viiniä vegaaneille

Tällä hetkellä pitkäripaisten hyllyjä komistaa parisenkymmentä luomuviiniä ja tilauksesta nautiskellakseen saa liki toisen mokoman lisää.

Kuivattu verijauho, muna-albumiini, kalaliima, liivate, kaseiini sekä lukuisat muut mahdolliset lisäaineet voivat salakavalasti lorahtaa lasiin viattomalta vaikuttavasta viiniputelista. Tavanomaisen viinin valmistuksessa sallitaan kaikkiaan noin 80 erilaista lisäainetta. Näitä aineita käytetään lähinnä ehkäisemään viininviljelyssä käytettyjen torjunta-aineiden vaikutuksia. Ei ihme, että herkimmät lipittelijät saavat rikkikyllästetyistä jumalten juomista allergisia reaktioita ja päänsärkyä.

Onneksi Alkon valikoimiin on vuosien mittaan putkahtanut luonnonmukaisesti viljeltyjä viinejä. Tällä hetkellä pitkäripaisten hyllyjä komistaa parisenkymmentä luomuviiniä ja tilauksesta nautiskellakseen saa liki toisen mokoman lisää.

Luomuviinin valmistuksessa käytetyt rypäleet on kasvatettu ilman kemiallisia lisäaineita ja tuholaismyrkkyjä. Viininviljely ja sadonkorjuu tapahtuvat pitkälti käsityönä, maaperää ja perinteitä vaalien. Läheskään kaikki luomuviinit eivät kuitenkaan sovi vegaaneille, sillä myös luomuvinkkujen valmistuksessa käytetään usein eläinperäisiä antimia.

Vegaanisten viinien metsästystä vaikeuttaa se, että käytetyt apuaineet vaihtelevat satovuodesta toiseen. Peräänantamattomalla asenteella, häilyviä salapoliisinkykyjä hyväksikäyttäen Voima löysi viisi peräti luomupunaviiniä, jotka eivät sisällä mitään eläinperäistä. Valkoviininlipittäjällä valinnanvaraa on enemmän, ainakin kuuden lumoavan luomunautinnon verran.

Kylmän ja kolkon talviajan kunniaksi Voiman testiryhmä rankkasi vegaaniset luomupunaviinit. Punkkuja ruotinut raati koostui neljästä 21–28-vuotiaasta viininystävästä (biologianopiskelija, mediasuunnittelija, tukkuvastaava ja nukketeatterin opiskelija). Yhdelle arvioijista vegaanisuus oli viinin valinnassa tärkein tekijä, muiden maistelijoiden vaaoissa painoivat eniten nautiskelutilanteen luonne ja juoman hinta.

Voiman luomupunaviinitestin ylivoimaiseksi makuvoittajaksi suoriutui ranskalainen Bergerac Rouge Château le Clou, joka oli maistelluista viineistä hinnaltaan kallein. Hinta-laatusuhteeltaan parhaaksi valikoitui italialainen, Alkon hyllyltä helposti löytyvä Perlage Cabernet del Veneto.

Johanna Koskinen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu