusfaktaa painottaa Migrin ylijohtajaksi viime kesänä noussut Jaana Vuorio sisäasiainministeriön nettisivujen haastattelussa: Migri ei ota kantaa siihen, pitäisikö ulkomaalais- tai kansalaisuuslakia muuttaa lievempään tai tiukempaan suuntaan. Sen tehtävä on vain toteuttaa poliitikoiden valitsemaa linjaa.

Käytännössä Migri on kuitenkin ainakin aiemman johtajansa Jorma Vuorion kaudella vahvasti liputtanut tiukennusten puolesta. Suomen maahanmuuttopolitiikan toteuttamisesta vastaava virasto siis käytännössä myös tekee Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

Förbomin tulkinta ei tule maahanmuuttopolitiikkaa tuntevalle yllätyksenä.

Migrin vaikuttamisessa kyse ei sinänsä ole niinkään salaisesta kabinettilobbauksesta, vaan siitä, että viraston viralliset muistiot ja lausunnot läpäisee samanlainen humanitaarisen maahanmuuton uhkakuviin ja siksi tiukennusvaatimuksiin liittävä argumentointi, jota Migrin entinen ylijohtaja Jorma Vuorio on esittänyt myös julkisuudessa.

Hämmentävää on se, miten edes ihmisoikeuspuolella ei ole tajuttu suoraan tarttua Jorma Vuorion vallan kolmijakoperiaatteen vastaiseen vallankäyttöön.

Erityisen kiinnostavaksi Vuorion tekee se, että sisäministeri Päivi Räsänen nosti hänet viime vuonna sisäasiainministeriön maahanmuutto-osaston päälliköksi.

Kirjoittaja on siirtolaisuuteen erikoistunut vapaa toimittaja.

Jussi Förbom: Väki, valta ja virasto. Into, 2014. 304 s. Kolme tähteä.

Kati Pietarinen

Kommentoi Facebookissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *