Veroparatiisi

Jerseyn saari & muut veroparatiisit imevät kehitysmaiden pääomat.

Kanaalissa suhisee, ainakin jos on kyseessä Englannin kanaalin saaret. Finanssikriisin myötä nämä finanssikapitalismin saarekkeet ovat saaneet osakseen omasta mielestään ylenpalttista huomiota.

G20-maiden kokouksen alla Ranskan ja Yhdysvaltain presidentit Nicolas Sarkozy ja Barack Obama sekä Saksan liittokansleri Angela Merkel ovat lausuneet veroparatiisien päivien olevan luettuja.

Saa nähdä kuinka lupausten käy. Arvioiden mukaan maailmankaupasta jopa 50 prosenttia laskutetaan veroparatiiseissa. Jerseynkin pankeissa on arviolta noin 490 miljardin euron verran pääomaa.

Nousemme ranskalaisen St. Malon rannikkokaupungissa aamulauttaan, josta matka kestää vain tunnin Jerseyn pääkaupunkiin St. Helieriin. Laivalla tapaan sattumalta Argentiinasta Jerseyhyn matkalla olevan ekonomistipojan ja hänen äitinsä. Heitäkin kiinnostaa veroparatiisit, koska heillä itsellään on Jerseyssä varoja, joita he tulivat hoitamaan. Saattavathan heidän sijoituksensa menettää arvonsa tai joutua verottajan syynin alle, jos veroparatiisin säädöksiin tehtäisiin muutoksia.

Olemme matkalla Jerseyhyn keskustelemaan veroparatiiseista, paikalle on tulossa 20 eurooppalaista kansalaisjärjestöä ja yhteiskuntaliikettä 12.–13. maaliskuuta. Mukana ovat muun muassa bretagnelaisia Attac-aktiiveja, Eurodad, Oxfam, Ranskalainen CCFD ja brittiläinen Action Aid sekä veroparatiiseja tutkiva Tax Justice Network, jota itse edustan.

Argentiinalainen äiti kysyy minulta duty freessä, mitä nämä uudet Ranskan ja Britannian verotietojen vaihtosopimukset oikein merkitsisivät. Vastaan, että eipä paljon mitään Jerseyn tapauksessa, koska ne eivät perustu automaattiseen tietojenvaihtoon.

Jos verovelvollinen ei ilmoita omistuksista mitään eikä herätä epäilyjä, niin valtio ei voi niistä tietää koskaan. Tämä por requesto eli vain pyynnöstä tapahtuva tietojenvaihto hälventää myös äidin huolia perintöveron suhteen: veroja ei tarvitse maksaa.

Arviot pääoman laittomasta paosta liikkuvat vuositasolla noin 700 miljardissa eurossa. Oxfamin uusimpien tutkimusten mukaan kehitysmaiden kansalaisilla on 3,5 biljoonan talletukset veroparatiiseissa, josta jää veroja maksamatta noin 90 miljardia euroa.

Jerseyn poliitikkoja ei asiasta keskusteleminen kiinnosta juurikaan. Illan yleisötapahtumaan on paikalla vain neljä valtiopäivien 58 edustajasta. Paikalliset poliitikot tunnustavat kyllä sen, että Jersey on yliriippuvainen finanssisektorista. Democratic Alliance -puoluetta edustava Geoff Southern ei kuitenkaan vastusta pankkisalaisuutta, vaan pyrkii pikemminkin puolustamaan yksityisyyttä.

Sanat pankkisalaisuus ja ”veroparatiisi” kuuluvat jerseyläisessä Venn-diagrammissa kiellettyjen sanojen joukkoon. Virallisesti puhutaan yksityisyydestä ja finanssikeskuksesta.

Poliittinen järjestelmä on myös kuin feodaaliajalta. Jerseyllä on virallinen asema kruunun alaisena erillisalueena, joka ei kuulu Britanniaan eikä myöskään Euroopan unioniin. Kruununalaisia alueita ovat Jerseyn lisäksi Man-saaret ja Guernsey, jonka lisäksi on briteillä on vielä 14 merentakaista aluetta.

Kirkon ja valtion yhteys Jerseyssä näkyy myös kirkon kannoissa. Vastoin anglikaanisen kirkon yleistä kantaa saaren ylin kirkonhenkilö Jerseyn dekaani Robert Frederik Key sanoi paikallisessa lehdessä, että Jerseyn pankkitoiminnassa ei ole mitään väärää kristillisten arvojen suhteen, ja että ”ahneudella” ei ollut mitään osaa saaren pankkitoiminnassa.

Jerseyssä ei ole paljon AY-aktiiveja, sillä järjestäytyminen on käytännössä kielletty. Etnistä syrjintää esiintyy palkoissa, siten että esimerkiksi bulgarialaiset sairaanhoitajat tienaavat vähemmän kuin paikalliset. Asuntomarkkinoilla asunnon hankkimiseen vaaditaan 13 vuoden oleskelu, ja jopa vuokraamiseen viisi vuotta, siirtolaiset asuvatkin lähes kaikki alivuokralaisina lodger-statuksen omaavina. Pankkialalla tietenkin voi hakea oleskelulupaan erityistä J-merkintää, jonka omaava taas saa ostaa vain ja ainoastaan lain mukaan vähintään tietyn hintaisen luksusasunnon.

Lakeja ei ole tarkoitettu vain valtaapitävien rikottaviksi, vaan nimenomaan sopeutumaan eliittien tarpeisiin.

”Eliitillä ei ole mitään B-suunnitelmaa saaren varalle jos finanssisektori joutuu lopettamaan uusien säädösten alla”, viime vaaleissa ehdolla ollut Nick Le Cornu Time4Change-puolueesta sanoo.

Saaren ainoassa päivälehdessä Jersey Evening Postissa hänet taas leimataan lähes petturiksi. Lehden omistaa entinen pääministeri Frank Walker: veroparatiisin arkkitehti. Tilanne ei ole kuitenkaan täysin toivoton veroparatiisien kitkemiseksi.

Tänään on historiallinen päivä, sillä voin sanoa ensimmäistä kertaa että Sveitsin pankkisalaisuus on murenemassa”, Andreas Missbach, Bank Track -järjestöstä sanoo.

Edellisenä päivänä uutiset kertoivat, että lähes vararikon partaalla oleva sveitsiläinen UBS-pankki luovutti noin 50 000 asiakkaansa tietoja Yhdysvaltain veroviranomaisille.

Pelkästään Citibankilla on 11 tytäryhtiötä Jerseyssä. Pankin asiakkaisiin eri veroparatiiseissa on kuulunut pitkä lista diktaattoreita, kuten Chilen ja Nigerian entiset valtion päämiehet kenraali Pinochet, ja Sani Abacha, sekä Gabonin nykyinen presidentti Omar Bongo. Miksi Citibank tarvitsee niin monta sivukonttoria pienellä saarella?

Siksi, että eri rahastonhoitajat sekä pääkonttorikin haluavat pitää omat pienet operaationsa saarella ilman, että tarvitsisi kysyä muilta neuvoa tai paljastaa osasyyllisyyttä tilijärjestelyissä. Vaikeneminenhan on Jerseyssä kirjaimellisesti kultaa.

Kun presidentti Omar Bongon tileistä Citibankissa nousi liikaa meteliä, niin BNP Parisbas vakaana ranskalaisena finanssitavaratalona toivotti korruption ja yksinvallan avulla hankitut varat tervetulleiksi. Veroparatiisissa voi vaan kävellä katua alas ja laittaa kiistellyt rahat toiseen pankkiin.

Kierroksen lopuksi me kansalaisjärjestöläiset ja paikallisaktiivit luimme Royal Squarilla julistuksen ”oikeudenmukaisen muutoksen puolesta”. Siirtymäkauden aikana Jerseylle tulisi antaa sekä teknistä että tulotukea, varsinkin jos se liittyisi sekä Britanniaan, että Euroopan unioniin samalla kertaa. Ehkä se voisi ryhtyä yliopistokaupungiksi.

Takaisin suunnatessani juttelin taksikuskille veroparatiisista, ja kuten monet jerseyläiset, hänkin toisti saman kertomuksen, että Jersey on hyvin säännelty finanssikeskus. Maailman tilasta kyseltyäni hän sanoi asiaa jo vähän ajateltuaan ”Onhan se niin, että sitä mitä meillä on täällä, haluavat muutkin – jostakinhan nämä varat meillekin tulivat.”

Matti Kohonen

_______________

G20 ja kehitysmaat

Talouskriisi vaikuttaa kipeimmin köyhimpien maiden ja ihmisten arkeen. Ruokakriisin seurauksena köyhimmät maat kohtaavat globaalin taantuman jo ennestään haavoittuvassa tilassa.

Maailmanpankki arvioi maaliskuussa 2009, että 98 kehitysmaan yhteenlaskettu rahoitusvaje nousee vähintään 268 miljardiin dollariin, tai jopa 700 miljardiin. Uhkana on kehitysmaiden velkaongelman kasvu.

Velkaongelman kärjistymisellä voi olla haitallisia vaikutuksia koko maailmantalouteen, kun köyhien maiden valuutat heikkenevät ja niiden kyky suojautua keinottelijoiden hyökkäyksiä vastaan katoaa.

Kaakkois-Aasian vuoden 1997 kriisissä hyökkäykset Thaimaan bahtia vastaan johtivat paikallisen kriisin leviämiseen maasta toiseen. Jos kehitysmaiden velkaongelman kärjistymistä ei estetä, luodaan nyt pohjaa seuraavalle kriisille.

Kehitysmaiden näkökulma on näkynyt huhtikuun alun G20-talouskriisikokouksen valmisteluissa huonosti. Teollisuusmaista lähteneen talouskriisin kärjistyessä köyhien maiden kiinnostus huomioida rikkaista maista tulevia vaatimuksia esimerkiksi ilmastoasioissa voi heiketä

Maailma tarvitsee vakaata ja läpinäkyvää rahoitusjärjestelmää. Siksi G20-kokouksessa päätettyjen uudistusten käsittelyä on jatkettava touko-kesäkuun vaihteessa järjestettävässä YK:n talouskriisikokouksessa.

YK-kokousta pohjustavan, Maailmanpankin entisen pääekonomistin Joseph Stiglitzin vetämän työryhmän luonnosvaiheen suosituksissa on paljon kiinnostavaa, kuten valuutanvaihtovero ja vahva puuttuminen veroparatiisiongelmaan.

Köyhistä maista lähtee vuosittain 8–10 kertaa kehitysapua vastaava laiton rahavirta ulkomaille ja veroparatiiseihin. Tähän ongelmaan puuttumiseen G20-kokous voi olla hyvä alku, mutta päätepistettä siitä valitettavasti tuskin tulee.

Matti Ylönen

G20-kokous 2.4. Lontoossa.

Kepan ajankohtaiskatsaus www.kepa.fi/ajankohtaiskatsaukset

_______________

Matti Kohonen

Kommentoi Facebookissa
Seurakuntavaalit 2018
Helsinki liikkuu