Valkokangas

Voiman elokuvakatsaus

FAKTASTA FIKTIOTA.United 93 -elokuvassa on vain tuntemattomia näyttelijöitä. Elokuva lähestyy syyskuun 11. päivän tapahtumia dokumenttimaisella otteella. Kokonaisuus luo valheellisen illuusion dokumentaarisuudesta.

Seuratessani tapahtumia vuonna 2001 minut valtasi epätodellisuuden tunne; eihän tuo edes näytä aidolta, trikin näköinen. On hämmentävää huomata, kuinka fiktio muuttuu todeksi, ja viisi vuotta myöhemmin puolestaan tämä tosi muuttuu fiktioksi. Nyt katson päivän tapahtumia ilmeisen totuudenmukaisesti seuraavaa elokuvaa, jonka pohjalta rakennan kuvaa tapahtumista. Silti se on vain elokuva.

Elokuva luo todentuntua pienillä, jokapäiväisillä eleillä, lopultahan kukaan United 93 -lennolla olleista ei jäänyt kertomaan tapahtumista. Elokuvan ansio on, että se tarjoaa uskottavan tuntuisen kuvauksen lentokonekaappauksen kakofoniasta, mutta mitä oikeasti tapahtui, voikin olla jo aivan eri asia. (JT)

Paul Greengrass: United 93.

Ensi-ilta 18.8.

Viisi tähteä.

_______________

TOTTA VAI TARUA? 9/11 tapahtumien ainutkertaisuus ja viranomaisten vaitonaisuus sekä salailu ovat luoneet edellytykset huhubakkanaalille.

Viralliset selitykset tapahtumien kulusta vaikuttavat kaiken kaikkiaan epäilyttäviltä. Lukuisat kamerat kuvasivat kyllä Pentagoniin iskeneen koneen, mutta taltioita on salailtu kuin Kennedyn murhaajaa konsanaan. Tovi sitten Pentagon julkaisi suuren rummutuksen saattelemana videon, jonka ilmoitettiin esittävän American Airlinesin lentokonetta iskeytymässä Pentagoniin.

Samainen kuvanauha on toki ollut aiemminkin netissä, muun muassa sisällytettynä salaliittoteoreetikkojen Pentagon Strike -filmiin, joka esittää samaisen nauhan nimenomaan todisteena siitä, ettei mainittu kone iskenyt rakennukseen.

Pentagon Strike on kouluesimerkki yksinkertaisen tehokkaasta filmistä, jossa kysymyksiä esittämällä saadaan katsoja tekemään omat johtopäätöksensä halutulla tavalla. (JT)

Pentagon Strike

Internetissäwww.pentagonstrike.co.uk

Viisi tähteä.

_______________

MAAILMANKATSOMUS KATEISSA. Osoittaa elokuvayhtiöltä kunnioitettavaa rehellisyyttä tuotteistaa myyntiartikkeliaan mielummin kiinnostavana ilmiönä kuin hyvänä filminä. Da Vinci -koodin menestys nojaa maallistuneen kulttuurin maailmankatsomukselliseen nälkään.

Kun maailman yli-inhimillistä järjestystä koskevat kysymykset ovat käyneet noloiksi, ihmiset hakevat yhä enemmän elämyksiä uskontojen mytologisista viidakoista. Valitettavasti jo kirjassakin ontoiksi ja epäuskottaviksi jääviin roolihahmoihin ei ole elokuvassa saatu sen enempää eloa. Toisaalta tarinan omaleimaisin osa – historiaan liittyvät salaliittoteoriat ja kiistanalaiset opilliset tulkinnat – unohdetaan leffassa täysin.

Sitä paitsi on dramaturgisesti tylsää pelkistää uskonnollinen näkökulma ainoastaan salamenojen harjoittamiseksi, itsensä piinaamiseksi ja lojaalisuudeksi menneitä perinteitä kohtaan. Maailmankatsomuksellisen trillerin ainekset hukkuvat tusinajännärin formaattiin. (TR & JT)

Ron Howard: Da Vinci -koodi.

Elokuvissa parhaillaan.

Kaksi tähteä.

_______________

Jari Tamminen & Tuomas Rantanen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu