Tupla vai kuitti?

Millainen aate kietoo ihmisen poliittiseen toimintaan? Arvostelussa Erkki Tuomiojan Häivähdys punaista.

ERKKI TUOMIOJA on erikoinen tapaus suomalaisessa politiikassa. Mies tuli julkisuuteen voittamalla Tupla vai kuitti -kilpailun 16-vuotiaana vuonna 1963. Aiheena ei ollut Disneyn piirroselokuvat vaan kansainvälinen politiikka toisen maailmansodan jälkeen.

Mies on ollut mukana ei-kommunistisessa rauhanliikkeessä, käynyt silti armeijan ja hankkinut leipänsä toimittajana. Vuonna 1970 hän pääsi 24-vuotiaana eduskuntaan ja yhdeksän vuotta myöhemmin hänestä tuli Helsingin apulaiskaupunginjohtaja. Yhdessä vaiheessa hän palasi eduskuntaan ja toisessa väitteli itsensä poliittisen historian tohtoriksi.

Mies on kirjoittanut kirjan vaihtoehdottomasta demokratiasta ja omasta isästään poliittisena sovittelijana. Isä oli muinoin kokoomuksen presidenttiehdokas, Kekkosen kilpailija. Miehen isoäiti oli puolestaan kirjailija ja Yleisradion johtaja Hella Wuolijoki, Brechtin kaveri.

VIIMEISEN KYMMENEN vuoden aikana Erkki Tuomioja oli ministeri suurimman osaksi aikaa. Samana aikana hän on tutkinut oman isoäitinsä ja isotätinsä poliittista historiaa.

Kirjan hän pukkasi ulos vielä ollessaan ulkoministeri viime vuonna ja Häivähdys punaista on mennyt kaupaksi enemmän kuin mukavasti. Painoskin loppui kesken.

Itse kirja on yhtä paradoksaalinen kuin Erkki itse ja hänen tutkimuskohteensa, oma isoäiti Hella Wuolijoki ja sen sisko: ”Tarkastelen Hella Wuolijokea ja hänen sisartaan Salme Duttia ensisijaisesti siis historiantutkijan näkökulmasta.”

Kirja on myös kirjoitettu alun perin englanniksi, josta se on sitten suomennettu, mikä ei vähennä erikoisia viboja illan lukutunteina.

Kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen katsaus sisarusten poliittiseen toimintaan, mutta myös Suomen historiaan hieman erilaisesta näkökulmasta. Kirjaa lukiessa kuitenkin nyt – näin demarien häviämien eduskuntavaalien jälkeen – nousee hienoinen epäusko Erkki Tuomiojan omaa poliittista projektia kohtaan.

Miten on mahdollista että Erkki Tuomiojalla on ollut aikaa ja intressiä kirjoittaa kirjansa? Yksi vastaus on tietenkin, että hän on sukunsa lapsi.

Hella Wuolijoki vaihtoi paikkaa yhtä ketterästi kuin Erkki. Ella Murrik eli Hella Wuolijoki muutti Suomeen virosta, opiskeli, oli talon emäntänä, toimi kirjailijana, meni puotipuksuksi, kasvoi varakkaaksi kapitalistiksi ja perusti keskustelusalongin, jossa viihtyivät porvarit ja vasemmistoaktivistit.

Kaiken kukkuraksi Hella Wuolijoki kirjoitti ne kaikkien ainakin elokuvina tietämät Niskavuoren emäntien seikkailut ja Brechtiä hän avutti pöllimään itseltään yhden tarinan: Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti.

HELLA WUOLIJOKI oli isoäitini, mutta tämä kirja ei ole missään tapauksessa henkilökohtainen muistelma”, Tuomioja kertoo kirjan esipuheessa. Miksi johtuu Tuomiojan tarve kieltää henkilökohtaisuus?

Friedrich Nietzsche kirjoitti nuorena miehenä kirjan historian hyödyistä ja haitoista elämälle. Nietzschen pyrkimyksenä oli kysyä – kun antiikin kirjallisuuden tutkija oli – mitä intressejä historian tonkiminen palvelee. Pelkästäänkö objektiivisen tutkijan intressejä?

Lukiessa Tuomiojan kirjaa tulee usein pohtineeksi hänen kirjoittamisen motivaatioitaan.

Vuonna 1986 Tuomiojan julkaisi kirjan kokoomuslaisesta isästään, siihen aikaan ei ollut kiinnostunut isoäidistään, mitä hän nyt pahoittelee. Eikä ilmeisesti myöskään tämän vasempaa laitaa liippaavista hankkeistaan. Samoihin ai koihin demarit lähentyivät poliittisesti kokoomusta. Lähentyminen kristallisoitui hallitusyhteistyöksi vuonna 1987.

Onko Wuolijokikirjan kirjoittaminen oire jostakin uudesta? Tällä kertaa siis demarin vilkaisu kommunismiin. Tiedä häntä.

POLITIIKAN TUNTIJANA Tuomiojan pitäisi osata kertoa motiiveista politiikan takana. Tässä kirja kuitenkin epäonistuu. Ainakin minulle jää epäselväksi, miksi tutkimuskohteet Wuolijoki ja Salme Murrik ylipäätään kiinnostuivat vasemmistolaisuudesta tai kommunismista.

Mikä motivoi heitä? Mikä sai heidät liikkeelle ja mikä esti heitä luisumasta porvarilliseen välinpitämättömyyteen? Millainen aate kietoo ihmisen poliittiseen toimintaan? Jos Tuomioja olisi kyennyt kaivamaan ulkokohtaisten faktojen lisäksi tämän puolen sukulaisistaan, hän pystyisi kentis vastaamaan myös kysymykseen, miksi sosialismi ja vasemmistolaisuus eivät viihdy omassa ajassamme.

Tätä ei kysytty Tuplassa vai kuitissa.

Erkki Tuomioja: Häivähdys punaista. Hella Wuolijoki ja hänen sisarensa Salme Pekkala vallankumouksen palveluksessa. Tammi 2006. 425 s.

Kimmo Jylhämö

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu