Vapaus on ruma sana

Latinalaisessa Amerikassa ulkomaiset investoinnit ovat usein vahingollisia.

Suorat ulkomaiset investoinnit ovat olleet haitallisia Latinalaisen Amerikan talouksille, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tähän tulokseen tuli Amerikkojen kehityksen ja ympäristön työryhmä kesällä julkaistussa raportissaan. Ryhmään kuuluu tutkijoita useimmista alueen maista sekä Yhdysvalloista.

Työryhmän kasaama raportti on tiivistelmä useista alueella toteutetuista tutkimuksista. Siinä arvioidaan ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa suorien ulkomaisten investointien vaikutuksia. 

Investointien sijasta maat tarvitsisivat ennen kaikkea kansallista ja alueellista poliittista liikkumavaraa. Tämä parantaisi paikallisten yritysten toimintakykyä. Nykytilanteessa valtioilla on myös liian vähän mahdollisuuksia vaikuttaa talouspolitiikkaan tai investointien luonteeseen.

Latinalaisen Amerikan maat ovat vapauttaneet voimakkaasti talouttaan 1990-luvun alusta lähtien. Tavoitteena on ollut juuri suorien ulkomaisten investointien houkuttelu. Investointien on uskottu jo lähtökohdiltaan hyödyttävän maita.

Käytännössä talouden vapauttaminen on merkinnyt luopumista investointien valikointien mahdollisuudesta. Aikaisemmin valtiot pyrkivät valikoimaan kehitys-strategioihinsa sopivia investointeja ja asettivat vaatimuksia esimerkiksi teknologian tuonnista. Vapauttamisen myötä valtiot ovat myös laskeneet tariffeja ja elinkeinotukia, vähentäneet julkisen sektorin rahankäyttöä ja luopuneet investointien esteistä.

Raportin mukaan tämä on vaikuttanut ennen kaikkea investointeihin liittyvien kiistojen ratkaisutapaan. Kun kiistoja on perinteisesti ratkaistu valtioiden välisissä neuvotteluissa, nyt valtioita voidaan haastaa suoraan oikeuteen. Tällaiset tilanteet ovat tyypillisiä tapauksissa, joissa ympäristölainsäädäntö haittaa investoijien ”oikeuksia”.

Työryhmän puheenjohtajan, professori Kevin P. Gallagherin mukaan ulkomaisten investointien houkuttelu on johtanut myös useiden paikallisten yritysten katoamiseen. Ulkomaisten investointien tapauksessa voitot kotiutetaan pois maasta.

”Tämä talouspolitiikka antaa syytä huoleen, koska tulokset ovat huonoja. Vuoden 1990 jälkeen alueen talouskasvu on ollut alle kaksi prosenttia vuodessa. Raportin keskeinen tulos on, että ulkomaiset sijoitukset ovat epäonnistuneet taloudellisen aktiivisuuden luomisessa,” raportissa todetaan.

Raportin mukaan ei ole yllättävää, että käytännössä kaikki uudet hallitukset Latinalaisen Amerikan maissa pohtivat uudelleen suorien ulkomaisten investointien merkitystä. Tavoitteena on harjoittaa politiikkaa, joka saisi investoinnit hyödyttämään kehitystä.

Foreign Investment and Sustainable Development: Lessons from the Americas. Heinrich Böll Foundation North America 2008. Linkki 50-sivuiseen raporttiin www.ase.tufts.edu/gdae/Pubs/rp/FDIWorkingGroupReportMay08.pdf

Teppo Eskelinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu