Tule takaisin vesi

Maailma on vesivararikossa. Sen ei pitäisi yllättää ketään, sillä ongelmien on nähty kärjistyvän 1990-luvun alusta lähtien. Vaarana on, että tulevat sodat käydään vedestä.

Euroopan parlamentissa puhutaan nyt vedestä. Vuonna 2007 vesivarojen otto ylitti ensimmäistä kertaa maailman vesivarojen uusiutumiskyvyn. 

Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät järjestivät yhdessä World Political Forumin kanssa viime helmikuussa Brysselissä Peace With Water -konferenssin, jonka muistiossa sanotaan suoraan, että vesivarantojen väheneminen on ”rakenteellinen todiste kestämättömästä taloudesta”.

”Yksikään maa ei ole säästynyt maaperän, ilman, jokien, järvien ja sateen saastumiselta ja pilaantumiselta”, muistiossa todetaan.

Jopa Maailman talousfoorumin 30. tammikuuta 2009 julkaistussa raportissa myönnetään, että maailma on ajautumassa ”vesivararikkoon”. 

Peak oil -ilmiö on jo kohtalaisen tunnettu. Se tarkoittaa öljyn tuotannon huipun saavuttamista, jolloin puolet maaperässä olevasta öljystä on nostettu ja jonka jälkeen tuotantomäärät alkavat nopeasti laskea. Tutkijat arvioivat maailman saavuttavan tai saavuttaneen tuotantohuipun näinä vuosina.

Peak Water -ilmiö on uusi käsite. Se tarkoittaa planeetan makean veden kulutuksen huippua, jonka jälkeen kulutusta ei enää voi lisätä. Pacific Instituten tutkijat ovat päätyneet havaintoaineiston perusteella käsitykseen, että tuo huippu on nyt käsillä. Nykyään planeetallamme käytetään vuosittain yli puolet makean veden varannoista. Tähän käyttöön lasketaan paitsi vedenotto vesiekosysteemistä myös veden saastuminen. 

Maataloustuotannon lisäksi kaikki teollinen tuotanto edellyttää riittävästi hyvälaatuista makeaa vettä. Esimerkiksi kahden gramman mikrosirun valmistus kuluttaa 32 litraa puhdasta vettä. Tavarantuotanto vaikuttaa luonnolliseen vesikiertoon ja niin tekevät metsien hakkuutkin. 

Huhtikuussa 2005 Journal of Hydrometeorology -lehdessä julkaistussa, vähälle huomiolle jääneessä tutkimuksessa osoitetaan, että metsien hakkuut Amazonasin alueella vähentävät sateisuutta Meksikosta Teksasiin ja Meksikon lahdelle. Keski-Afrikan metsien hävitykset pienentävät sademääriä Yhdysvaltojen Keskilännessä, ja Kaakkois-Aasian metsäkato heikentää vedensaantia Kiinassa ja Balkanin niemimaalla. Sateiden vähentyminen on suurinta juuri silloin, kun maatalouden kasvukausi tarvitsisi kastelua eniten.

Vesikriisi on räjähtämässä käsiin ympäri maailmaa: Kiinassa, Yhdysvalloissa, Välimeren ympäristössä ja Aasiassa. Ennen mahtava Colorado-joki ei ole aikoihin virrannut mereen saakka. YK:n tietojen mukaan 40 prosenttia maapallon väestöstä kärsi veden vähyydestä jo 1990-luvun puolivälissä. 

Globaali lämpeneminen heikentää tilannetta rajusti. Kun haihtuvuus lisääntyy, maa kuivuu. Rajuin vaikutus on kuitenkin vuoristojäätiköiden sulamisella, jonka seurauksena luonnollinen vesikierto katkeaa monin paikoin. Vuoristojen jää- ja lumipeitteet toimivat kuivina vuodenaikoina planeetan vesitorneina. 

Pienet ja keskisuuret jäätiköt menetetään 10–40 vuodessa, sanoo World Glacier Monitoring Servicen johtaja, professori Wilfried Haeberli. Tämä aiheuttaa uhkan kahdelle miljardille ihmiselle, jotka elävät jäätiköiden sulavesistä alkunsa saavien jokien varassa. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n mukaan maapallon vesitornien kuivumisen vuoksi vaarassa on yli 40 prosenttia maailman ihmisistä.

Erityisen surulliseksi tilanteen tekee se, että YK:n asettama Brundtlandin komitea julkaisi jo vuonna 1987 Our Common Future -raportin. Sen perusteella kansainvälinen yhteisö myönsi, että on todella kiire rakentaa taloudellinen järjestelmä, jonka tuotanto ja kulutustavat toimisivat kestävästi. Sen jälkeen ei ole tapahtunut juuri mitään, ja 20 arvokasta vuotta on mennyt hukkaan.

”Läntisen maailman talous”, sanotaan Peace With Water konferenssin muistiossa suoraan, ”on jatkanut luonnon riistämistä, tuhlaamista ja saastuttamista” siinä määrin, että Peak Water on todellisuutta juuri nyt.  Maailmanlaajuinen vesikriisi edellyttää perusteellisia rakenteellisia muutoksia talousjärjestelmässämme ja kuluttavassa elämäntavassamme. Öljy voidaan vaihtaa kestäviin energialähteisiin.

Vettä ei korvaa mikään.

_______________

Puuvillabisnes tuhosi Aral-järven

Toisin kuin öljy, makea vesi uusiutuu luonnollisessa vesikierrossa: vesi haihtuu meristä, kulkeutuu vesihöyrynä tuulessa, sataa lumena tai vetenä vuorille tai alangoille, ja valuu pinta- tai pohjavesinä takaisin mereen. Tässä mielessä vesi on uusiutuva vaikka sen kokonaismäärä on rajallinen. Niinpä vedenkäyttö tarkoittaakin sitä, ettei sama vesi ole uudelleen tai puhtaana käytettävissä alajuoksulla. Makeaa vettä ei voi käyttää kestävästi enempää kuin luonnollisessa vesikierrossa uusiutuu.

Tämän osoittaa erityisen ankaralla tavalla Aral-järven kohtalo. Järvi on menettänyt neljä viidesosaa tilavuudestaan, koska siihen laskevien jokien vesi on johdettu autiomaahan keinotekoisille puuvillapelloille 1960-luvulta alkaen. Eurooppalaiset käyttävät tuon alueen raakapuuvillasta edelleen viidesosan, joten vastuu ainutlaatuisen sisämeren kohtalosta on kansainvälisen kaupan välityksellä myös eurooppalaisten.  

_______________

Kiina teki sen itse

Kiinaa kohtasi kuluneena talvena rajumpi kuivuus kuin vuosikymmeniin. Runsaat kymmenen miljoonaa viljahehtaaria ja yli kaksimiljoonainen karja jäi ilman vettä miljoonien ihmisten ohella. Maan hallitus julisti korkeimman asteen hätätilan kahdeksaan maakuntaan.

Puoli vuosisataa elänyt viljelijä Henanin maakunnasta kertoi, ettei hän ole koskaan elämänsä aikana nähnyt tällaista kuivuutta. Pohjoisten maakuntien vehnästä 95 prosenttia on kuivuudelle alttiina, lähes puolet koko Kiinan tuotannosta.

China Dailyn välittämien hallituksen tietojen mukaan lähes kaksi kolmasosaa viljantuotannosta tulee pohjoisista maakunnista, joissa on vain 35 prosenttia maan vesivaroista. Lähivuosikymmeninä tarvittaisiin vielä 100 miljoonaa tonnia lisää viljaa ruokkimaan 200 miljoonaa lisäsuuta. Kasvava vesipula uhkaa ruokaturvaa.

Kuivuus on suurelta osin itse aiheutettua. Tämä on yleisesti tiedossa. Ilmastonmuutos on osatekijä, mutta järjetön pohjavesien ja jokien ylikäyttö sekä esimerkiksi metsien hakkuut ovat johtaneet luonnollisen vesikierron vakaviin häiriöihin, kuten maaperän eroosioon ja aavikoitumiseen. Näillä on osaltaan vaikutuksensa paikallisiin ja alueellisiin ilmastoihin.

Lisäksi Kiinan vedet ovat lähes kokonaan saastuneet, paikoittain niin pahasti, ettei vesi kelpaa edes kasteluun.

_______________

LÄHTEET:

Conference secretariat. “Memorandum for a World Water Protocol”.

Working paper: DT.3.2009/EN. Brussels, 4 February 2009 of the

conference ‘Peace with water’. European Parliament.

GLEICK, Peter. 2008. World’s Water 2008 – 2009. Island Press. (Osa

luvuista www.worldwater.org)

HOEKSTRA, Arjen Y. & CHAPAGAIN, Ashok K. 2008. Globalization of Water

– Shareing the Planet’s Freshwater Resources. Blackwell Publishing.

JOWIT, Julie. 2009. “Many glaciers will disappear by middle of century

and add to rising sea levels, expert warns”. 19.1.2009 Guardian.

http://www.guardian.co.uk/environment/2009/jan/19/glacier-rising-sea-levels.

LEWIS, Leo 2009. “Ecologists warn the planet is running short of

water”. January 22, 2009. The Times. http://www.timesonline.co.uk/tol/news/environment/article5562906.ece

NASA/Goddard Space Flight Center (2005, September 18). Tropical

Deforestation Affects Rainfall In The U.S. And Around The Globe.

ScienceDaily. Retrieved February 19, 2009, from http://www.sciencedaily.com/releases/2005/09/050918132252.htm.

UNEP 2007. Global Outlook for Ice&Snow. Division of Early Warning and

Assessment (DEWA), United Nations Environment Programme UNEP.

VAUGHAN, Adam 2009. “When will the water run out?”. 22 January 2009.

Guardian. http://www.guardian.co.uk/environment/blog/2009/jan/22/water-climate-change.

www.waterfootprint.org

ZHANG, David D., BRECKE, Peter, LEE, Harry F., HE, Yuan-Qing, and

ZHANG, Jane. 2007. Global Climate change, war, and population decline

in recent human history. Vol. 104 No. 49, December 4, 2007.

Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States

of America.

European Parliament, 6.

GLEICK 2008. 1 – 16.

HOEKSTRA&CHAPAGAIN 2008. 126.

www.waterfootprint.org

NASA/Goddard Space Flight Center. 2005.

European Parliament, 5.

JOWIT. 2009.

UNEP 2007. Chapter 6B.

ZHANG at al. 2007.

VAUGHAN 2009.

LEWIS 2009.

Kuten edellä.

http://www.chinadaily.com.cn/china/2009-02/08/content_7454774.htm

http://news.xinhuanet.com/english/2009-02/06/content_10776185.htm

http://news.xinhuanet.com/english/2009-02/05/content_10769406.htm

http://news.xinhuanet.com/english/2009-02/05/content_10770154.htm

Olli-Pekka Haavisto

Kommentoi Facebookissa
Migration Comics
Helsinki liikkuu