Vapaalla vyöhykkeellä

Joukko kuntia ja kaupunkeja on riisunut vapaakaupan pakkopaidan.

ITÄVALLAN WIEN, Ison-Britannian Sheffield, Belgian Liège ja Gent, Kanadan Vancouver, Toronto ja Québec, Brasilian Belo Horizonte ja Guarulhos, Australian Melbourne, Saksan Berlin-Lichtenbergin piirikunta, Pariisin esikaupungit Bobigny ja Nanterre sekä 600 muuta ranskalaista kuntaa, Milanon maakunta ja 50 USA:n kaupunkia. Nämä kunnat, kaupungit ja alueet ovat julistautuneet vapaiksi vyöhykkeiksi, vertauskuvallisesti irrottautuneet Maailman kauppajärjestön WTO:n palvelukaupan GATS-sopimuksesta. Vyöhykkeet ovat tapa saada ihmiset toimimaan julkisten palvelujen puolesta.

”GATS-sopimuksen perimmäisenä tavoitteena on yksityistäminen ja kaupallistaminen useimmilla palvelualoilla maailmanlaajuisesti. Sopimuksen alaan kuuluvat niin vedenjakelu ja terveydenhuolto kuin peruskoulutus”, sanoo Liègen pormestari Willy Demeyer.

Demeyer kutsui GATS-sopimuksesta irtautuneiden vyöhykkeiden kunnalliset päättäjät, julkisten alojen ammattiyhdistykset ja muut kunta-aktivistit 15 maasta lokakuun lopulla Liègeen. Avajaisistunnossa kerrotaan, että Genevekin on julistautunut irti sopimuksesta.

”GATS-SOPIMUKSESTA vapautuneet vyöhykkeet ovat kuntien päättäjien ja työntekijöiden symbolisia kannanottoja julkisten palvelujen kaupallistamista vastaan. Vyöhykkeet ovat kansanvalistuksen välineitä. Niiden avulla edesautetaan kansanliikettä uusliberalistista hyökkäystä vastaan”, sanoo Ranskan Attacin varapuheenjohtaja Susan George.

George on jo vuosia kehottanut kuntia ja kaupunkeja vastustamaan palvelukaupan sopimusta ja julistautumaan siitä irti.

”On aika keksiä menetelmiä demokratian lisäämiseksi. Esimerkiksi paikallisia kansanäänestyksiä. Maailman kauppajärjestöön ja EU:hun on vaikea vaikuttaa suoraan, se täytyy tehdä kansallisvaltioiden kautta, painostamalla hallituksia kunta- ja aluetasolla.”

”Meille vakuutetaan jatkuvasti, että rahat eivät tule riittämään julkisten palveluiden ylläpitämiseen, ei edes verotarkastajien palkkaamiseen”, George ironisoi.

Veronkierron arvioidaan Ranskassa nykyään nousevan 50 miljardiin euroon vuodessa, suurin piirtein samaan kuin tuloverot yhteensä. Hankkiutumalla veronkierrosta eroon voitaisiin siis kaksinkertaistaa julkisten palveluiden rahoitus. Ranskan hallituksen vastaus tilanteeseen on yllättävä.

”Hallitus päätti lakkauttaa 1200 verotarkastajan virkaa! Meidän ei oikeastaan pitäisi enää puhua julkisten palveluiden yksityistämisestä, vaan niiden haaskaamisesta”, George päättelee.

PALVELUJEN MÄÄRITELMÄ ON altis tulkinnoille. GATS kattaa kaikki palvelualat, vain julkista valtaa käytettäessä tarjotut palvelut on rajattu pois sopimuksen piiristä. Julkisen palvelun on siis täytettävä kaksi ehtoa: palvelun on oltava ilmainen eikä se saa olla kilpailutettu.

Harvat korkeakoulut esimerkiksi pystyvät täyttämään nämä ehdot. Myös valtiontuet ovat ongelmallisia, koska WTO:n mukaan kaikille palveluntarjoajille tulisi myöntää samat edut tai ottaa ne kaikilta pois. Liègen konventin osanottajat eivät olleet varmoja, tekevätkö esimerkiksi terveyskeskusmaksut terveydenhoidosta kaupallisen palvelun. Ja monet julkisten palvelujen tuottajat toimivat liikelaitoksina – kaupallisina tahoina – jolloin ne väistämättä joutuvat kilpailemaan yhtiöiden kanssa.

USA, Japani ja Islanti ovat jo tarjoutuneet avaamaan kirjasto-alojaan GATS-neuvotteluissa yhtiöiden hoidettavaksi.

”EIHÄN LIIKELAITOKSEN ole pakko kilpailla kaupallisten yritysten kanssa, ainakaan vielä. Näin käy vain, jos liikelaitoksen tuottama palvelu päätetään poliittisella päätöksellä avata vapaille markkinoille”, sanoo vihreiden Helsingin kaupunginvaltuutettu Outi Alanko-Kahiluoto.

”Ajankohtainen esimerkki on Helsingin kaupungin omistama liikelaitos Palmia, joka tuottaa muun muassa kaupungin koulujen, päiväkotien ja terveyskeskusten siivous-, ruokahuolto- ja isännöintipalveluja. Palmiaa ei ole pakko kilpailuttaa, vaikka se on liikelaitos, koska se on kokonaan kaupungin omistama”, Alanko-Kahiluoto kertoo.

”Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, että Palmia avataan osittain kilpailutukselle vuoden 2006 alusta. Säästö lie aika olematon. Käytännössä se tullaan ottamaan työntekijöiden palkasta. Väistämättä henkilökunnan palkka laskee. Jos joku ulkopuolinen taho omistaa vaikkapa vain osankin kaupungin omistamasta yhtiöstä, joudutaan kilpailuttamaan. Tämän vuoksi ei pitäisi lähteä myymään omaa omaisuutta tai ottamaan osakkaita, jollei halua kilpailuttaa palvelua jatkossa.”

LIÈGEN KONVENTIN julkilausumassa vaaditaan GATS-neuvottelujen jäädyttämistä. Palvelukaupan vapauttamisen moottori on EU, jonka kaupasta jo 60 prosenttia on palveluja. EU:n vahvat palvelualan yhtiöt haluavat lisää markkinoita EU:n ulkopuolella GATSsopimuksen avulla. EU-komissio pyrkii kaikin keinoin siihen, että WTO:n ministerikokouksessa Hongkongissa sovittaisiin joulukuussa uudesta palvelukaupan vapauttamiskierroksesta.

Suomen hallitus kannattaa pyrkimystä kehitysmaiden palvelukaupan avaamiseen, vaikka mielellään jättääkin omat peruspalvelut avaamatta. Suomi himoitsee kauppaneuvotteluissa erityisesti sitä, että saisi avatuksi vahvoja vientialojaan telekommunikaatiota ja energia- sekä ympäristöpalveluja.

Suomessa ei ole yhtään GATS-sopimuksesta irrottautunutta vyöhykettä.

Mikael Böök, Mika Rönkkö

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu