Viherpestyt peltomme

Suomalainen ruoka on erityisen puhdasta. Onhan?

Kasvimyrkyittä ja vailla kemiallisia lannoitteita tuotettu luomu on nosteessa, mutta sen vastustajat tuhahtelevat luomun olevan tarpeetonta. Maataloutemme on jo niin puhdasta kuin olla voi, eikä luomu tuo mitään lisäarvoa.

”Kemianteollisuus on taitavasti luonut myytin suomalaisesta ruuasta melkein luomuna”, tiivistää kuvataiteilija, luomuviljelijä Osmo Rauhala.

”Kuitenkin 2000-luvulla rikkaruohomyrkkyjen käyttö on kaksinkertaistunut. Vaikka torjunta-aineiden käyttö on Suomessa alle EU:n keskitason, pääsemme tuotettua ruokakiloa kohti samaan kastiin muun Euroopan kanssa. Meillähän on pienemmät sadot”, Rauhala sanoo.

Myrkyttömyys on kuitenkin trendi, ja markkinoilla ja ruuantuotannossa se on huomattu. Tavanomaista tuotantoa markkinoidaan saatesanoin ”torjunta-aineettomasti viljelty”. Myyntilauseke ei kuitenkaan sido tuottajaa mihinkään. Torjunta-aineettomasti viljelty ruoka voi toki olla sitä mitä sanookin olevansa, sillä satokaudella, mutta paljonko myrkkyjä alueella käytettiin edellisenä vuonna? Mistä voimme tietää?

Kasvinsuojeluteollisuus ry:n asiamies Johannes Hahl tosin arvelee, että mainoslauseilla ”torjunta-aineettomasti viljelty” tuotteitaan markkinoivat viljelijät saattavat toimia näin siksi, että luomuvalvontaan pääseminen on osoittautunut hankalaksi tai kalliiksi.

Kasvinsuojeluaineiden on arveltu aiheuttavan syöpiä, allergioita ja lapsettomuutta. Pitkäaikaisseuranta niiden vaikutuksista kuitenkin puuttuu – eihän aineiden käytön historiakaan ulotu kuin muutaman kymmenen vuoden päähän.

Suuri osa aineiden vaikutusten tutkimuksista on valmistajien itsensä tekemiä. Epäily ruuantuotannon puhtaudesta on olemassa, ja ruokateollisuus tunnistaa viherpesun tarpeen.


”Amerikassa on jo pitkään ollut käytössä termi all natural. Se ei tarkoita mitään, sille ei ole kriteereitä, eikä sitä valvota. Sen voi laittaa mihin tahansa tuotteeseen, vaikka DDT-purkin kylkeen. Onhan sekin all natural, luonnonilmiön eli ihmisen tekemä tuote”, Rauhala kertoo.

Nimettömänä pysyttelevää sianlihantuottajaa on askarruttanut, miksi korrensäätäjän käyttöä on rajoitettu emakoille annettavassa viljassa. Korrensäätäjä on aine, joka lyhentää viljan kortta niin, ettei se lakoonnu. Vastaus on, että aine aiheuttaa sioille tiinehtyvyyshäiriöitä.

Samaa korrensäätäjää voi kuitenkin ruiskuttaa viljaan, jota syövät ihmiset. Ei liene montaa ihmistä, jonka tuttavapiirissä ei olisi vähintään yksi ”tiinehtyvyyshäiriöstä” kärsivä lapseton pariskunta. Aiheuttaako korrensäätäjä lapsettomuutta? 

Tutkija Kirsi Partanen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo, että korrensäätäjän negatiivinen vaikutus emakoiden tiinehtyvyyteen todettiin 1980-luvulla Tanskassa, missä valmisteen käyttö kiellettiinkin kokonaan. Aineen tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta.

Nykyäänkin Tanskassa suhtaudutaan korrenvahvistajaan kriittisesti. Vastausta siihen, miksi ainetta saa kuitenkin käyttää ihmisravinnon viljelyssä, Partanen ei tiedä.

”Se perustunee aineen ja siitä elintarvikkeisiin jäävien jäämien vaikutusten riskinarviointiin.”

Osmo Rauhala vertaa kasvinsuojeluaineista tiedottamista tupakan haittavaikutuksista käydyn keskustelun historiaan.

Kasvinsuojeluaineiden vaikutuksia ihmisiin on tutkittu ja haittavaikutuksia havaittu runsaasti, mutta kulunee vielä kauan, ennen kuin niiden vaarallisuus myönnetään.

”Lääkärit tiesivät tupakan haitoista jo 1900-luvun alussa. Vasta 2000-luvulla, kolmenkymmenen vuoden oikeuskäsittelyn jälkeen, saatiin niin sanottu kiistaton näyttö. Vasta kun miljoonat ihmiset olivat jo kuolleet tupakan aiheuttamiin sairauksiin.”

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä.

Kirsi Haapamatti


Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu