Turha kirja?

Taideteollisen opiskelijat tussaroivat omiaan.

Sehän tiedetään, että tulevaisuuden taideopiskelijan inspiroituu, kun hän istuu insinöörien ja sijoittajien kanssa palaveripöydän ääressä munkkikahvilla. Taideopiskelija nojautuu kevyesti taaksepäin, katsahtaa Keilaniemeläisen pilvenpiirtäjän lasifasadin läpi siniselle taivaalle, harkitsee hetken ja ”oivaltaa”.

Kuin oraakkeli hän keksii uuden kuvan, visuaalisen ilmeen, tuolin, lavastuksen tai minkä tahansa kyseessä olevan projektin taiteellisen ulottuvuuden.

Hän kuvailee visionsa läsnäoleville tekniikan ja talouden osaajille, jotka symbioottisesti ymmärtävät taideopiskelijaa sekä rahoittavat ja toteuttavat hänen näkynsä. Näin kirjoittuu Suomalaisen designin tarinaan uusi uljas säe. Kyllä – läsnäolijat olivat todistamassa aikakautemme ihmettä – innovaatiota. Sen esiin houkuttelemiseen tarvitaan ainoastaan musta poolopaita, paksusankaiset silmälasit sekä uudisraivaajan kirkas ja avoin otsa.

Taideteollisesta korkeakoulusta on kuitenkin päässyt livahtamaan vielä yksi reliikkinen painotuote, ennen tulevaa Suurta Muutosta. Sakke Yrjölän toimittamassa Luonnoskirjassa esitellään graafisen suunnittelun opiskelijoiden käsivarakurssien teoksia vuosilta 2000–2007.

Kuvat on poimittu opiskelijoiden itse sitomista henkilökohtaisista luonnoskirjoista. Kirjassa ei ole yhtään yhteistyökumppania, tukijaa tai sponsoria. Siitä ei hyödy matkapuhelinfirma, mediateollisuus tai metsäjätti. Siinä ei ole yhtään uuden teknologian teknistä sovellutusta. Käsittämättömintä on, että kirjan alkuperäiskuvatkin on piirretty käsin. Teoksesta paistaa myös läpi eräs huolestuttava piirre – vapaaehtoisuus.

Opiskelijat ovat saaneet tussaroida omiansa ilman hyötynäkökulmaa, ilman voittajia tai kiillotettavia. Sivu toisensa jälkeen saamme nähdä piirtäjätyttöjen ja -poikien tajunnanvirtaa, kuvalliset runosuonet sykkivät ja kurinalaisuus loistaa poissaolollaan. Missä ovat logot, merkit, ja tuotteet tai ylipäänsä mahdollisuus kuluttaa jotakin?

Tämän päivän koulutuksessa kannattaisi jättää taidepipertelyt sikseen. Luonnoskirja on sentimentaalinen pastissi ja se ansaitsee tehokkaan unohduksen mahdollisimman pian.

Tulevaisuuden Teollisessa korkeakoulussa menneiden aikojen höpsönromanttiset käsitteet kuten ”käsivara”, ”piirustus” ja ”maalaus” joutavat historiaan. Aivan kuten kirnuaminen, salvosten teko ja taide.

Luonnoskirja – The Sketchbook. Toimittanut Sakke Yrjölä. Taideteollinen korkeakoulu / Gaafinen suunnittelu 2008. 432 s. www.graafinen.org/sketchbook

Klaus Welp

Kommentoi Facebookissa
Rakkautta ja anarkiaa 2018
Helsinki liikkuu