splash_image.jpg

Tytöt etualalle!

”Tässä yhteiskunnassa ei ole helppoa olla teini-ikäinen tyttö”, Jule Jürgensohn sanoo. Berliinissä hausfrau-kulttuurin murenemiseen tähtäävä rokkileiri opettaa tytöt häröilemään & pogoilemaan.

Hämärä keikkatila on täynnä odottavaa yleisöä. Konsertti alkaa. Yksi toisensa perään The Cupz, Grünstrom, Rock Potatoes ja Eat the Beat ottavat lavan haltuun ja villitsevät yleisön. Riemu ja innostus esiintyjien kasvoilla ei jää huomaamatta, eikä aplodeista tahdo tulla loppua.

Yksi vaikuttavimmista keikoista koskaan, varsinkin kun yhtyeet ovat olleet koossa vasta viikon, eivätkä bändiläiset ole tunteneet toisiaan sen pidempään. Tyttöjen rockleirin loppukonsertissa perhe ja kaverit kuulevat omin korvin, mitä muusikon alut ovat viikossa saaneet aikaan.

Kolmen vuoden ajan Ruby Tuesday -yhdistys on järjestänyt tyttöjen rockleirejä Berliinin lähistöllä. Jule Jürgensohn on yksi yhdistyksen perustajista.

”Haluamme tarjota tytöille kannustavan ja turvallisen tilan, jossa opetella tekemään musiikkia ja näyttää, että heille on paljon muitakin roolimalleja kuin televisiossa usein näkyvät”, valottaa leirien taustaa jo vuosia musiikin ja feminismin parissa puuhaillut Jule.

Leirit järjestetään pienellä budjetilla ja tee se itse -meiningillä. Jokaisella leirillä on ollut noin 20 tyttöä, joiden ikä vaihtelee 12 ja 16 vuoden välillä.

”Aluksi jokainen saa kokeilla kosketinsoittimen, rumpujen, kitaran ja basson soittamista ja esittää toiveen lempisoittimesta. Sitten osallistujat jaetaan bändeihin ja treenaaminen alkaa.”

Leiripäivät kuluvat soitin- ja bänditreeneissä. Illat on varattu työryhmille ja konserteille. Paitsi soittamaan, leiriläiset oppivat tekemään biisejä itse alusta pitäen ja saavat vinkkejä lavaesiintymiseen. Tarjolla on myös johdatus rockmusiikin historiaan naisnäkökulmasta sekä dj- ja äänitekniikkatyöpaja.

Ohjelma ei kuitenkaan rajoitu musiikkiin. Halukkaat voivat tutustua myös esimerkiksi skeittaamiseen, pienlehtien tekoon ja itsepuolustukseen. Leirissä ei ylipäätään ole kyse pelkästä musiikista.

”Pohjimmiltaan kyse on voimaantumisesta. Yleensä tyttöjä ei kannusteta olemaan äänekkäitä ja villejä tai luottamaan itseensä. Heidän odotetaan olevan nättejä ja kuluttavan poikien tekemää musiikkia”, toteaa Kreske Ecker, joka saapui leirille ääniteknikoksi Ruotsin Örebrosta.

Kreske päätyi rockleirien pariin puolivahingossa. ”Olin valittanut pitkään, kuinka aliedustettuja tytöt ja naiset ovat rockmusiikissa. Sitten näin Portlandin rockleiristä tehdyn Girls Rock! -dokkarin. Oli mahtavaa saada selville, että jotkut tekevät asialle jotain.”

Hän lähti Portlandiin oppimaan lisää ja palattuaan aloitti työt Popkollo-yhdistyksessä, joka järjestää tyttöjen rockleirejä Ruotsissa.

”Popkollo on lähes instituutio. Suuri osa ruotsalaisista on ainakin kuullut sitä”, Kreske kertoo. Leirejä järjestetään monessa kaupungissa, ja musiikin luvatussa maassa tarjolla on myös esimerkiksi elektro-, metalli- ja hiphop-leirejä.

The Cupzissa kitaraa soittanut Annkathrin Knappe on osallistunut jokaiselle Ruby Tuesdayn järjestämälle leirille.

”Ensimmäisenä vuonna olin ujo ja pelkäsin pukeutuneeni liian kiltisti osallistuakseni rockleirille. Pelko osoittautui nopeasti vääräksi. Olen saanut leireiltä paljon itseluottamusta ja uusia ideoita. Tätä nykyä minulla on bändi ja soitan kitaraa tosissani”, 15-vuotias potsdamilainen kertoo.

Eräs mieluisa muisto liittyy ensimmäiseen leiriin. ”Istuimme silloisen Naked Feet -bändini kanssa keittiössä. Yhtäkkiä meille alkoi tulla niin paljon hyviä biisi-ideoita, että oli pakko hakea kitara. Kun vihdoin lopetimme, kello oli kaksi yöllä!”

”En osaa enää kuvitella elämääni ilman musiikkia. Ilman sitä olisin aivan jumissa.”

Annkathrin, Kreske ja Jule ovat yhtä mieltä siitä, että tyttöjen rockleirejä pitäisi järjestää vieläkin enemmän ja useammassa maassa.

”Monet tytöt, niin kuin minäkin aikaisemmin, eivät usko itseensä tai omiin kykyihinsä ja antavat muiden mielipiteiden vaikuttaa aivan liian helposti”, Annkathrin toteaa.

Jule on samaa mieltä. ”Tässä yhteiskunnassa ei ole helppoa olla teini-ikäinen tyttö. On todella iso juttu tarjota tila, jossa heidät hyväksytään juuri sellaisina kuin he ovat ja jossa heitä kannustetaan tekemään omaa juttuaan.”

_______________

Tyttöjen rockleirejä 10 vuotta

Ensimmäinen tyttöjen rock-leiri järjestettiin Portlandissa vuonna 2001 Riot Grrrl -liikkeen jälkimainingeissa. Sittemmin toiminta on levinnyt eri puolille Yhdysvaltoja ja Kanadaa.

Euroopassa leirejä on järjestetty ainakin Ruotissa, Saksassa, Itävallassa ja Britanniassa.

Myös Suomessa halutaan aloittaa tyttöjen rockleiritoiminta, ja tekijöitä etsitään. Jos haluat olla mukana auttamassa tyttöjä rokkaamaan, mailaa osoitteeseen: girlsrockfinland(a)gmail.com.

_______________

Johanna Koskinen

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu