Vessassa 90-luvulla

Sattumalta käsiini osui peräkkäisinä päivinä kahden kotimaisen pienlehden uusimmat numerot.

Sattumalta käsiini osui peräkkäisinä päivinä kahden kotimaisen pienlehden uusimmat numerot. Viimeksi luin näitä zinejä muistaakseni vuoden 2005 paikkeilla, joten on sopivaa tsekata, onko lehdissä tapahtunut edistystä vai taantumusta.

Öskidööl on hämeenlinnalainen ”skeittilehti”, jossa ei vielä koskaan ole ollut juttua skeittauksesta. Lähes kaikesta muusta kuitenkin on, ja uusimmassa numerossa on muun muassa seitsemän punkbändin sekä Rakel Liekin haastattelut. Lisäksi totta kai kerralla valmiiksi rykäistyjä maailman menoa ihmetteleviä kolumneja ja kertomuksia tekijöiden elämän varrelta.

A5-kokoisena ilmestyvä värikansin varustettu lehti tuo hymyn lukijan huulille. Haastattelut eivät vaikuta millään tavoin suunnitelluilta, mutta tässä tapauksessa se on enemmän riemukasta kuin vaivaannuttavaa. Tommi Hännisen duunaamat kannet ja muutamat kuvitukset sisäsivuilla nostavat lehden profiilia merkittävästi.

Väärinajattelijan 22-jäsenisestä tekijäkunnasta 14 on ilahduttavasti naispuolisia, asia joka ei ole tyypillisin lähtökohta pienlehdille. A4-kokoinen ja 64-sivuinen ”Vääris” on kansiaan myöten mustavalkoinen. Uusin numero pitää asia-artikkeleiden ja raporttien lisäksi sisällään runoja, novelleja ja sarjakuvan.

Juuri taidepuoli on Vääriksen parasta antia, sillä varsinaiset jutut jotka pohtivat monin tavoin anarkismin viitekehyksessä tapahtuvaa sitä sun tätä, ovat raskaita ja muistuttavat sekä kieleltään että taitoltaan yliopiston ainejärjestölehtiä.

Kumpikin lehti on keväällä 2009 luettuna kuin aikamatkailijan laukusta pudonnut vessalukemisto. Ja se on aika hieno saavutus se.

Väärinajattelija #3. ”Anarkistinen aikakauslehti.”

Öskidööl #10. ”Sadalla eurolla sadan numeron kestotilaus.”

Jukka Vuorio

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *